Guggenheim-esitys ei itähelsinkiläistä innosta - ei myöskään museoiden ystävää

G-hanketta vastaan on eri keskusteluareenoilla jo esitetty melkein kaikki ne argumentit, jotka minullakin on mielessä, joten en toista niitä. Enemmistö kommentaattoreista näyttää vastustavan hanketta, mikä on erinomaisen hyvä asia. Yhden seikan haluan kuitenkin keskusteluun heittää: Helsingin kaupunginvaltuusto joutuu kuulemma jo helmikuussa päättämään, käynnistetäänkö hanke. Valtuutettujen on syytä muistaa, että he tekevät päätöksen myös meidän ulkohelsinkiläisten puolesta, sillä Helsingin veronmaksajat eivät varmasti yksin pysty kantamaan Guggiksen kustannuksia, vaan valtiota eli meitä muita veronmaksajia tullaan myös huutamaan apuun. Vihreä valtuustoryhmä tulee kaiketi olemaan ratkaisevassa asemassa, sillä olen kuullut, että enemmistö siitä olisi hankeen kannalla (liekö totta?). Tulen seuraamaan tarkasti Helsingin Vihreiden valtuutettujen käyttäytymistä asiassa. Mikäli he äänestävät, siis enemmistö, Guggelin puolesta, kosto seuraa ensi kunnallisvaaleissa: olen silloin entinen Vihreiden äänestäjä, ja niin sanovat olevansa melkein kaikki tuttavanikin täällä kehyskunnissa kuten myös pääkaupunkiseudulla.

Ettei vain Hgin taidemuseon johto peittele omaa osaamattomuuttaan Kuppenheim-projektilla?

Nimittäin lehtitietojen perusteella Gallen-Kallela-Sirén on onnistunut muutamassa vuodessa hyydyttämään museon näyttelytoiminnan ja lamaannuttamaan toiminnan tappiolliseksi.

Tappion syyhän on henkilökunnan (ei johdon)? Koska taidemuseon johtaja on ilmoittanut YT-neuvotteluista = henkilöstön vähentämisestä, mutta itse aikovat jatkaa museot siirrettynä Kuppenheimiin.

Täydellistä johtajuuden ja johtamistaidon puutetta osoittaa, että ihmisten työsuhteen tärkein asia - jatkuvuus - ilmoitetaan sähköpostilla!

Miksi ihmeessä antaisimme edes Kuppenheimin GKS:n peukaloitavaksi?
Olisiko sittenkin syytä ensin aloittaa Kaupunginmuseon johdon uudelleenorganisoinnista? Outi, tee kysymys ja vaadi selvitys taidemusoanomasta tilasta, vasta sitten palatkaamme Kuppeheimiin.

10 kysymystä Guggenheim Helsingistä:
http://guggenheimhelsinki.blogspot.com/2012/01/10-kysymysta-guggenheim-h...

Helsinki on vähentänyt omien taiteilijoidensa tukemista viimeisenä 10 vuotena. Helsingin taiteilijaseuran avustuksia ei ole nostettu 16 vuoteen.
Työhuoneavustukset loppuivat muutama vuosi sitten. Kultuurilautakunta on lopettanut asiantutijalausuntojen pyytämisen taiteilijaseuralta. Helsingin uutta kulttuuristrategiaa suunniteltaessa ei taiteilijoita eikä heidän järjestöään myöskään ole kutsuttu mukaan.

Helsinki jakaa kerran kolmessa vuodessa ns. taiteilija-apurahan muutamalle kuvataiteilijalle. Apuraha on ollut määrältään n 4 000 - 6 000 e. Saajien määrä on voinut vaihdella, mutta on joka tapauksessa ollut alle 10 .

Kymmenen vuotta sitten Helsingissä oli 4 yhteisötaiteilijaa. Nämäkin
työsuhteet on lopetettu, vaikka juuri taide lisää terveyttä ja edistää myös virastoistojen mahdollisuuksia toimia luovien tekojen kasvualustana.

Taidemuseo on sijoittanut julkisia teoksia kaupunkiin sisä- ja ulkotiloihin (ns prosenttiperjaate) ja yrittänyt myös huolehtia niistä. Teoksista huolehtiminen julkisissa tiloissa on erittäin haasteelista. Tästäkin tehtävästä on vähennetty määrärahoja.

Todella ihmetyttää tai raivostuttaa tämä hanke. Helsinkiläiset taiteilijat liikkuvat ja pitävät näyttelyitä ympäri maailmaa, mutta Helsinki ei juuri tue tätä toimintaa.

Kiitos Outi tähänastisesta työstäsi ja voimia tässä Guggeli - höynäytyksessä.

Ensinnäkään ei yllättäisi yhtään, että Hesari esittäisi kaikkien kaupunginvaltuuttujen yhteistuumin ja ehdottomasti kannattavan Guggenheim-hanketta - niin avoimen hekumoissaan maamme suurin aivopesulehti...ei kun päivälehti on siitä ollut.

Onnesi näin ei kuitenkaan ole. Hienoa Outi, että toit esille kriittisen kantasi, joka heijastelee hyvin yleistä kansalaismielipidettä asiasta. Fiksu veto myös tulevien kunnallisvaalien alla.

Jos tällaiseen hömppään (ulkomaisen mukakulturellin yksityisen liiketoiminnan tukemiseen) liikenee miljoonien edestä julkista rahaa, niin on aivan perusteetonta leikata ja kiristää kaikista välttämättömyyksistä. Selitysten seula ei pidä enää vettä, mutta ilmeisesti kaupunginjohdon hybriksellä ei ole pohjaa ollenkaan.

Museon idea on säilöä vanhaa, jotta voimme oppia historiasta jotain uutta. Sivistys on uhanalainen itseisarvo. Jos halutaan okeudenmukaisempi Suomi tehdään oikeudenmukasia päätöksiä. Valtuutetut on äänestetty tekemään valistuneita valintoja. Ei siinä konsulttia tarvita vaan maalaisjärkeä.

Kehitetään sitä mitä meillä jo on! Ei kiitos Guggenheimille.

"Suur-Tukholman asukasluku on yli 2 miljoonaa, puolet enemmän kuin pääkaupunkiseudun."

Käsittääkseni pääkaupunkiseudulla asuu vain noin miljoona henkilöä? Ei siis reilut 1.3 miljoonaa ;o) Puolet enemmän johonkin alkuarvoon on puolet alkuarvosta + alkuarvo. Eli jos halutaan päätyä kahteen, pitää alkuperäisen lukeman olla 1,3333... jne. tästä puolet on 6,66666... jne, kun nämä kaksi lisätään yhteen saadaan siis kaksi.

Puolet enemmän miljoonasta on 1,5 miljoonaa. Puolet vähemmän kahdesta miljoonasta on yksi miljoona. Paljon kuultu "kaksi kertaa vähemmän" olisikin kahdesta miljoonasta sitten jo negatiivinen luku, eli miinus kaksi miljoonaa ;o)

Suomen pääkaupunkiseudulla on siis miljoona ihmistä ja Ruotsin kaksi miljoonaa. Ruotsissa on siis kaksi kertaa niin paljon pääkaupunkiseutuasukkaita kuin Suomessa ja Suomessa puolet vähemmän kuin Ruotsissa.

Tämä vaikuttaa varmasti vahvasti välimerkkiin yhtymiseltä, mutta jos tälläisistä vertailuista ei pidetä huolta, ei tämänkaltaisista numerokommenteista pystyisi saamaan mitään selkoa ilman, että tietää itse faktat. Eikä aina voi luotttaa siihen, että lukijat kyllä ymmärtävät ;o)

..erittäin hyvä kirjoitus j a hyviä kommentteja, kiitos! Tosiaan: liikennejärjestelyt =? Ja vaikka tämä katsottaisiin matkailuhankkeeksi, tarvitseeko Helsingin rauhallinen silhuetti taas uutta "katseen kiintopistettä" (vai miksi ikinä arkkitehtien luomia omia muistomerkkejä itselleen halutaankaan nimettää)...Kaupungissa on muutenkin nyt muutosta kaupunkikuvallisesti: on tehty hankeselvitys siitä miten esim. Kalasataman tornit näkyvät ympäristööön ynnä muuta, mutta tämä hanke saisi sitten ilman kaupunkikuvaselvitystä "tulla tupsahtaa" paraatipaikalle...
Voisinkin sanoa: Guggenheim voi olla jopa lottovoitto, kilpailuvaltti Helsingille suhteessa muihin Itämeren alueen kaupunkeihin, mutta onko paikka oikea ja onko meillä kuitenkaan varaa / rapistuuko muu kulttuuri täämän kustannuksella?

Rahoitus on ongelma, jos tuijotetaan vain kuntaan tai valtioon ja meihin veronmaksajiin. Guggenheim on loistava paikka rikkaille sijoittajille ja elinkeinolle, kun siitä tehdään kiinnostava sijoituskohde.
Guggenheimhan on bisnestä(turismi; koti ja ulkomainen) arkkitehtuuri(rakennus) ja taide(sisältö) sen välineenä, kuten muissakin Helsingin museoissa.
Asiakasvirroista posiitiivisena puolena näkisin 300000 kesäisen risteilyvieraan joukosta aika moni varmasti suuntaisi Helsingin museokierroksen yhteislipulla myös Guggenheimiin Kauppatorin herkkujen ja tuotteiden kautta. Pietarin juna puksuttaisi taide-raiteella, taidelaivat Tukholmasta ja Tallinnasta toisivat lisää kävijöitä, jne...
Guggenheimi-Helsingissä voisi erikoisuutena olla Katajanokalla ikkuna suoraan satama-altaaseen, jonne voisi sijoittaa esim. merenalaista taidetta.

Hei,

Kysehän on -- kuten kulttuuriministerimme Arhinmäkikin toteaa -- matkailukohdehankkeesta.
Suomenlinnassa käy 750000 ihmistä vuodessa, Kiasmassa 120000.
Jos G on auki 300 päivää vuodessa, 10 tuntia päivässä, niin joka 20. sekunti joku astuu museoon sisään.
Keskisen kyläkaupassa käy 5 M asiakasta vuodessa, G kuuluu tähän kuusiplussan matkailukohderyhmään, ei "taide" mahdu siihen kuin äärimmäisen populäärissä muodossa. Tämän johdosta ilmeisesti kuvataiteilijat ovat käärmeissään...

On itsestään selvää, ettei 550000 kävijän haavekuva toteudu, ainakaan ensimmäisten huippuvuosien jälkeen.

Erittäin hyvä kysymys on myös, miten tuo 550000 kävijää Katajanokalle saapuu ja sieltä poistuu. On ilmeistä, että Ruotsinlautat täytyy siirtää Katajanokalta pois tai osa rantaa muuttaa linja-autojen pysäköintialueeksi. Kun turistit eivät Senaatintorillekaan pääse kävellen, miten hedät saadaan 25 asteen pakkasessa tammikuussa siirtymään Katajanokalle?
Esittämäsi ehdotus metroaseman päälle toteutettavasta museosta on ensimmäinen virkistävä ja uusi ajatus, mitä olen museon sijoittamisesta kuullut.
Kiitos siitä.

Minusta G- säätiölle turhanpäiväisestä selvityksestä lahjoitetut 2,4 miljoonaa olisi voitu käyttää toisinkin.

terveisin,
Esa Laaksonen

Eli kulttuuriministeriön vuosittainen leikkaus museoilta on yhtä suuri kuin olisi Helsingin kaupungin vuosittainen Guggenheim-lainan lyhennys korkoineen, 8 miljoonaa!

Hyvä Outi. Jos onnistut torppaamaan tämän järjesttömyyden, ääneni on ensi vaaleissa sinun.