Helmikuu 2012

Pe, 2012-02-10 17:54

Kaunisteleeko Helsinki asunnottomuustilannetta - ja miksi?

Helsingin Sanomissa kerrottiin eilen Helsingin kaupungin järjestäneen asunnottomille lisää yösijoja eduskunnan oikeusasiamiehen puututtua tilanteeseen viime syksynä. 

Jutussa kerrotaan, että kaupunki on avannut 25-paikkaisen lisäsuojan asunnottomille: "Nyt apulaisoikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä kaupunki kertoo lisänneensä tilapäismajoitusta ja ottaneensa käyttöön 25-paikkaisen lisätilan, jonka jälkeen kaikille asunnottomille on pystytty tarjoamaan yösija."
 
Asunnottomuuden parissa työskentelevät tietävät kuitenkin kertoa, että kyseinen lisäsuoja Munkkisaaressa suljettiin juuri ennen pakkasten alkamista ja oli viimeisen yön avoinna 29-30.1.2012.
 
Myös Vailla Vakinaista Asuntoa ry:n (VVA) pyörittämä yökahvila Kalkkers Kalliossa on täynnä joka yö. Yökahvila on tarkoitetti niille, jotka eivät mahdu yöksi asunnottomien Hietaniemenkadun palveluyksikköön. 
 
Normaalisti Yökahvila Kalkkers on auki vain joka toinen viikko, sillä järjestön rahat eivät enää riitä pitämään kahvilaa auki joka viikko - Helsingin kaupunki kun on vähitellen laskenut tukeaan järjestölle, eivätkä Raha-automaattiyhdistyksen myöntämät määrärahat enempään riitä. 
 
VVA järjesti joulukuussa hyväntekeväisyyskonsertin toimintansa tukemiseksi. Lahjoitusten turvin VVA ry on pystynyt pitämään yökahvilaa auki tammi-helmikuussa joka yö. Mutta maaliskuussa koittaa paluu arkeen ja vailla nukkumapaikkaa jääneet asunnottomat ovat jälleen taivasalla. 
 
Asunnottomuuden aliresurssoiminen on häpeäksi Helsingille. Kyse on periaatteellisesta asiasta. Kolmannen sektorin järjestönä VVA ry:n tehtävänä olisi vain täydentää kaupungin omia palveluita ja toimia kaupungin kumppanina. Viimesijaisen hätämajoituksen tarjoaminen kuuluu kuitenkin selkeästi Helsingin lakisääteisiin tehtäviin. 
 
Nyt Helsinki kuitenkin sysää lakisääteisen tehtävänsä kumppaninsa harteille, myöntämättä tälle riittävästi tukea tehtävästä selviytymiseen. Ja aivan kuin tämä ei olisi jo riittävän noloa, nyt vaikuttaa siltä että Helsinki kaunistelee eduskunnan oikeusasiamiehelle asioiden todellista tilaa. 
 
Munkkisaaren 25 paikan asumisyksikkö on avattava uudestaan mahdollisimman nopeasti, ja Vailla vakinaista asuntoa ry:lle on myönnettävä riittävät määrärahat yökahvila Kalkkerssin pitämiseen auki joka yö. Yöt ovat kylmiä pitkälle kevääseen.
Pe, 2012-02-10 13:55

Perustulokokeilu Itä-Helsinkiin

Blogissaan Jaana Pelkonen kirjoittaa suuttuvansa aina, kun kuulee ehdotettavan perustuloa. Nyt perustuloa on puolustanut Pelkosen puoluetoveri Lasse Männistö. Kokoomuksen kansanedustaja Pelkonen tulkitsee perustuloa niin, että se kannustaisi työtöntä toimettomuuteen ja laiskuuteen.

Asiahan on juuri päinvastoin. Perustulo tekisi mahdolliseksi silppu- ja pätkätöiden tekemisen vailla pelkoa sosiaaliturvan menettämisestä. Siksi se rohkaisisi työtöntä ottamaan työtä vastaan ja auttaisi pitkäaikaistyöttömiä ulos köyhyydestä. 

Sinänsä ymmärrän Pelkosen pelon ihan hyvin. On vaarallinen ajatus luoda järjestelmä, joka rohkaisisi nuoria ihmisiä työttömyyteen. Mutta jos asiaa pohtii tarkemmin huomaa helposti, että meillä on paraikaa voimassa sosiaaliturvajärjestelmä, joka jopa syrjäyttää työkykyisiä ihmisiä työelämästä. Etenkin toimeentulotuella elävien nuorten osuus on suuri: jopa joka kolmas alle 25-vuotias elää Helsingissä toimeentulotuella.

Syynä tähän ilmiöön ei suinkaan ole nuorten selkärangattomuus, vaan sosiaaliturvajärjestelmän joustamattomuus. Jos erehdyt tekemään parin viikon työpätkän, menetät seuraavassa kuussa asumistuen, etkä enää pysty maksamaan vuokraasi, koska lyhyen työpätkän palkka on jo syöty. Tämä ei ole ongelma vain työelämän kynnyksellä oleville nuorille, joille on usein tarjolla vain lyhtaikaista työkeikkaa, vaan myös yksinhuoltajavanhemmille. Vastuullinen yksinhuoltaja ei edes ota keikkatyötä vastaan, jos ei tiedä, millä parina lähikuukautena eletään, kun Kela perii asumistuet takaisin. 

Perustulo tekisi elämästä ennustettavampaa ja turvallisempaa ja siksi se auttaisi ihmisiä pääsemään työelämään. Kannattaa tiedostaa sekin, että työelämä on monimuotoistunut huomattavasti niistä päivistä, kun suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää alettiin rakentaa. Sosiaaliturva toimii parhaiten niiden kohdalla, joilla on takanaan pitkä ja yhtäjaksoinen työsuhde. Pätkä-, keikka- ja silpputöiden varassa eläville sekä itseään työllistäville freelancereille ja yksinyrittäjille järjestelmä on armoton ja epäoikeudenmukainen. Perusturva auttaisi nimenomaan silpputyöntekijöitä elättämään itse itsensä - seuraus olisi siis päinvastainen kuin Pelkonen pelkää. 

Mielestäni perustuloa kannattaisikin kokeilla alueella, jolla työttömyys ja nuoren ikäluokan osuus väestöstä on suuri. Etsimättä tulee mieleeni oma asuinalueeni Itä-Helsinki. Tähän kannattaisi Pelkosen tarttua. Mitään hävittäväähän yhteiskunnalla  ei olisi perustulon kokeilemisesta alueella, jolla työttömyys ja toimeentulotuen saajien määrä on jo nyt hälyttävä. 

Kuulun poikkipoliittiseen ja riippumattomaan työryhmään, joka laatii kansalaisaloitetta perustulosta. Alamme kerätä nimiä kansalaisaloitteeseen maaliskuussa, toiveena saada 50 000 nimeä kasaan ja aloite eduskunnan käsittelyyn. Kaikkien, jotka kantavat huolta hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, kannattaa pistää nimensä alle. 

Lue myös
Perustulo tarkoittaisi ruokarahaa tilille joka kuussa - myös jouluna
Perustulo 2011
Perustulo korvaisi porkkanan ja kepin

Ma, 2012-02-06 21:38

Liikenneministeri on alkolukon kannalla

Rattijuopumustapausten määrä on aivan liian suuri, sillä yksikin rattijuopon aiheuttama kuolema on liikaa. Rattijuopumustapausten vähentämiseksi tarvitaan lainsäädännöllistä tukea. Nykyisen lainsäädännön mukaan rattijuoppo menettää ajokortin hetkellisesti. Määräaikaiset ajokiellot eivät kuitenkaan estä uusimasta tekoa. 

Mielestäni pakolliset alkolukot vähintään rattijuopumustuomion saaneiden autoihin olisivat järkevin ratkaisu. Alkolukko olisi tehokas tapa estämään humalassa ajaminen. Tehokkaimmin alkolukko toimisi, mikäli se olisi kaikissa ajoneuvoissa. 
 
Alkolukkoajokortteja oli viime lokakuun alussa Suomessa vain 715, kun taas rattijuopumustapauksia on vuosittain jopa yli 20 000. 
 
Kysyin siksi kirjallisella kysymyksellä liikenneministeri Merja Kyllöseltä, miten alkolukkojen saamista ajoneuvoihin aiotaan hallituksessa edistää. Vastauksessaan kysymykseeni Kyllönen toteaa pitävänsä todennäköisenä, että alkolukko on tulevaisuudessa kaikkien autojen vakiovaruste. Kyllönen myös lupaa, että nykyinen hallitus edistää pakollisen alkolukon käyttöön ottoa.
 
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti vuosi sitten tammikuussa työryhmän selvittämään alkolukon käytön laajentamista rattijuopumustapauksissa. Tavoitteena oli siis selvittää miten alkolukko voitaisiin määrätä ajo-oikeuden ehdoksi rattijuopumukseen syyllistyneellä. Työryhmä antaa mietintönsä lähiviikkoina. Mietintö tulee sisältämään tarpeelliset lainsäädäntöehdotukset.
 
Lisäksi liikenteen turvallisuusvirasto selvityttää parhaillaan alkolukon käyttöönottoa ja vaikutuksia ammattipätevyysvaatimusten alaisissa kuljetuksissa. Tämä olisi myös tarpeen, sillä viime kesänä alkolukot tulivat pakollisiksi vain niihin ajoneuvoihin, joita käytetään koulu- ja päivähoitotilauskuljetuksissa.
 
Alkolukkojen saaminen kaikkiin ajoneuvoihin edellyttää Kyllösen mukaan aktiivista toimintaa EU:n tieliikenneturvallisuutta hallinnoivissa toimielimissä. Ensisijainen askel olisi kuitenkin saada alkolukot pakollisiksi rattijuopumustuomion saaneille, sillä se jo vähentäisi uusimistapauksia.
 
Ministerin suopea suhtautuminen antaa odottaa vihreää valoa alkolukon pakollisuudelle rattijuopumistapausten vähentämiseksi. Toivon, että asia etenee lakiehdotukseksi, jolloin eduskunta saa asian äänestettäväksi.