Blogi

Ti, 2017-10-17 13:38

Tänään vietetään YK:n Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää. Köyhyys on tänään ollut työssäni monella tavalla esillä. Niin on melkein kaikkina työpäivinäni eduskunnassa. Itselleni köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen on tärkein syy olla mukana politiikassa.
Esimerkiksi tänään aloitin päiväni vetämällä eduskunnan Köyhyysryhmän kokouksen. Eduskunnan Köyhyysryhmä tekee yhteistyötä köyhyyden vähentämistä ajavien järjestöjen kanssa: Kuka kuuntelee köyhää -yhteistyöjärjes…tön, SOSTE ry:n sekä kansainvälisen EAPN-Finin (europpalainen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto). Päätimme kokouksessa kahdesta avoimesta eduskunnassa järjestettävästä seminaarista: työssäkäyvien köyhyyttä käsittelevästä tilaisuudesta 24.10. sekä perusturvan kehitystä käsittelevästä seminaarista 22.11.

Päivän toinen kokoukseni oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokous, jossa meillä oli käsittelyssä valiokunnan lausunto valtion ensi vuoden talousarviosta. Kerroin jättäväni lausuntoon vihreiden vaihtoehtobudjettiin nojaavan eriävän mielipiteen. Sipilän hallituksen budjetti kasvattaa köyhyyttä ja tuloeroja ja vihreiden vaihtoehdossa valinnat tehdään siten, ettei köyhimmiltä leikata.
Tänään vietetään myös asunnottomien yötä. Tässä ilmastossa asunnon tulisi olla jokaisen perusoikeus. On häpeällistä, ettei asunnottomuutta ole saatu poistettua. Hallituksen toimeenpanemat asumistuen leikkaukset vain pahentavat tilannetta.

Seuraavaksi tapasin salolaista osatyökykyisten nuorten työpajaa, joiden viestit päättäjille liittyivät vammaisten nuorten työllistymiseen ja toimeentuloon. Kerroin, että teen kansanedustajana töitä sen eteen että eläkkeensaajan olisi mahdollista ansaita työtuloja eläkkeensä päälle. Tällä hetkellä eläkkeensaajan asumistuki ei mahdollista tukea saavan työskentelyä, mikä muodostaa pienituloisen kohdalla köyhyysloukun. Esimerkiksi masennuksen tai kehitysvamman takia eläkkeelle joutuneella tulisi olla mahdollisuus tehdä työtä jaksamisensa mukaan eläkkeen sitä estämättä.

Hyvää köyhyyden ja eriarvoisuuden vastaista päivää ja kiitos kaikille teille, jotka olette olleet järjestämässä tänään Suomessa kymmenillä paikkakunnilla vietettäviä Asunnottomien yön tapahtumia. Tänä yönä lyhdyt syttyvät muistutukseksi siitä, että Suomessakin on yli 7000 asunnotonta.

Asunnottomien yötä vietetään ympäri Suomen. Katso kaikki tapahtumat osoitteesta http://asunnottomienyo.fi/tapahtumat/.

To, 2017-09-28 17:15

Eduskunnan puhemiehelle
Sipilän hallituksen ensi vuoden talousarvioesitys esittää asumistuen indeksisidoksen vaihtamista vuokraindeksistä elinkustannusindeksiin. Hallitus esittää talousarvioesityksessään myös osa-asuntoja koskevien erillisten vuokranormien palauttamista. (STM:n tiedote: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/sosiaali-ja-terveysministerion-hallinnonalan-talousarvioesitys-vuodelle-2018)

Nämä muutokset ovat ristiriidassa edellisen hallituskauden aikana vuonna 2015 päätetyn asumistuen kokonaisuudistuksen tavoitteiden kanssa.  Asumistuen uudistuksella tavoiteltiin sitä, ettei asumistuki enää tulevaisuudessa jäisi jälkeen todellisista asumiskustannuksista ja etteivät asumisen korkeat kustannukset siirtyisi maksettavaksi kuntien toimeentulotukimenoista. Tavoitteena oli myös yksinkertaistaa asumistuki poistamalla asunnon ominaisuuksia koskevat ohjausnormit.

Asumisen kalleus on työttömyyden jälkeen suurin köyhyyttä aiheuttava tekijä. Asumistuen riittämättömyys suhteessa todellisiin asumismenoihin aiheuttaa sen, että moni asumistukea saava joutuu turvautumaan myös toimeentulotuen asumislisään, joka kompensoi asumistuen riittämättömyyttä. Köyhyyspoliittisesti tilanne on kestämätön, sillä viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi tarkoitettu toimeentulotuki ei pienen suojaosansa vuoksi kannusta lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen.  Vain noin 10 %:lla toimeentulotuen saajista on työtuloja. 

Hallitus perustelee asumistuen indeksimuutosta tiedotteessaan vetoamalla työnteon kannusteiden poistamiseen: ”Työnteon kannattavuuden lisäämiseksi yleinen asumistuki nousee jatkossa elinkustannusindeksin mukaan. Yleisen asumistuen enimmäismenoja korotetaan jatkossa vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksillä. Vuonna 2018 sovelletaan kuitenkin vielä vuoden 2017 enimmäisasumismenoja.”

Hallituksen perustelua ei voi pitää kestävänä, sillä toimeentulotuki on sosiaaliturvan muodoista vähiten työhön kannustava. Tosiasiassa asumistuen säästö siirretään maksettavaksi kuntien maksamasta toimeentulotuen asumislisästä, mikä tarkoittaa myös byrokratian ja siitä seuraavien kulujen kasvamista. Tavoitteena ovat vuonna 2018 yhteensä 28 miljoonan euron säästöt ja 47 miljoonalla euron säästöt vuodesta 2019 alkaen.

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan yleisessä asumistuessa otetaan lisäksi käyttöön erillinen enimmäisasumismeno asunnon osaa vuokraavien asumismenolle. StM:n tiedotteen mukaan ”Tämä niin sanottu osa-asunnon normi olisi 80 prosenttia nykyisistä enimmäisasumismenoista.”  Hallituksen esitys tarkoittaa, että kimppa-asunnossa asuvan opiskelijan asumistuki olisi jatkossa 80 % yksin asuvan asumistuesta. Leikkaus heikentäisi opiskelijoiden mahdollisuuksia selvitä asumiskustannuksistaan. Myös tämä leikkaus kasvattaisi toimeentulotuen tarvetta. 

Hallituksen asuntopolitiikka on erityisen ongelmallinen suurten kaupunkien näkökulmasta, joissa on pula pienistä asunnoista jo nyt. Kimppa-asumisen asumistuen heikentäminen suhteessa yksin asumiseen ohjaa opiskelijoita asumaan yksiöissä ja pahentaa näin asuntopulaa ja kasvattaa yksiöiden hintoja. Suuntaus on asuntopoliittisesti kestämätön. 

Useat ituvan hallituksen toimeenpanemista leikkauksista on kohdistettu nimenomaan opiskelijoihin. Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen selvityksen mukaan vuosina 2015-2018 alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien opiskelijoiden toimeentulosta on leikattu yhtensä 3,6 %. Kärkkäisen selvityksen mukaan sosioekonomisista ryhmistä opiskelijoilta on kuluneen vaalikauden aikana leikattu eniten. Opintotukileikkaukset ovat tehneet opiskelusta aiempaa lainapainotteisempaa. Opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset myös pahentavat ylisukupolvista kouluttamattomuuden periytymistä. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus arvioinut kaavailemansa asumistukilainsäädännön indeksimuutosten seurauksia asumisen hinnalle ja opiskelijoiden toimeentulolle?

Helsingissä 28.9.2017
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr

Ti, 2017-09-26 12:46

(Julkaistu Ilkassa 26.9.2017)

Euroopan parlamentissa ajettiin vastikään läpi uudistus, joka mahdollistaa yhä suuremmat metsähakkuut Suomessa. Tätä on juhlittu Suomessa suurena voittona, ajoihan sitä myös Suomen hallitus ja osa mepeistämme. 

Entistä suuremmat metsähakkuut ovat kuitenkin ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta päin honkia. 

Kaavaillut hakkuut leikkaisivat Suomen hiilinielun puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Hiilinielun pieneneminen tarkoittaa haitallisten päästöjen kasvamista. Seurauksena hallituksen ajamasta päätöksestä on vuositasolla 7,4 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen kasvu. 

Lukua havainnollistaa, että kasvu on suurempi kuin koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöt ovat vuodessa. Tehty linjaus kumoaa käytännössä kaikki muut suunnittelemamme päästövähennykset, eli Suomen kokonaispäästöt eivät olisi näillä toimilla laskemassa lainkaan ennen vuotta 2030.

Metsien hyötykäyttö on syvällä hyvinvointivaltio Suomen synnyssä. Olemme ammentaneet hyvinvointia metsien vilja-aitasta - aapiset on painettu metsistämme hakatulle paperille ja selluloosatehtaiden ympärille on rakentunut kaupunkeja, kyliä, työpaikkoja, palveluita. Jokainen peruskoulun käynyt tuntee tämän historian. 

Ilmastonmuutoksen päihittäminen edellyttää kuitenkin, että metsäteollisuus päivittää itsensä tähän päivään ja panostamme myös tällä sektorilla määrän sijasta laatuun ja osaamiseen. 

Suomen metsähakkuiden kokonaismääristä valtaosa, noin puolet, kuluu nyt selluloosan tuotantoon ja vain noin kolmannes menee sahateollisuuteen. 

Laadukasta metsien hyödyntämistä olisi puun käyttäminen runkopuunpolton ja suurten selluinvestointien sijaan uuden ajan rakentamiseen. Samalla kun myisimme puuosaamistamme, voisimme vähentää ilmastolle haitallisia päästöjä. Miksi laadukkaalla peruskoululla ylpeilevä Suomi ei panostaisi tässäkin osaamisen kehittämiseen? 

Uudesta puurakentamisesta upea esimerkki on Seinäjoella sijaitseva puukerrostalo Mäihä. Puun ympäristökuormitus on betonia pienempi ja puurakentaminen vähentää sisäilmaongelmia. Muita korkean jalostusasteen esimerkkejä ovat Suomessa kehitetty selluloosasta jatkettujen kankaiden tuotanto sekä Äänekosken uuden sukupolven resurssitehokas biotuotetehdas. 
Suomen hallitus ajoi  hakkuumääriin suuret nostot, koska se asetti erittäin korkeita tavoitteita biotalouden kasvuun. 

Metsähakkuiden lisääminen ei kuitenkaan ole ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta kunnianhimoista politiikkaa, vaikka Suomen hallitus niin väittää. Mustaa ei voi puhua valkoiseksi.

Ajaessaan Suomen metsien hakkumäärien kasvattamista Suomi liittyy samaa vanhakantaista ajattelua edustavien maiden joukkoon kuin Puola, joka ajaa tietoisesti kivihiilirajoituksien löyhentämistä. Puola puolustaa kivihiiliteollisuuttaan taloudellisen edun nimissä. 

Hirmumyrskyjen ja lämpöennätysten rikkomisen ajassa Euroopan unionin ja Suomen tulisi olla ilmastonmuutoksen torjunnassa suunnannäyttäjänä. Kuinka me voimme pyytää Brasiliaa säästämään sademetsiään hakkuilta, kun emme edes itse kykene huolehtimaan metsiemme riittävistä hiilinieluista?

Tosiasia on kuitenkin, että ilmastonmuutoksen torjumisen viimeinen hetki on nyt. Jos emme nyt toimi ja vähennä radikaalisti päästöjämme, karkaa ilmastonmuutos pian hallitsemattomaksi ja pysäyttämättömäksi ilmiöksi myös Suomessa. Ei kannata jäädä odottamaan, että hurrikaani kaataa metsän.

Se voi viedä myös torpan ja leivän.

Ti, 2017-06-06 13:17

Jätin muutama viikko sitten hallitukselle kirjallisen kysymyksen lukiolaisten oikeudesta toimeentulotukeen. Kysyin, miksi Kela on kiristänyt toimeentulotuen ehtoja niin, etteivät 18-vuotta täyttäneet lukiolaiset ole enää oikeutettuja toimeentulotukeen, vaan heidän edellytetään ottavan opintolainaa. Kelan uusi linjaus sotii sosiaali- ja terveysministeriön voimassaolevaa opintotukilain ohjeistusta vastaan. Siinä nimenomaisesti sanotaan, ettei opintolainan ottamista voida velvoittaa lukiokoulutuksessa olevilta opiskelijoilta, koska lukio ei johda suoraan mihinkään ammattiin. 
 
Vastauksessaan kysymykseeni ministeri Rehula toteaa Kelan uuden käytännön perustuvan elämäntilanteen kokonaisarvioon ja että kokonaisarvio mahdollistaa tasapuolisen kohtelun. 

Rehulan puhe kokonaisarviosta on katteetonta. Käytännössä Kelan uusi linjaus tarkoittaa, etteivät köyhyysrajalla olevien perheiden lapset tule lähtemään lukio-opintoihin, jos heillä on tieto siitä, että opinnot on rahoitettava velaksi.
 
On erittäin ongelmallista edellyttää lukiolaiselta opiskelua tai vuokranmaksua lainalla, sillä se kasvattaa eriarvoisuutta. Lukio-opinnot tulevat myös lähivuosina olemaan entistä kalliimpia pientuloisten perheiden lapsille. Opetussuunnitelmien uudistus on uudistanut myös oppikirjat, joten lähivuosina oppikirjoja on entistä vaikeampi tai mahdotonta hankkia käytettyinä. Myös siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin kasvattaa kuluja, sillä lukio-opiskelija tarvitsee työvälineekseen oman tietokoneen. 
 
Varakkaan perheen nuorella ei ole tarvetta elämisen ja opiskelun rahoittamiseen lainalla, kun taas pienituloisen perheen nuori valmistuu lukiosta valmiiksi velkaisena jo ennen hakeutumistaan korkea-aseen opintoihin, joihin hän jälleen tarvitsee opintolainaa. Jo nyt koulutus on vahvasti periytyvää, ja perheen sosioekonominen tausta vaikuttaa vahvasti toisen asteen opintoihin pyrkimiseen ja niissä pärjäämiseen. Tutkimukset osoittavat pienituloisten perheiden nuorten hakeutuvan vähemmän lukioon kuin varakkaiden. Toisaalta koulutus on tutkitusti tehokas tapa tasata taustasta johtuvaa eriarvoisuutta. 

Kelan uusi ohjeistus, jonka mukaan lukio-opinnot tulisi rahoittaa opintolainalla, kasvattaa eriarvoisuutta edelleen. Tämän hallitus nyt on kaikessa hiljaisuudessa hyväksynyt. Ministeri Rehulan vastaus ei sitä muuksi muuta. Suomesta tehdään hallituksen yksittäisillä päätöksillä luokkayhteiskuntaa, jossa köyhien lasten koulutus on heikompaa kuin varakkaiden. 

Kirjallisen kysymyksen vastaus kokonaisuudessaan on luettavissa täällä

Ke, 2017-05-24 10:04

Kolumni julkaistu Ilkassa 23.5.2017

Hallitus antoi reilu viikko sitten eduskunnalle esityksensä sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden valinnanvapauden laajentamisesta. Eräs lakiesityksen hämmästyttävimmistä puutteista koskee yritysten kirjanpitoa. Esityksestä puuttuu jopa puolet niistä OECD:n ja EU:n suosittelemista keinoista, joilla yritysten verovälttelyä voitaisiin ehkäistä ja valvoa.

Yritysten verotusta tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch pitää lakiesityksen räikeitä puutteita käsittämättömänä. Verovälttelyn ehkäisemiseksi tarvittaisiin maakohtaisesti konsernin perustilinpäätöstietoja, joita asiantuntijat pitävät aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemisen kannalta kaikkein keskeisimpinä.

Hämmästyttävää kyllä, Sipilän hallitus ei myöskään ole säätämässä sote-yrityksille mitään sanktiota tilinpäätöstietojen raportointivelvoitteen rikkomisesta. Ministeri Juha Rehula sen sijaan totesi Politiikka-radion haastattelussa, että kansalainen voi aina äänestää jaloillaan eli vaihtaa sote-keskusta, jos ei ole tyytyväinen sote-yrityksen veronmaksun avoimuuteen.

Yritysten yhteiskuntavastuun vakavasti ottava Finnwatch sen sijaan toteaa, että jos sote-lakiesitys menee tällaisenaan läpi, veroja välttelevät yritykset voivat huokaista helpotuksesta. Veronmaksajien eurot tulevat karkaamaan veroparatiisien ulottumattomiin yksityisen soteyrittäjän takoessa voittoa tuottamalla julkisia palveluita suomalaisten veronmaksajien rahoilla.

On mahdoton hyväksyä, miksi hallitus antaa monikansallisille terveysfirmoille kilpailuetua sinivalkoisten kotimaisten terveydenhuollon yrittäjien kustannuksella. Viimeksi mainitut jäävät hallituksen tahdosta jo lähtöviivalla altavastaajan asemaan kansainvälisiin verosuunnittelua harrastaviin firmoihin verrattuna.

Hinnan verovälttelyn ja aggressiivisen verosuunnittelun sallimisesta maksaa paitsi kotimainen rehellinen yrittäjä, myös tavalliset sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevat ja niistä verotuksessaan maksavat kansalaiset. Verovälttelyn vuoksi valtiot menettävät huomattavia määriä verotuloja, mikä on pois elintärkeistä palveluista.

Kaiken lainsäädännön lähtökohtana tulisi olla, että verottajalla, poliisilla, toimittajilla ja kansalaisilla olisi mahdollisuus saada verotiedot osana normaalia talous- ja veroraportointia. Tämä palvelisi yhteiskunnan kokonaisetua. Niin hallituksen läpirunnoma hallintarekisterilaki kuin verovälttelyn mahdollistava valinnanvapausesitys osoittavat, ettei hallituksella ole halua läpivalaista veroparatiisiyhtiöiden kirjanpitoa eikä valtaeliitin taloudellisia kytköksiä.

Verotuksen maakohtaisen raportoinnin vesittäminen on ristiriidassa myös hallituksen julkilausumien tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi valtionvarainministeri Petteri Orpo antoi vielä maaliskuussa ymmärtää, että kaikkien sote-palveluita tarjoavien yritysten pitäisi tehdä maakohtaiset tilinpäätökset ja niiden olisi maksettava asiaankuuluvat verot Suomeen. Tämä lupaus on nyt rikottu.

Sote-laki on vielä mahdollista tehdä yritysten verotuksen avoimuutta parantavat välttämättömät muutokset, mikäli hallituksella on siihen halua. Reilu ja läpinäkyvä verotus parantaisi myös kotimaisten sinivalkoisten yritysten mahdollisuuksia pärjätä kilpailukentällä, joksi hallitus on päättänyt julkiset palvelumme muuttaa.  

To, 2017-05-18 13:24

Äidinkielen ylioppilaskokeen yksipäiväiseksi ja nelituntiseksi heikentäisi äidinkielen osaamista ja olisi varma kuolinisku kirjallisuuden opetukselle. Sen ei saa antaa tapahtua. Jätin tästä katastrofaalisesta suunnitelmasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä julkaisi huhtikuussa 2017 raportin Gaudeamus igitur – ylioppilastutkinnon kehittäminen, jossa se ehdottaa muutoksia ylioppilastutkintoon. Merkittävin muutosehdotus koskee suomalaisen lukion keskeistä oppiainetta, äidinkieltä ja kirjallisuutta. Työryhmä esittää, että vuonna 2021 äidinkielen ylioppilaskoe muuttuisi nykyisen kaksipäiväisen ja 12-tuntisen kokeen sijaan yksipäiväiseksi ja nelituntiseksi.

Oman äidinkielen hyvä osaaminen on kaiken oppimisen edellytys ja perusta myös medialukutaidolle. Kansallisin ja kansainvälisin selvityksin on osoitettu, että suomalaisten nuorten luku- ja kirjoitustaito on eriytymässä ja koululaiset lukevat aiempaa vähemmän pitkiä tekstejä, kuten kaunokirjallisuutta, mikä vaikuttaa väistämättä heidän kirjoitus-, luku- ja tulkintataitoihinsa. Siinä missä vielä 2000-luvun alussa kansainväliset vieraat hakivat suomalaisesta koululaitoksesta oppia maamme oivallisten PISA-tulosten ansiosta, 2010-luvun PISA-tulokset kertovat koruttomasti suomalaisten nuorten lukutaidon heikentymisestä.

Kaksipäiväinen äidinkielen ylioppilaskoe on paitsi kypsyyskoe myös päättökoe. Ylioppilaskoe on mitannut tehokkaasti paitsi luku- ja kirjoitustaitoja, myös ajattelun kypsyyttä sekä luovuutta ja antaa tietoa opiskelijan jatko-opintokelpoisuudesta. Näitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa yhteiskunnassa maailman digitalisoituessa ja viestinnän nopeutuessa entistä enemmän.

Laajana päättökokeena äidinkielen ylioppilaskoe on varmistanut, että nuorilla on paitsi taito kirjoittaa äidinkielellään pitkiä yhtenäisiä tekstejä myös kyky analysoida laajoja tekstikokonaisuuksia. On äärimmäisen tärkeää, ettei hallitus rapauta jo heikentynyttä luku- ja kirjoitustaitoa ja luovu kaksipäiväisestä äidinkielen ja kirjallisuuden kokeesta. 

Adressin äidinkielen kaksipäiväisen yo-tutkinnon säilyttämiseksi voi allekirjoittaa täällä

Ti, 2017-05-16 12:42

Alanko-Kahiluoto: Toimeentulotuen kieltäminen lukiolaiselta vie Suomea kohti luokkayhteiskuntaa

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on jättänyt kirjallisen kysymyksen lukiolaisten perustoimeentulotuen muutoksista. Kela on yllättäen muuttanut tulkintalinjaansa siten, että 18 vuotta täyttänyt lukiolainen velvoitetaan nostamaan opintolaina ennen oikeutta hakea Kelan maksamaa perustoimeentulotukea.

- Kelan johdon tekemä linjaus on vastoin sosiaali- ja terveysministeriön voimassa olevaa opintotukilain tulkintaa ja  ohjetta. Kelan mukaan opintolaina on otettava tulona huomioon, mikä tarkoittaa että lukiolainen voi jäädä paitsi ilman toimeentulotukea myös, ilman asumistukea. Ihmettelen, ovatko hallituksen STM:ää johtavat ministerit Mattila ja Rehula tietoisia Kelan johdon linjauksesta, joka on STM:n tulkinnan ja ohjeistuksen vastainen, Alanko-Kahiluoto kysyy.

- On erittäin ongelmallista edellyttää pienituloisesta perheestä tulevalta lukiolaiselta opiskelua lainalla. Kelan linjaus tarkoittaa, että pienituloisen perheen nuori valmistuu lukiosta valmiiksi velkaisena jo ennen hakeutumistaan korkea-aseen opintoihin, mikäli uskaltaa ylipäätään hakeutua lukioon.

- Samaan aikaan istuva hallitus kasvattaa yliopisto-opintojen lainapainotteisuutta, mikä sekin vaikuttaa sosiaaliseen liikkuvuuteen negatiivisesti, kun opiskeluun liittyvä taloudellinen riski kasvaa. Hallituksen koulutuspolitiikka ja Kelan tuore linjaus vievät Suomea tietoisesti kohti luokkayhteiskuntaa. Onko tämä todellakin Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten perimmäinen halu, Alanko-Kahiluoto ihmettelee.

- Jo nyt koulutus on vahvasti periytyvää, ja perheen sosio-ekonominen tausta vaikuttaa vahvasti toisen asteen opintoihin pyrkimiseen ja niissä pärjäämiseen. Tutkimukset osoittavat pienituloisten perheiden nuorten hakeutuvan vähemmän lukioon kuin varakkaiden. Tasa-arvoinen koulutus olisi tehokkain tapa tasata taustasta johtuvaa eriarvoisuutta, mutta politiikka toimii nyt vastakkaiseen suuntaan, Alanko-Kahiluoto toteaa.

- Onkin kysyttävä, onko opetusministeri Grahn-Laasonen tietoinen Kelan johdon linjauksesta? Näkemykseni on, että hallituksen vastuussa olevien ministereiden on välittömästi puututtava Kelan johdon koulutusta ja nuoria eriarvoistavaan linjaukseen, vaatii Alanko-Kahiluoto.

Lue kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan täältä.

To, 2017-03-09 13:15

Poliittisia tekoja on kahta lajia. On aktiivisia päätöksiä, joilla esimerkiksi tiukennetaan turvapaikan hakijoiden pääsyä Suomeen. Mutta on myös passiivisia päätöksiä: sitä, kun ei tehdä mitään, vaikka ongelmat ja ratkaisut ovat hyvin tiedossa. 

Saksalainen filosofi Hannah Arendt pohti toisen maailmansodan aikana ilmiötä, jolle hän antoi nimen banaali paha. Arendt pohtii syitä siihen, mikä mahdollisti juutalaisten joukkotuhon aikalaisten silmien alla ja viime kädessä heidän avullaan. Arendtin johtopäätös on itsestäänselvyydessään radikaali: paha ja totalitaristinen hallinto saa vallan, kun ihmiset lakkaavat kyseenalaistamasta ja tunnustamasta omaa vastuutaan  ja alkavat pitää epänormaaleja ja poikkeavia asioita tavallisina.

Ajattelin Arendtia tänä aamuna kun luin Facebookista turvapaikanhakijan itsemurhayrityksestä Rautatientorilla. Monet Facebook-kaverini pohtivat, miksei julkinen itsemurhayritys - karkotuksen saaneen turvapaikanhakijan hirttäytyminen - ollut ylittänyt uutiskynnystä. Monet kirjoittivat, että Suomi on muuttumassa tai jo muuttunut maaksi, jota on vaikea tunnistaa. 

Keskellä Helsingin Rautatientoria on luistinrata, jonka toisessa päässä on turvapaikanhakijoiden leiri ja toisessa päässä Suomi ensin -mielenosoittajat rasistisine huuteluineen. Väliin jää luistinrata, jolla lapset, nuoret ja heidän vanhempansa käyvät luistelemassa. He todistavat päivittäin tätä omituista vastakkainasettelua, joka eilen kärjistyi yhden turvapaikanhakijan epätoivoiseksi itsemurhayritykseksi ja vastakkaisen päädyn vahingoniloksi ja pilkaksi, kun yritys epäonnistui. 


Mitä pitää tapahtua, että hallituspuolueet  uskoisivat, että suurin osa turvapaikanhakijoista pakenee ihan oikeaa kuolemanvaaraa, ja että heidän hätänsä on aito? Kyse ei ole siitä, etteikö todistusaineistoa pelon aiheellisuudesta ja aitoudesta olisi olemassa. Välimerestä naaratut ja kumiveneisiin pelastetut henkensä uhalla paenneet perheet antavat inhimilliselle hädälle kyllä kasvot, joka ikinen päivä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. 


Jokaisella elävällä ihmisellä on ihmisarvo ja ihmisoikeus. Hallituksen pitää ottaa vastuu politiikkansa seurauksista. On selvää, että hallitus luo omalla politiikallaan paperittomuutta. Hallitus on poistanut humanitaarisen suojelun, romuttanut turvapaikkaa hakevien oikeusturvan ja tehnyt perheenyhdistämisestä käytännössä mahdotonta. Suomen Maahanmuuttovirasto palauttaa ihmisiä maihin, joissa pakolaisia odottaa varma kuolema. 


Tämä tapahtuu meidän silmiemme edessä ja tästä on kyse. Suljemmeko tältä silmämme, kuten Suomen hallitus tekee? Kenen leirissä Suomi on maana?  Suljemmeko silmämme Unkarilta, jossa hallitus juuri tällä viikolla päätti sulkea turvapaikanhakijat leireihin? Hymähdämmekö sille, että Halla-aho - hallituspuolueen europarlamentaarikko ja Soinin mahdollinen seuraaja - totesi kannattaneensa vastaavaa menettelyä Suomeenkin? Kuinka pitkälle muut hallituspuolueet venyvät pitääkseen itsensä samassa hallitusveneessä perussuomalaisten kanssa? 

Me tiedämme, mitä tässä ajassa pitäisi tehdä. Hallituksen on korjattava politiikkansa suuntaa. Jotta humanitaariseen hätään EU:n rajoilla vastattaisiin, tarvitaan laillisia reittejä päästä turvaan eli on nostettava pakolaiskiintiötä (joita hallitus on päinvastoin leikannut), on helpotettava perheenyhdistämistä ja puututtava pakolaisuuden juurisyihin kehitys- ja ilmastopolitiikalla - sen sijaan että leikattaisiin kehitysyhteistyömäärärahoista, kuten hallitus on tehnyt. Ei tarvitse levitellä käsiä ja teeskennellä, ettemme tiedä mitä pitäisi tehdä. Kyllä me tiedämme. Kyse on siitä, välitämmekö.  Ihmisinä olemme samalla puolella, emme eri leireissä. 
 

Ke, 2017-03-08 10:26

Terveisiä ja hyvää naistenpäivää täältä Säätytalolta. 

Kuvassa Sosiaali-ja terveysvaliokunta kuuntelee, kun ministeri Juha Rehula esittelee hallituksen sote-ja maakuntauudistusta. Ministerin molemmin puolin istuu lakia valmistelleita virkamiehiä. Valiokunnassamme meitä naisia on 13 ja miehiä 4. 

Ministeri kertoo, että hallitus tavoittelee soteuudistuksella 3 miljardin säästöjä. 
2/3 soten kustannuksista on henkilöstömenoja. 

Soteuudistus tarkoittaa työvoiman vähentämistä voimakkaasti naisvaltaisella alalla. Jo nyt sosiaali-ja terveydenhoitoalalla kärsitään kiireestä ja uupumuksesta ja riittämättömästä henkilömitoituksesta. 

98 % sote-alan yrityksistä on mikroyrityksiä. Sote-yrittäjistä 70 % on naisia. 

Naisten osuus kuntien sote-henkilöstöstä on yli 90 %. 

Sote-uudistuksella on valtava merkitys naisten työllisyyteen, toimeentuloon ja hyvinvointiin. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnalta ei kuitenkaan ole pyydetty lausuntoa hallituksen valinnanvapauslainsäädännöstä. 

Miksi ei?

Ti, 2017-03-07 11:29

Kannustinloukkutyöryhmä on valmistellut hallituksen puoliväliriiheen mallia, jossa opiskelijoiden opintolaina otettaisiin täysimääräisenä huomioon asumistukeen vaikuttavana tulona. 

Lukemalla opintolaina osaksi asumistukituloa hallitus heikentäisi juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien opiskelijaryhmien, kuten perheellisten opiskelijoiden, toimeentuloa. Kyseessä on puhdas valtiontalouden säästöesitys, joka leikkaisi yhdeltä köyhimmistä väestönryhmistä peräti 80-200 euroa kuukaudessa. 

Lainsäädännön arviointineuvosto on toistuvasti huomauttanut hallitusta siitä, että hallitus ei arvioi lainsäädännön tulonjakovaikutuksia eri ihmisryhmiin. Taloudellinen epävarmuus lisää opiskelijan henkistä kuormitusta ja psyykkiset ongelmat voivat kasautuessaan johtaa opintoajan venymiseen. YHTS:n viimeisen tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoista jopa kolmannes naisista ja viidennes miehistä on kärsinyt mielenterveyden ongelmista. 

Kuten olen aiemminkin todennut, Sipilän hallitus on menossa sammutetuin lyhdyin kuntavaaleihin ja aikoo paljastaa leikkauslistat vasta vaalien jälkeen. Kannustusloukkutyöryhmän raportti antaa viitteitä siitä, mistä hallitus aikoo leikata - jälleen koulutuksesta. Hallitus siis jatkaa koulutuspettäjän tietä, joka vie kansakuntaa harhaan. Tämä on hallitukselta lyhytnäköistä ja törkeää. 

Siksi olen tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn aikooko hallitus valmistella opiskelijoiden asumistukea kannustinloukkutyötyhmän esityksen pohjalta.  

Tutkimus: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus
Artikkeli: Opiskelijoiden työssäkäynnin vaikutuksia

Sivut