Opetuslautakunta 26.3.

Opetuslautakunta kokoustaa tiistaina 26.3. Kokouslistalla on erilaisia rutiineja, mm. katsaus opetusviraston vuoden 2012 talousarvion toteutumiseen. Liki jokaisessa esityslistan asiakohdassa ollaan kuitenkin asian ytimessä: mikä on pielessä ja mihin tarvitaan lisärahaa.

Opetuslautakunnan tehtävänä on valvoa, miten valtuuston sille asettamat sitovat tavoitteet toteutuvat. Opetuksessa eräs keskeinen tavoite on läpäisyasteen parantaminen ammatillisessa opetuksessa. Opetuslautakunnalle kerrotaan, että läpäisyaste on edelleen laskenut: keskeisenä syynä tähän on keskeyttämisasteen nousu. Vuonna 2011 läpäisyaste oli 48 % ja vuonna 2012 vajaat 46,7 %. Helsingissä vuonna 2012 ammatillisen perustutkinnon suoritti kolmessa vuodessa 46,7 % opiskelijoista. Ammatilliset opinnot keskeytti 20,1 % opiskelijoista. Ns. negatiivisesti keskeyttäneitä oli 14,9 %. He eivät siis vain vaihtaneet alaa vaan lopettivat opiskelun kokonaan. 

Keskeyttämisiin vaikuttavat monet tekijät, joita ei voi ratkaista yksinomaan koulutuksella, mutta esimerkiksi opetustilojen asianmukaisuudessa ja toisen asteen oppilashuollossa Helsingillä on parantamisen varaa.

Helsingissä oppilasmäärät kasvavat vuosina 2013–2018 perusasteella ennusteen mukaan yhteensä 3 400 oppilaalla. Iltapäivätoiminnassa olevien lasten määrä kasvoi huomattavasti: yli 600 lasta enemmän kuin vuonna 2011. Tätä ei ole huomioitu budjetissa eli ei-lakisääteisenä 2-luokkalaisten iltapäivätoiminta loppuu ellei kaupunginhallitus myönnä sitä varten lisärahaa. Raamineuvottelut ovat juuri tänään, joten ehkä tiistaina ollaan jo tietoisia siitä, mitä iltapäivätoiminnalle tapahtuu. Opetuslautakunta ei voi päättää iltapäivätoiminnan jatkamisesta ellei siihen ole opetustoimen budjetissa rahaa. Vastuu on raamista neuvottelevilla.

Oppilasmäärän kasvu edellyttäisi kaupunginhallitukselta ylipäätään ajattelutavan muutosta: oppilasmäärä ei enää laske vaan nouse, mistä seuraa määrärahojen tarpeen kasvu. Jos budjettia ei vastaavasti kasvateta, joudutaan säästämään ensimmäiseksi ei-lakisääteisestä toiminnasta kuten tokaluokkalaisten iltapäivätoiminnasta, ja sen jälkeen myös opetuksesta. 
 
Iltapäivätoiminnan tarjontaa joudutaan vähentämään syksystä 2013 alkaen noin 500 paikalla, ellei kaupunginhallitus myönnä toiminnalle lisärahaa. Käytännössä poliittisten ryhmien väliset budjettiraamineuvottelut Helsingin kaupungin taloudesta ovat käynnissä juuri tänä viikonloppuna. Tokaluokkalaisten iltapäivätoiminta Helsingissä loppuu ensi syksynä, jos neuvotteluissa tehdään opetustoimen budjetin kannalta huonoja päätöksiä. 
 
Opetuslautakunta antaa myös lausunnon kiinteistölautakunnalle opetustoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta vuosille 2014–2018. Kaupunginhallituksen käsittelyssä olevan strategiaohjelmaehdotuksen mukaan investointiraami tullee olemaan vähintään 20 % kuluvan vuoden investointitasoa alempi. Tämän takia opetusvirastoa pyydetään priorisoimaan hankkeensa mahdollisen karsimisen helpottamiseksi.
 
Opetuksen tilatarpeet ovat valtavat ja poliittisten ryhmien vastikää päättämä 435 miljoonan euron investointikatto pahentaa tilannetta. Valtaosassa kouluja on sisäilmaongelmia ja perusparannustarpeet loputtomat. Opetustoimen hankkeiden osuutta investointiraamissa olisi perusteltua kasvattaa: sisäilmaongelmien lisäksi uudet alueet tarvitsevat kouluja ja etenkin ammatillisen koulutuksen tilat ovat pedagogisesti puutteelliset ja ahtaat. Ammattikouluissa opiskelee noin 800 opiskelijaa liikaa. Pelkästyään ammatilliselle puolelle tarvitaan lisätilaa liki 4000 opiskelijalle vuoteen 2020 mennessä. Ilman uusia asianmukaisia tiloja Helsinki ei voi toteuttaa koulutustakuuta. Ryhmien sopima investointikatto on siksi katastrofi opetustoimen kannalta. Kaupunki menettää tuloja homekouluista johtuvina kasvavina terveysongelmina ja toisen asteen pudokkaiden määrän kasvuna, jos ammatillisen opetuksen tilat evät ole asianmukaiset. Emme myöskään pysty vastaamaan alueen työvoimatarpeeseen, jos ammatillinen opetus ei ole kunnossa. Ja siltähän se nyt näyttää.

Opetusviraston toimintakertomus 2012 on hyödyllistä luettavaa uudelle lautakunnalle. Toimintakertomukseen sisältyy mm kiinnostava yksityiskohta, joka kertoo kaupungin koulujen ja yksityiskoulujen välisten oppimiserojen taustatekijöistä:  ”Erityisoppilaita oli kaupungin kouluissa 3 757 oppilasta eli 11,2 % oppilaista ja yksityisissä sopimuskouluissa 234 eli 4,5 % oppilaista. Erityisoppilaista opiskeli yleisopetuksen ryhmissä kaupungin kouluissa 37 % ja yksityisissä sopimuskouluissa 58 %. Maahanmuuttajataustaisia, suomi toisena kielenä – oppimäärää opiskelevia oppilaita oli kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa 6 098 eli 18,2 % oppilaista ja yksityisissä sopimuskouluissa 488 eli 9,4 % oppilaista. Maahanmuuttajataustaisista oppilaista 387 opiskeli valmistavassa opetuksessa kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa.” Alueellinen segrekaatio on tosiasia Helsingin peruskouluissa. Kysymys kuuluu, mitä tälle eriytymiselle pitää tehdä? Ehdotuksia otetaan vastaan. Eriytyminen on pääosin seurausta epäonnistuneesta asuntopolitiikasta, mutta myös lähikouluja pitäisi vahvistaa nykyistä enemmän, että ne pysyisivät vetovoimaisina.

Esityslistalle sisältyy myös katsaus Helsingin koulutuspoliittisten tavoitteinen toteutumiseen. Valtuusto on linjannut koulutuspoliittiset periaatteet, esimerkiksi lähikouluperiaatteen. Periaatteet ovat hyviä, käytännön toteutus riippuu vain siitä, miten tiukalle opetustoimen talous kiristetään. Juuri nyt ei hyvältä näytä. Helsingissä on sitoutuneet, hyvät opettajat, ja kaikki mahdollisuudet koulutuspoliittiseen onnistumiseen olisivat olemassa. Vain väärät priorisoinnit, esimerkiksi sisäilmaongelmista kärsivien koulujen korjaamisen estävä investointikatto, ovat onnistumisen esteenä.

Heti opetuslautakunnan kokouksen perään kokoontuu suomenkielinen jaosto, jonka esityslistalla on mm. syksyn 10-luokkien perustaminen tarpeen mukaan sekä Bunkkerin tarveselvitys. Bunkkeri helpottaa osaltaan ammatillisen opetuksen katastrofaalista tilantarvetta.

Tagit: Helsinki Opetus opetuslautakunta