Päihdehoito pakolliseksi rattijuopumuksen uusijoille

Kirjoitat saman uudestaan samassa kuukaudessa. Tuon siksi itsekin oman mielipiteeni uudestaan julki.
Syyttömän rankaisu alkolukolla on kohtuutonta varsinkin kuin kovin harva suomalainen syyllistyy rattijuoppouteen. Alkolukko vaatii kalibroinnin n. 2 kuukauden välein (poliisin käyttämät alkometrit). Se vaatii siis jatkuvaa ja usein tehtävää huoltoa, joka on asennushintaan nähden kallista ja täysin turhaa ylivoimaisesti suurimmalle osalle autoilijoista. Puhutaan auton elinkaaren aikana yli 10 000 euron kustannuksesta olettaen, että alkoluokko toimii muuten vaihtamatta. Harva saa rattijuoppoudesta tälläistä rangaistusta vaikka lasketaisiin sakko, oikeudenkäyntikulut ja menetetyt ansiot yhteen. Onko tässä taustalla se ajatusmalli, ettei tekijällä itsellään ole vastuuta käytöksestään tai vastuu on vähäinen eli sekä lyhennetään tuomioita että rankaistaan kaikkia muita?

Hoitoonohjaus on hyvä ajatus ja entistä rajallisemmat resurssit kannattaakin kohdistaa niihin, joiden käytös saattaa vahingoittaa ulkopuolisia, vaikka tämä olisikin pois kaikkien muiden päihde- ja terveydenhuollosta. Mielenterveyspuolella ympäristötuhoiset ovat "nokkimisjärjestyksessä" ennen itsetuhoisia.

Myös kiinnijäämisen riskin lisääminen, auttaisi tutkimusten valossa hyvinkin tehokkaasti. Eikä vapaustuomioiden merkitystä voi uusijoilla väheksyä oli se sitten ehdotonta vankeutta tai pakkohoitoa. Mainitsemaasi korkeaa riskia uusia teko vuoden sisään voidaan vähentää jo nykyisella rangaistusasteikolla.

Rattijuopumusten suhteen pitäisi keskittyä olennaisiin asioihin eikä näperrellä

Rattijuopoista ja promillerajoista on keskusteltu viime aikoina ahkerasti varsinkin tuon erittäin murheellisen Helsingin Viikin tapauksen jälkeen. Tässä rattijuopumusasioihin omat perustellut mielipiteeni:

Mielestäni poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaa tieliikenteen osalta pitäisi parantaa erityisesti huumausaineiden valvonnassa ja toisekseen myös keskushermostoon olennaisella tavalla vaikuttavien lääkeaineiden valvonassa, nämä ryhmät ovat huomattavan alivalvottuja ja tien päällä suoritettavat testit epäluotettavia, jokainen on varmasti tämän muutenkin jo huomannut jos on seurannut asiaan liittyviä uutisia. Lisäksi pitäisi tehostaa törkeiden rattijuopumusten saamista kuriin, tätä kauttahan suurin osa onnettomuuksista ja varsinkin vakavista onnettomuuksista tapahtuu.

Tutkimusten mukaan on myöskin näyttöä, että 0,4 - 0,5 promillen kohta on se selvästi erottuva raja, jolloin riskikäyrä alkaa jo olennaisella tavalla nousta aiempaan nähden, joten tämän ja tietenkin törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävien kuskien parempi valvonta ja jatkotoimien kiristys (miksei myöskin hoitoonohjauksen parantaminen) olisi ratkaisevaa ja suositeltavaa (esim. autojen menetettäväksi tuomitsemisen lisääminen). Painotan näissä asioissa tieteellisiä tutkimuksia ja vertailuja, en galluppeja tai asiaan huonosti perehtyneiden kenties valmiiksi asenteellisiakin mielipiteitä. Objektiivista ja järkevää näkökulmaa on pyrittävä hakemaan ja keskityttävä olennaiseen.

Tutkimukset eivät sen sijaan tue sitä, että normaalin rattijuopumuksen rajan huomattava laskeminen olisi tarpeen, mutta kaikkea on syytä harkita huolella ja niistä pitää keskustella. Mielestäni sopivin raja olisi 0,4. Painottaisin kuitenkin resurssien panostamista suurimpiin aukko- ja ongelmakohtiin, eikä poliisin ja oikeuslaitoksen lisätyöllistämistä ja kuormittamista näpertelemällä.