Työssäkäynti opiskeluaikana edistää työllistymistä

Suomalaisen koulutusjärjestelmän peruslähtökohta on tasa-arvo. Jokaisella kansalaisella tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet hankkia koulutusta ja sivistystä. Jokaiselle halutaan taata mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun taustasta ja vähävaraisuudesta riippumatta. Siksi opiskelua on tuettu julkisin varoin.

Opiskelijat ovat kuitenkin muihin kansalaisiin verrattuna epäoikeudenmukaisessa asemassa siinä, että he ovat ainoa ryhmä, joiden edellytetään rahoittavan toimeentuloaan lainalla. Opiskelijoiden etuudet ovat myös jääneet jälkeen muusta perusturvasta. Vaikka opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014, se ei vielä kuro umpeen opintotuen jälkeen jääneisyyttä.

Opintuen epäkohdat ovat olleet keskustelussa pitkään. Opintotukijärjestelmää ollaankin tällä kaudella uudistamassa. Tarkoituksena on saada aikaa uudistuksia, jotka tukevat päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Eräs kiireellisimmistä toimenpiteistä on poistaa vanhempien tulojen vaikutus toisen asteen opiskelijoiden oikeuteen saada opintotukea.

Monet pitävät suomalaisnuorten eurooppalaisittain myöhäistä valmistumisikää ongelmana, jota lainsäädännöllä pitäisi suitsia lisäämällä opintojen rahoittamisen lainapainotteisuutta. On totta, että Suomessa nuoret siirtyvät työelämään vanhempina kuin monessa muussa maassa. He kuitenkin työllistyvät valmistuttuaan paremmin kuin nuoret muissa Euroopan maissa.

Mielestäni opintojen lainapainotteisuuden lisääminen on ehdottomasti väärä ratkaisu. Koulutuksen tasa-arvosta täytyy pitää kiinni. Jo nyt tutkimukset kertovat, etteivät nuoret uskalla ottaa lainaa, kun työllistyminen opintojen jälkeen on epävarmaa. Nuorisotyöttömyys samoin kuin akateeminen työttömyys ovat huolestuttavassa kasvussa. Tässä tilanteessa ei ole viisasta pakottaa nuoria kouluttautumaan velaksi. Kysymys on periaatteellinen nimenomaan tasa-arvon näkökulmasta.

Koulutus on yhteiskunnalle investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Hyvinvoinnin edistämisen ja syrjäytymisen vähentämisen kannalta koulutus on avainasemassa. Koulutuksen puute nostaa syrjäytymisen riskiä. Tutkija Pekka Myrskylä toteaakin, että tehokkain keino ehkäistä syrjäytymistä on koulutus. Tilastojen mukaan alhainen koulutus on nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen keskeisin selittäjä. Työllisistä pelkän peruskoulun varassa on viitisen prosenttiyksik­köä vähemmän henkilöitä kuin ikäluokassa keskimää­rin, kun taas työttömissä heitä on kymmenisen pro­senttiyksikköä enemmän. Yhteiskunnalta koulutukseen panostaminen on siten tehokkain rokote syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Lainapakko ei ole oikea tapa pidentää työuria. Yhtä lailla hölmöä on tuijottaa yksin työurien keskimääräistä pituutta ja jättää laskuista syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset. Suomessa on yli 50 000 syrjäytynyttä nuorta, joista 30 000 on kokonaan sekä työ-elämän että opiskelun ulkopuolella. Jos yksi koulutuksesta ja työstä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle elinkaarensa aikana miljoona euroa, on sulaa hulluutta olla panostamatta nimenomaan koulutuksen tasa-arvon toteutumiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistunut tutkimus tukee vihreiden näkemyksiä opiskeluaikaisen työssäkäynnin hyödyistä. Tutkimuksessa todetaan, että opiskeluaikainen työssäkäynti antaa hyvän suojan työttömyyttä vastaan. Toisin kuin yleisesti luullaan, nopea valmistuminen ei ole tae pitkälle työuralle. Päinvastoin, vaikka opinnot viivästyvät työnteon vuoksi, oman alan työkokemuksen kartuttaminen edistää oman alan työpaikan löytymistä ja työelämään sijoittumista. Työssäkäynti opintojen ohessa ei ole tyypillisin opintoja hidastava tekijä, vaan heikko opiskelumotivaatio tai riittämätön opinto-ohjaus.