Blogi

Ma, 2006-10-16 15:25
Tiedote 17.10. 2006

Vihreät pääkaupunkiseudun eduskuntavaaliehdokkaat
Outi Alanko-Kahiluoto, Eeva Honkanummi ja Hannu Kokko:

Tiistaina 17.10. eri puolella Suomea vietetään asunnottomien yötä osana YK:n julistamaa ”Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää”.

Vihreät valtuutetut Outi Alanko-Kahiluoto (Helsinki), Eeva Honkanummi (Espoo) ja Hannu Kokko (Vantaa) muistuttavat, että kaikilla ihmisillä on oikeus ihmisarvoisen elämän edellytyksiin, joihin kuuluu myös oikeus asumiseen.

Asunnottomia on Suomessa noin 7000 ja yli puolet heistä elää pääkaupunkiseudulla. Asunnottomuus on viime vuosina pääkaupunkiseudulla yhteisten ohjelmien ansiosta vähentynyt. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla oli viime vuonna alle 4000 asunnotonta, kun heitä vielä vuonna 2001 oli yhteensä noin 5800.

”Perustuslain 19§ velvoittaa julkisen vallan edistämään jokaisen oikeutta asuntoon ja tukemaan asumisen omatoimimista järjestämistä”, toteaa Hannu Kokko. ”Yhteistyöverkoston on nopeasti esiteltävä uusia ehdotuksia pääkaupunkiseudun asunnottomuuden pysyväksi vähentämiseksi. Asuntolat ja ensisuojat antavat lyhytaikaista ja välttämätöntä pika-apua, mutta itsenäistä asumista tukevat neuvonta- ja ohjausmallit ovat pysyvämmän ratkaisun kannalta välttämättömiä.”

”Asuntojen rakentaminen ja asuntoloiden lisääminen ei yksin riitä, lisäksi tarvitaan tuki- ja asumispalveluita”, Outi Alanko-Kahiluoto sanoo. ”Asumispalveluita tuottavia järjestöjä pitää tukea riittävästi eikä kilpailutuslainsäädännön saa antaa uhata asumispalveluiden hankkimista yleishyödyllisiltä järjestöiltä”, Alanko-Kahiluoto jatkaa.

”Asunnottomuuden poistaminen vaatii sekä nykyistäkin vahvempaa seudullista yhteistyötä että kunnan kaikkien toimialojen yhteistoimintaa, sillä suurin osa asunnottomista tarvitsee muitakin palveluita kuin pelkän asunnon”, esittää Eeva Honkanummi.

Lisätietoja:
Outi Alanko-Kahiluoto, gsm 050-5614492, outi.alanko@vihrealiitto.fi
Eeva Honkanummi, gsm 050-5964395, eeva@honkanummi.net
Hannu Kokko, gsm 0400 815 616, hannu.kokko@vantaanvihreat.fi
To, 2006-10-12 18:30
Satu Hassi Euroopan parlamentin täysistunnossa 11.10.06 :

"Hyvät kollegat,

Venäjän energiavarat ja halumme varmistaa öljyn ja kaasun toimitukseteivät saa hämärtää näkyvistämme sitä, että demokratian ja kansalaisoikeuksien tila siellä kehittyy koko ajan huonompaan suuntaan.

Kansalaisyhteiskunta on pantu todella ahtaalle.

Viimeistään Anna Politkovskajan murhan jälkeen tämän pitäisi olla selvää kaikille.
Ihmisoikeuksien loukkaukset, pahoinpitelyt ja jopa murhat eivät kohdistuvain poliittiseen oppositioon, vaan myös vähemmistökansallisuuksiin, joita Venäjällä on kymmeniä.

Marikansa on näistä yksi ja sen kokemiin loukkauksiin myös Euroopan parlamentti on kiinnittänyt huomiota. Kansallisuuskonfliktit liittyvät myös Anna Politkovskajan murhaan. Hänet murhattiin, koska hän kertoi totuuden siitä, mitä Tshetseniassa tapahtuu.

Heti murhan jälkeisenä päivänä tuhansia suomalaisia kokoontui Venäjän lähetystön eteen ennennkemättömään kynttilämielenosoitukseen. Toivon, että Suomen hallitus EU:n ministerineuvoston puheejohtajana yhtä selkeästi ilmaisee Venäjälle sen tyrmistyksen ja huolen, jota tunnemme.

Ihmisoikeusasiat on nostettava EU-Venäjä suhteiden keskiöön. Se, selvitetäänkö Politkovskajan murha rehellisesti, on testi, joka näyttää koko maailmalle, miten Putinin hallinto suhtautuu laillisuuteen.

Hyvät kollegat, huippukokouksen virallinen teema on energia. Paras ja nopein keino vähentää riippuvuuttamme Venäjän öljystä, kaasusta ja uraanista, on investoida uusiutuvaan energiaan energiatehokkuuteen."
Ke, 2006-10-04 01:08
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Sitä yritetään taas ensi kuussa, kun kaupungin palkkaama konsultti julkistaa esityksensä kouluverkon karsimiseksi. Ennustus ja ehdotus perustuvat arviolle oppilasmäärän muutoksista lähivuosina.

Päivähoidon puolella ennusteet menivät taas tänä vuonna rämeikköön: hoidossa oli 700 lasta enemmän kuin tilastot ennustivat. No, onneksi on väljä päivähoitolaki, jonka ansiosta hoitoryhmiä voi kasvattaa loputtomasti!

(Nettivetoomuksessani päiväkotilain uudistamiseksi on jo yli 300 nimeä.
Käyhän allekirjoittamassa jos et vielä ole ehtinyt!)

Kilpailuttamisistaan kuuluisa sosiaalivirasto kilpailuttaa paraikaa yksityisiä päivähoidon tarjoajia. Kilpailuttaminen on kuulemani mukaan menossa täysin pieleen: kilpailutuskriteerit eivät huomioi päiväkotien erikoislaatua (päiväkodeilta oletetaan esim. EU-standardien mukaisia kiipeilytelineltä, vaikkeivät vaikkapa Metsämörri- tai Steiner-päiväkoti sellaista edes pihalleen haluaisi), samaten kilpailuun osallistuvan päiväkodin kyettävä tallettamaan pankkitilille vakuusumma, jollaista pienet yrittäjät eivät pysty millään järjestämään; samaten päiväkodin on oltava auki kellon ympäri (mahdotonta päiväkodille, jossa on 15 lasta ja kolme hoitajaa) jne. jne.

Mikä ihmeen tasapäistämisdirektiivi tätä kilpailuttamisprosessia oikein ohjaa?
Minun käsittääkseni ostopalvelu ja yksityiset päiväkodit ovat olemassa tarjotakseen perheille valinnan vaihtoehtoja. Eikö päiväkotien erityislaatuisuuden huomiotta jättäminen ole ristiriidassa kilpailutuslainsäädännön kanssa - senhän mukaan mitään palveluntarjoajaa ei saa kilpailtustilanteessa"syrjiä" . Syrjimistä ymmärtääkseni on se, ettei huomioi vaikkapa Steiner-pedagogiikan omia lähtökohtia.
Sinänsä koko kilpailutus on aivan älytöntä. EU-direktiivi käskee kilpailuttamaan ostopalveluna tuotetun palvelun. Täysin yksityistä päivöhoitoa ei tietenkään tarvitse kilpailuttaa. Minun mielestäni kilpailutus pitäisi keskeyttää, mikäli huomataan etteivät kilpailutuskriteerit toimi. Niin ei kai voi kesken kilpailutuksen tehdä. Prosessi johtanee markkinatuomioistuimeen, ja se taas sakkomaksuihin kaupungille.
Sakot taas kolahtavat viime kädessä kaupunkilaisten maksettaviksi.
Mikähän lienee kilpailutuksen tuoma säästö, kun ynnätään yhteen prosessin valmistelun kulut, kilpailusta vetäytyneet toimintansa ostopalvelupiväkoteina lopettaneet palveluntarjoajat, menetetyt päivähoitopaikat, ja kenties markkinatuomioistuimen langettamat kulut?
Ma, 2006-10-02 00:42
Espoossa teatteri Hevonsenkengässä J.R. R. Tolkien Maamies ja lohikäärme -romaanin pohjalta dramatisoitu lastennäytelmä, ohj. Atro Kahiluoto, yli 4-vuotiaille.

Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä Astrid Lindgrenin romaanin Mio, poikani Mio pohjalta dramatisoitu lastennäytelmä yli 6-vuotiaille, ohj. Atro Kahiluoto.

Molemmat näytelmät saivat omilta lapsiltamme (7v., 10 v.) ihastuneet arvostelut. Minulta myös.
Pe, 2006-09-29 17:37
Päivähoitolakia ollaan uudistamassa, mutta uudessa lakiesityksessä ei edelleenkään puututa suurimpaan yksittäiseen epäkohtaan eli ryhmäkokoihin.

Käy allekirjoittamassa nettivetoomus, että ryhmien kokoraja sisällytettäisiin myös lakiini.
Pe, 2006-09-29 10:42
Pörrö ihan oikein muistutti (ks. Pörrön ao. kommentti), että unohdin eilisessä merkinnässäni mainita aloitteeni Viikin liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Sain aloitteeseen apua viikkiläisiltä, muun muassa Pörröltä. Ehdotimme että Viikin Normaalikoulun viereisen Tilanhoitajankaaren turvallisuutta parannettaisiin. Aloite johti liikennesuunnitteluosaston päästökseen toteuttaa kyseisellä kadulla nopeusrajoituskokeilu 30km/t kouluaikoina.Töyssyjä ei lausunnon mukaan voida rakentaa maapohjasta aiheutuvan tärinävaaran vuoksi. Lausunnossa todetaan myös (pahaenteisesti), että "Tehokkaampia toimenpiteitä voidaan harkita noin vuonna 2010, jos Kivikonlaidan eritasoliittymän rakentaminen Kehä I:lle aiheuttaa läpikulkuliikenteen hakeutumista Latokartanoon."

Unohdin eilen kertoa myös, että valtuustossa keskusteltiin pitkään koulunkäyntiavustajien työsuhteesta ja -ehdoista. Koulunkäyntiavustajilla on pakollinen palkaton kesäkeskeytys ja monilla myös alhaiset viikkotyötunnit. Mikäli kk-avustajien työstä maksettaisiin myös kesäkuukausilta, pitäisi opetustoimen budjettiin lisätä vähän yli miljoona euroa. Jos näin tehtäisiin, ei koulunkäyntiavustajien tarvitsisi kilpaillla kesätyöpaikoista opiskelijoiden kanssa. Koulunkäyntiavustaja voisi kevätkuukaudet keskittyä työhönsä ja ansaitun kesäloman odottamiseen, kuten muukin koulun väki, sen sijaan että haeskelee kesäksi töitä leikkipuistosta, postista, puistosta, vanhustentalosta. Kohtuutta, oikeudenmukaisuutta. Mikä siinä on niin vaikeaa hyväksyä?
Pe, 2006-09-29 00:47
Valtuuston eilisellä kyselytunnilla keskusteltiin lastenpsykiatrian tilanteesta, jota olen pitänyt säännöllisesti valtuustossa esillä. Jatkuvasti kuulen, kuinka hoitotakuu lastenpsykiatriassa ei toteudu. Eilen johtava sosiaali- ja terveysalan apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen väitti aivan toista. Noh, vaikka pieni mielenterveysongelmainen lapsi pääsisikin hoitoon lakisääteisessä 3 kuukaudessa, voi miettiä miten lyhyt aika tämä tosiasiassa on lapselle. Kokkonen kertoi myös, että kaupunki käy neuvotteluja HUS:in kanssa lastenpsykiatrisen toiminnan uudelleenjärjestelyistä. Tavoitteena on hoidon saatavuuden parantaminen.

Eilen käsiteltiin myös valtuutettujen aloitteita. Aloitteeni Pitäjänmäen liikenneturvallisuden parantamiseksi johti siihen, että vaaralliseen ylityskohtaan saadaan liikennevalot ja mahdollisuutta kevyenliikenteen ylikulkusiltaan selvitetään. Pitäjänmäentien ja Sulkapolun risteyksessä on viime vuosina tapahtunut neljä onnettomuutta, viimeksi keväällä kaksi koulutyttöä jäi auton alle. Tein silloin valtuustoaloitteeni. Kaksi muuta lasten liikenneturvallisuutta parantavaa aloitettani ei mennyt läpi. Älytöntä, mutta vastauksissa vedottiin siihen ettei kukaan ole vielä jäänyt alle kyseisissä kohdissa.

Myös aloitteeni Herttoniemen metron liityntäpysäköintipaikkojen lisäämisestä oli saanut hyvän vastauksen joukkoliikennelautakunnassa. Liityntäpysäköinnin mahdolllisuus vähentää osaltaan autoilua ja muutenkin erittäin kannattavaa.

Viikonloppuna perehdytäänkin sitten vihreään budjettiseminaariin: budjettineuvottelut lähestyvät. Seminaarissa kuullaan kunkin lautakunnan edustajien budjettitoiveita. Itse olen opetuslautakunnan varapuheenjohtaja, ja toiveikseni listaan seuraavat: että yläasteen tuntikehyssäästöt purettaisiin, koululaisten iltapäivähoitoon varattaisiin riittävät rahat, ammatillisen koulutuksen lähiopetustunteja lisättäisiin ja että lukioiden tuntikehysleikkauksia alettaisiin purkaa. Toivoisin myös, että sosiaalipuolella voitaisiin varata päivähoitoon realistiset lapsimäärää vastaavat määrärahat, että asumiskuntoutujien määrärahojen riittävyys varmistettaisiin, että lastensuojelun resursseja parannettaisiin, ja että .... Sosiaalipuolella riittäää toivottavaa! Järkevintä kai olisi ylipäätään toivoa, ettei sosiaalipuolta jälleen alibudjetoitaisi.

Terveyssektorille toivoisin rahaa etenkin lasten- ja nuorten psykiatriaan, perheneuvoloihin - ja Itäkeskuksen Vinkin toiminnan turvaamiseen.
Kulttuuripuolella huolettaa etenkin kirjastojen hankintamäärärahojen ja pienten teatterilain ulkopuolelle jäävien teattereiden tilanne.

Köyhyyspolitiikka on hiipinyt kuntienkin puolelle. Tehdään köyhyyspaketteja, kun ensin satsataan fyffelit väärään osoitteeseen. Mitä sillä keskustatunnelin 330 miljoonallakin saisi!
Ma, 2006-09-25 21:47
Keskustelutilaisuus Helsingissä 5.10.2006.

Euromayday avasi Suomessa keskustelua perustulosta uutena oikeutena, joka vastaisi ihmisten kokemusta työn ja elämän todellisuudesta.

Vaalit lähestyvät. Miten poliitikot vastaavat uuden työvoiman tarpeisiin ja vaatimuksiin?

Keskustelemassa:

Outi Alanko-Kahiluoto (Helsingin vihreiden puheenjohtaja)
Markus Mustajärvi (kansanedustaja, Vasemmistoliitto)
Jukka Peltokoski (Megafoni-verkkolehti)
Jussi Vähämäki (tutkimusjohtaja, Chydenius-instituutti)

Paikka:
Korjaamo, Töölönkatu 51 B.Aika: Torstai 5.10.2006 klo 18.00

Vapaa pääsy - tervetuloa!

Järj. Megafoni-verkkolehti ja http://www.perustulo.net/
Pe, 2006-09-22 22:35
Tämän vuoden urakoiden valmistuminen osui sattumalta samalle viikolle: maanantaina väitöskirja (Jarmo, kiiitos onnitteluista!), eilen Helsingin vihreiden eduskuntavaaliohjelma.

Vaaliohjelma hyväksyttiin HeVin (Helsingin Vihreiden) yleiskokouksessa. (Linkitän ohjelman tänne, kunhan saamme viimeiset korjaukset tehtyä.)

Myös ehdokaslista vaaleihin on yhtä paikkaa vaille valmis. Osmo Soininvaaran jääminen pois eduskunnasta synnytti uuden tilanteen. Nyt on viimeistään varmaa, että vihreän eduskuntaryhmän kokoonpano muuttuu.

Viikon teemat ovat olleet väitöskirja, vaalit ja ammattiyhdistys.
Oma järjestöni, Tieteentekijöiden liitto, järjesti tällä viikolla "REILU PALKKA" -mielenosoituksen yhdessä muiden alipalkattujen alojen kanssa. Monien naisvaltaisten, julkisen sektorin hoiva-, hyvinvointi- ja kulttuurialojen asiantuntijatehtävien palkat ovat jääneet alle suomalaisen keskiansion (2510e/kk). Ei olisi kohtuuttoman kallista nostaa lastentarhanopettajien, yliopistojen assistenttien, tutkijoiden, kirjastonhoitajien, toimintaterapeuttien ja päiväkodin johtajien palkkataso suomalaisen palkansaajan keskiansiotasolle.
Nais- ja matalapalkkaerät eivät matalapalkka-ongelmaa korjaa, eivät myöskään ns. paikalliset sopimukset: vai mitä reilua on siinä, että koko alan palkkavääristymää korjataan yhdellä työpaikalla kerrallaan?

Jännä kyllä, kyse näissä alipalkatuissa korkeasti koulutetuissa töissä on ns. kutsumusammateista - aloista, joilla työskentelevien ajatellaan valinneensa työnsä kutsumuksen, ei aseman tai rahan takia. Työn vastuullisuudesta tai vaativuudesta ei mielellään makseta. Aivan kuin työn hinta alenisi, jos työssä on mahdollista tuottaa mielihyvää toiselle (hoiva-alat) ja oppia (tutkijat, opettajat, kirjastotyöntekijät).

Tapasin tällä viikolla ammatillisen opetuksen luottamusmiehiä, kun opetuslautakunta oli Helsingin ammatillisten opettajien vieraana. Aika hurjaa oli kuulla, millaista arki on ammatillisen opetuksen puolella: Kampaajaopettaja kertoi joutuvansa toivomaan, etteivät kaikki oppilaat tulisi kouluun, jotta istumapaikkoja riittäisi kaikille. Tilat ovat ahtaat, ja samaan aikaan ammatillisen opetuksen oppilaspaikoista on huutava pula. Pitäisi budjetoida lisää rahaa palkkoihin, että voitaisiin pienentää ryhmäkokoja ja ottaa lisää opiskelijoita. Erityisopetusta on liian vähän, ja niinpä opiskelijoiden keskeytysprosentti on hurja. Ammatillisen puolen opettajilla ei myöskään ole juuri minkäänlaista työnohjausta. Kutsumusta pitäisi seurata loputon jaksaminen. Samanlaista on yliopiston puolella: yliopistojen perusrahoitusta on jatkuvasti leikattu samaan aikaan kun rahoitus on muuttunut tulosrahoitukseksi ja tulos on koko ajan parantunut. Suosittelen lakkoa kaikille aloille, jotka säännönmukaisesti unohdetaan. Ehkä se auttaisi muistamaan alipalkatut alat seuraavalla tulopoliittisella kierroksella.

Onneksi elämä ei kuitenkaan ole ihan pelkkää Vääryyskirjaa. Tämän viikon ilonaiheita olivat pojan pääseminen Popp-Jazz-opiston kitaransoiton oppilaaksi, kahvihetki töihin palanneen Rosan kanssa ja päivän etelänmatka Tallinnaan lasten kanssa. Tänään siivoan komerot, huomenna meillä on perinteinen yhteinen kirpputori naapureiden kanssa. Hyvää syysviikonloppua!
Ti, 2006-09-19 15:34
Jätin eilen väitöskirjani esitarkastukseen!
Olo on vuorokauden verran ollut euforinen - tämä on luultavasti lähellä uskonnollista kokemusta: olo on keventynyt, vapaa, silmät ovat yhäkkiä enemmän auki kuin pitkään aikaa, korvat kuulevat, iho tuntee, suu maistaa. Menneet ristiriidat ja huolet ovat poispyyhkäistyt!

Turhaan ei puhuta luterilaisesta työmoraalista.
Epäilemättä tämä olotila aikaa myötä haalenee, ja minun on taas hankittava uusi taakka, painava ies, joka kumartaa hartiat, ja josta päästyäni voin taas tuntea taakasta vapautumisen riemua... Työ on huumetta siinä missä mikä muu tahansa!

Nyt odotan esitarkastuslausuntoja kolmisen kuukautta. Väittelemään pääsen aikaisintaan tammikuun lopussa. Olen kirjoittanut työni englanniksi, ja vastaväittäjä tulee luultavasti Yhdysvalloista tai Pohjoismaista... näin minulle on kerrottu. Väittelijä itse ei voi vaikuttaa siihen, kuka hänen vastaväittäjäkseen tulee, vaan valinnan tekee kunkin yliopistolaitoksen johto.

Karonkkajuhlia olen päättänyt juhlia ystäväpiirissä jo etukäteen. Keväällä hankin tohtorinmiekan, ja kaiverrutan siihen jotakin ikuista. Miekan saa tyttäreni perinnöksi, niin olen päättänyt.

Oikeustieteen professori Kaarlo Tuorin kirjoittama lausunto Helsingin Sipoo-päätöksestä on samalla linjalla kuin itse olin äänestäessäni salassa valmisteltua päätöstä vastaan: perustetta epädemokraattiselle ja kiireessä valmistellulle päätökselle ei ollut.
Samaa mieltä, niin luulen, olisi ollut myös edesmennyt juristi ja ympäristöaktivisti Matti Wuori.

Lausunnossaan Tuori kirjoittaa: "Kaupunginvaltuuston päätökselle ottaa kuntajaon muuttamista tarkoittava esitys kiireellisenä käsiteltäväksi ei ole esitetty poikkeavaan menettelyyn oikeuttavaa perustetta."

Hallintolain tuntemuksen pitäisi olla pakollista jokaiselle kunnallispoliitikolle! Olen väitöskirjasta päästyäni päättänytkin tarttua lakikirjaan. Aion perehtyä erityisesti sosiaali- ja ympäristöoikeuteen ja ihmisoikeuskysymyksiin. Oikeudenmukainen valtio on oikeudenmukaisia lakeja. Poliitikot soveltavat ja säätävät lakeja. Oikeudenmukainen poliitikko soveltaa ja säätää oikeudenmukaisia lakeja, niinhän se on. Siis lakikirja käteen, valtuutetut ja kansanedustajat!

Sivut