Miten koulupudokkuutta vähennetään?

Vasemmisto kannattaa oppivelvollisuusiän nostamista nykyisestä 16 vuodesta 18 vuoteen. Tämän olisi tarkoitus vähentää koulupudokkuutta.

Itse en usko, että oppivelvollisuusiän nostaminen yksin ratkaisisi mitään. Jokaisella koulupudokkaalla on oma tarinansa. Lintsaavan oppilaan hakeminen kouluun ei poista lintsaamisen syytä. Pakkoa ei voi lisätä, ellei samalla lisätä vaihtoehtoja. Pitää kysyä, mitkä ovat syyt koulupudokkuuden taustalla, mitä oppivelvollisuusiän nostamisesta seuraisi nuoren näkökulmasta ja, ennen kaikkea, miten nuorta voitaisiin parhaiten tukea.

Jos oppivelvollisuusikää vain mekaanisesti nostettaisiin, olisivat ne, jotka koulujärjestelmästä nyt syystä tai toisesta putoavat, entistä pitempään yhteiskunnan palvelujärjestelmän ulkopuolella. Tämä taas edesauttaisi ulkopuolisuuden syvenemistä syrjäytyneisyydeksi. 

Ikärajan nostamisen sijasta kannattaisi kunnissa kiireesti vakinaistaa sellaiset hyvät käytännöt kuin työelämäpainotteinen ja toiminnallinen Omaura-luokka sekä työpajatoiminta. Varhainen tuki, moniammatillinen yhteistyö sekä seurannan kehittäminen ovat hyviä keinoja. PISA-tilastoissa pärjääminen ei saa estää meitä kysymästä, mitä voimme tehdä paremmin. Esimerkiksi taito- ja taideaineiden vahvistaminen on asia, jota Vihreät on vaatinut pitkään ja joka - pitkälti vihreiden ansiosta - on kirjattu hallitusohjelmaan.
 
Mallia nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä kannattaa hakea myös muilta mailta. Esimerkiksi Tanskassa viranomaisilla on velvoite tarjota oppivelvollisuusiän ohittaneille 16-25-vuotiaille nuorille vaihtoehtoja koulutuksen tai työelämän ulkopuolisuuteen. Nuorella ei ole pakkoa osallistua, mutta tarjous osallistua esimerkiksi työpajatoimintaan uusitaan määräajoin. Tanskassa on siis lisätty vaihtoehtoja, ja niitä myös aktiivisesti tarjotaan. Nuorten seurannasta vastaa 45 valtionhallintoon kuuluvaa riippumatonta nuorten ohjaus- ja neuvontakeskusta. Näihin keskuksiin on koottu niin koulu- ja nuorisotoimea, kuin myös sosiaali- ja terveystoimea ja työhallintoa edustavia viranomaisia ja asiantuntijoita. Tulokset ovat olleet rohkaisevia.

Kuulimme sivistysvaliokunnassa reilu vuosi asiantuntijoita siitä, mitkä olisivat parhaita keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Asiantuntijoita kuultuamme vasemmisto ehdotti, että valiokunta kannattaisi oppivelvollisuusiän nostoa keinona syrjäytymisen vähentämiseksi. Itse olin sitä mieltä, että peiton jatkamisen sijasta meidän pitäisi lisätä voimavaroja varhaiseen tukeen sekä kehittää maahan Tanskan mallin mukaisen nuorten seurantajärjestelmä. Ehdotukseni päätyi osaksi valiokunnan lausuntoa.

Myös opetusministeriössä vastikään työnsä valmiiksi saanut työryhmä päätyi samalle kannalle. Työryhmä esittää erilaisia keinoja, joiden tarkoituksena on estää nuorten syrjäytyminen koulutus- ja työmarkkinoilta peruskoulun päättämisen jälkeen. Työryhmä ehdottaa, että kuntiin koottaisiin monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluisivat eri hallintokuntien ja viranomaistahojen edustajat. Verkosto ei käsittelisi yksittäisen nuoren asioita vaan edistäisi paikallistasolla yleisemmin nuorten tarvitsemien palvelujen toimivuutta.

Työryhmä esittää myös, että lakiin lisättäisiin säädös etsivästä nuorisotyöstä. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena olisi tavoittaa nuori ja auttaa hänet oikea-aikaisten palvelujen piiriin. Myös salassapitosäädöksiin esitetään tarkennuksia, jotta tiedon kulun puute ei estäisi nuorta saamasta tarvitsemaansa apua.

Tämä hallitus on panostanut erityisesti etsivään nuorisotyöhön. Hyvää kokemusta on saatu etsivästä nuorisotyöstä, joka on toteutettu yhteistyössä työpajojen kanssa. Työpajalla nuorelle voidaan suunnitella hänen elämäntilanteeseensa sopiva työn, opiskelun ja palveluiden kokonaisuus. Erityisen hyvin työpajat sopivat niille nuorille, jotka oppivat parhaiten työn ja toiminnallisuuden kautta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä työpajat osoittautuivat kullan arvoisiksi jo edellisen laman aikana. Työpajoilla on paljon annettavaa myös koulupudokkuuden vähentämisessä. Mahdollisuuksia suorittaa työpajoilla peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen opintokokonaisuuksia pitää parantaa nykyisestä. Työpajatoiminta on hallitusohjelmassa luvattu ulottaa koko maan kattavaksi.