Sosiaalisesti oikeudenmukainen Eurooppa – ettei ketään jätettäisi

Olen ehdolla EU-vaaleissa, koska haluan Euroopan, jossa jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua ja jossa jokainen pääsee osalliseksi hyvinvoinnista. Tuloeroja on kavennettava ja köyhyys poistettava. Hyvinvointi kuuluu kaikille.

Olen ehdolla EU-vaaleissa, koska haluan Euroopan, joka ilmastonmuutoksen torjumisessa näyttää esimerkkiä muulle maailmalle. Köyhyyden poistaminen ja ilmastokatastrofin estäminen ovat meidän aikamme politiikan tärkeimmät tehtävät. Kummassakaan ei onnistuta ilman kansainvälistä yhteistyötä.
 
Olen ehdolla EU-vaaleissa, koska haluan inhimillisyyttä talouspolitiikkaan. Ihmisten hyvinvointi, ihmisoikeudet ja ympäristö pitää huomioida kaikessa päätöksenteossa.
 
Veroparatiisit pitää sulkea ja yritysten verokikkailu laittaa kuriin. Kun veroeurot eivät karkaa veroparatiiseihin, meillä on varaa terveyspalveluihin, koulutukseen ja heikoimpien auttamiseen. Maiden välinen hyvinvointia kurjistava verokilpailu pitää lopettaa yhteisillä sopimuksilla.

Sosiaalisesti oikeudenmukaisessa Euroopassa talouskriisejä ei maksateta tavallisilla ihmisillä, vaan pankit ja yritykset kantavat vastuun omasta osastaan.

Sosiaalisesti kestävässä ja ihmisoikeuksiin nojaavassa Euroopassa huolehditaan nuorista, vanhuksista ja vähemmistöistä eikä jätetä heitteille ketään.

Meidän pitää panostaa uusiutuvaan energiaan niin Suomessa kuin EU:ssa, sillä siten estämme ilmastonmuutoksen ja luomme uusia työpaikkoja. Kunnianhimoisilla ilmasto- ja energiapoliittisilla päätöksillä huolehdimme siitä, että ihmisillä on töitä ja toimeentuloa myös tulevaisuudessa. 

Lue myös Vihreän puolueen Euroopan unionin peruskorjausohjelma.

 

 

Osallisuus ei synny pakolla

Olin eräänä aamuna auttamassa vapaaehtoisena leipäjonossa. Myllypurossa ruoka-apua jonottaa 800 ihmistä kolmena aamuna viikossa, joukossa kaikenikäisiä vanhuksista työikäisiin ja nuoriin.
 
Leipäjonon työntekijät toivottivat tervetulleeksi vapaaehtoistyöhön toisenkin kerran. Vapaaehtoisista on kuulemma pula, sillä työttömyysturvan menettämisen pelossa köyhimmät eivät juuri vapaaehtoistyöhön uskaltaudu.
 
Ei vapaaehtoistyö ole työttömiltä kielletty. Voimassaolevan ohjeistuksen mukaan vapaaehtoistyötä saa työttömänä ollessa tehdä, mutta moni ei uskalla, sillä TE-toimistoihin ei luoteta.
 
Työttömän luottamus yhteiskuntaan on koetuksella muutenkin, sillä vaatimatonkin työtulo leikkaa tukia ja korvauksia. Työn ja sosiaaliturvan yhdistämisessä on ongelmia, vaikka työttömyysrahaan saatiin vihdoin 300 euron suojaosa eivätkä puolison tulot enää vaikuta
työttömän puolison työmarkkinatukeen.
 
Eräänä aamuna kävin puolestaan auttelemassa lähiöasemalla, joka tarjoaa kerran viikossa maksuttoman aamiaisen lähistön asukkaille. Juttelin miehen kanssa, joka kertoi olevansa koulutukseltaan insinööri. Mies kertoi TE-toimiston kieltäneen häneltä opiskelun työmarkkinatuella, koska ei katsonut opintojen edistävän hänen työllistymistään. Mies piti päätöstä epäoikeudenmukaisena. Mistä kukaan tietää, mikä opiskelu lopulta kannattaa? Ainakin opiskelu olisi auttanut jaksamaan.
 
Ns. osallistavaa sosiaaliturvaa pohtinut STM:n työryhmä esitti äskettäin, että vastikkeeksi työttömyysturvasta pitkäaikaistyöttömät velvoitettaisiin osallistumaan esimerkiksi työpajatoimintaan ja työtoimintaan. Monet pitkäaikaistyöttömät syrjäytyvät, ja siksi STM:n työryhmä esittää, että työttömät voitaisiin määrätä vapaaehtoistyöhön, joka parantaisi työttömän hyvinvointia.
 
Perustuloa kannattavalle logiikka on mieletön. Ihan ensimmäiseksi sosiaaliturvasta, kuten asumistuesta, pitäisi poistaa työnteon esteet. Keskeistä olisi myös oivaltaa, ettei osallisuus synny pakolla. Osallistumisen pitäisi olla vapaaehtoista ja mahdollistaa esimerkiksi
opiskelu: omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia pitäisi laajentaa. Mielestäni osallistava sosiaaliturva ei myöskään saisi johtaa sanktioiden ja sosiaaliturvan leikkaamisen yleistymiseen.
 
Tärkeintä työttömyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi olisi luoda oikeita työpaikkoja ja parantaa työttömien palveluita, kuten TE-toimistojen henkilökohtaista ohjausta ja työttömien terveystarkastuksia.
 
Ideaalimalli aidosti osallistavasta sosiaaliturvasta olisi perustulo.
 
Kolumni ilmestyi Vihreässä Langassa 28.3.2014

Kehysriihen veropäätökset oikeudenmukaisia, osa leikkauksista vaikeita

Hallituksen kehysriihen neuvottelut eivät olleet Vihreille helpot. Meille oli tärkeää, että päätökset olisivat sosiaalisesti oikeudenmukaisia, ja että ympäristön tilaa parantavia uudistuksia jatkettaisiin. Vihreiden näkökulmasta lopputuloksessa on mukana sekä hyviä että huonoja päätöksiä.
 
Hyvää kehyspäätöksessä on ehdottomasti se, että veronkorotukset painottuvat suurituloisiin. Hallitus päätti kiristää pääoma-, perintö- ja lahjaveroja. Lisäksi kaikkein suurituloisimpien ns. solidaarisuusveroa jatketaan ja sen alaraja lasketaan 90 000 euron vuosituloihin. Sen sijaan pienituloisten verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennystä ja perusvähennystä. Hyvätuloiset maksavat siis jatkossa enemmän, ja pienistä tuloista jää jatkossa verojen jälkeen käteen enemmän kuin aikaisemmin. Hyvätuloisilta kerätään noin 500 miljoonaa euroa enemmän, pienituloisilta 100 miljoonaa euroa vähemmän. 
 
Lopputulos veropuolella on tuloeroja kaventava, mitä pidämme Vihreiden näkökulmasta voittona. Vaikea asia meillekin on se, että perusturvan indeksikorotus toteutetaan ensi vuonna vain osittaisena eli 0,4 prosenttia, mikä on palkkojen nousua vastaava indeksikorotus. Myös lapsilisiin kohdistuva 7-8 prosentin leikkaus on tuntuva. Pienituloisten kannalta ikävä on myös lääkkeiden omavastuun nousu 10 eurolla/vuosi. Lääkekattoon ei kuitenkaan kosketa, joten paljon lääkkeitä tarvitsevien tilanne ei juuri heikkene.
 
Kun veromuutokset yhdistetään sovittuihin tukien leikkauksiin, on lopputuloksen vaikutus tuloeroihin lähellä nollaa - aivan kuten hallituksesta lähtenyt Vasemmistoliittokin on tuonut esille. Tuloerot eivät kokonaisuus huomioon ottaen kapene, mutta eivät myöskään kasva. 
 
Vihreille on tärkeää, että hallitus siirtää tässäkin päätöksessään verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen, kun sähkö- ja energiaveroja korotetaan. Myös ympäristölle haitallisia tukia karsitaan.
 
Painoarvomme neuvotteluissa ei kuitekaan riittänyt siihen, että olisimme pystyneet estämään kaikkein pienituloisimpiin kohdistuvan perusturvaindeksin muuttamisen. Lapsilisien leikkaamisen toteuttamismalli jäi neuvotteluissa auki, mutta jo nyt on selvää, ettei yksinhuoltajien lapsilisäkorotukseen kosketa. Vihreiden mielestä lapsilisiin kohdistuva leikkaus pitää toteuttaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
 
Neuvotteluissa päätettiin myös hakea säästöjä leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että säästö kohdistuisi korkeampia työttömyyspäivärahoja saaviin eikä työmarkkinatukea leikata. Malli neuvotellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikannassa.
 
Kehysriihessä pohdittiin myös arvonlisäveron korotusta. Olemme tyytyväisiä siihen, ettei arvonlisäveroja korotettu, sillä korotukset olisivat tässä tilanteessa olleet haitallisia työllisyyden kannalta. Alv:n korotus olisi myös ollut mahdotonta tilanteessa, jossa perusturvan indeksi toteutuu vain osittaisena.
 
Sosiaaliturvan puolella saimme läpi kaksi pitkäaikaista tavoitettamme. Asumistukeen päätettiin säätää Vihreiden pitkään ajama 300 euron suojaosa. Suojaosa tarkoittaa sitä, että jatkossa asumistuki ei pienene heti tulojen noustessa, vaan työtön saa ansaita 300 euroa ilman että asumistuesta leikataan. Vuoden alusta saimme vastaavan 300 euron suojaosan työttömien työttömyysturvaan. Yhdessä nämä uudistukset parantavat merkittävästi pienituloisten ja pätkätöiden varassa olevien tilannetta.
 
Toinen pitkäaikainen tavoitteemme on ollut toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelalle, minkä nyt saimme läpi. Muutos edesauttaa sitä, että pienituloisimmat toimeentulotukeen oikeutetut ihmiset myös saavat toimeentulotuen nykyistä helpommin. Kun toimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelalle, poistuu yksi kynnys hakea toimeentulotukea. On arvioitu, että moni toimeentulotukeen oikeutettu ihminen ei hae sitä, koska pitää hakemista nöyryyttävänä. Hallitus varaakin 20 miljoonaa euroa lisärahaa toimeentulotukeen, kun sen alikäyttö vähenee.
 
Uudistus vapauttaa sosiaalityöntekijöiden aikaa toimeentulotuen laskennasta aitoon sosiaalityöhön ja myös siten auttaa pienituloisten asemaa. Harkintaa edellyttävät täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät edelleen kunnissa sosiaalityöntekijöiden tehtävänä.
 
Tärkeää pienituloisten ja työttömien auttamiseksi on myös luoda uusia työpaikkoja. Säästöjen ja veronkorotusten rinnalla hallitus päätti seuraavalle kahdelle vuodelle kohdistuvasta yli 600 miljoonan euron kasvupaketista, jonka tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja ja auttaa uusia kasvualoja.
 
Vihreät pitävät tärkeänä sitä, etteivät nyt tehdyt säästöpäätökset kohdistu kohtuuttomasti mihinkään väestöryhmään, esimerkiksi lapsiperheisiin. Päätöksien kokonaisvaikutusta onkin tarpeen tarkastella budjetin laatimisen yhteydessä.

Tasa-arvo ei ole valmis

”Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?" kysyi Minna Canth jo reipas vuosisata sitten. Canth oli aikansa radikaali ja tasa-arvotyön uranuurtaja. Hän korosti äitien oikeutta koulutukseen ja mahdollisuutta hankkia elantonsa omalla työllään. Canth näki, että tyttöjen ja naisten koulutus on tie tasa-arvoisempaan maailmaan. Koulutus luo tänä päivänäkin tasa-arvoa ja hyvinvointia ja erityisen merkityksellistä se on kehitysmaissa. Suomi on kehitysyhteistyössään panostanut sekä koulutukseen että naisten ja lasten aseman parantamiseen. Olemme kasvattaneet demokratiatukea jonka avulla naisten osallistumista ja asemaa voidaan parantaa.

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on tasa-arvon kärkimaita. Olemme monessa mielessä edelläkävijöitä, mutta mielikuva tasa-arvon mallimaasta romuttuu, kun katsomme lukuja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Lähes puolet suomalaisnaisista on kohdannut väkivaltaa. Kyse on vakavasta ihmisoikeusloukkauksesta, johon meidän on vihdoin herättävä. On häpeällistä, ettei Suomi täytä Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen yleissopimuksen velvoitteita.

Tasa-arvon myytti ei saa vaikeuttaa väkivaltaan puuttumista eikä väkivallan uhrin saamasta tarvitsemaansa apua. Turvakotipaikkoja on annettuihin suosituksiin nähden liian vähän ja myös helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluita tarvitaan lisää. Hallituksen on turvattava tulevassa kehysriihessä resurssit väkivallan vastaiselle työlle ja väkivallan uhreille. Aiemmin on jo päätetty siirtää turvakotien rahoitusvastuu kunnilta valtiolle. Tämän ansiosta turvakotipaikkojen määrää ja alueellista kattavuutta voidaan parantaa.

Sukupuolten välisessä tasa-arvossa on vielä paljon tekemistä. Tasa-arvon toteutumisen kannalta on keskeistä edistää työn ja perheen yhteensovitusta ja toteuttaa samapalkkaisuusperiaate työelämässä. Perheiden tasa-arvoa on tällä hallituskaudella edistetty sekä pidentämällä isyysvapaata että tekemällä vanhempainvapaasta joustavampi. On erittäin tärkeää, että vanhempainvapaa ja hoitovapaa antavat molemmille vanhemmille tasavertaiset mahdollisuudet hoitaa lapsiaan. Isiä tulee kannustaa jäämään kotiin lasten kanssa isyysvapaan jälkeenkin. Vanhempainvapaiden kiintiöittäminen 6+6+6 -mallin mukaan on tavoite, jonka eteen vielä kamppailemme. Työelämän syrjivistä rakenteista kertoo se, että jokainen syntyvä lapsi kuormittaa taloudellisesti vain äidin työnantajaa. Yhteiskunnan on pystyttävä jakamaan vanhemmuuden kustannuksia tasapuolisemmin.

Kipeä tasa-arvo-ongelma työelämässä liittyy myös palkkaukseen. Naisen euro on yhä noin 80 senttiä. Lisäksi naiset saavat usein samasta työstä miehiä alhaisempaa palkkaa. Hallitus on sitoutunut yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa edistämään palkkatasa-arvoa. Meillä on samapalkkaisuusohjelma, jonka tavoitteena on kaventaa sukupuolten palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Minna Canthin kysymys tasa-arvon toteutumisesta on yhä ajankohtainen.

Kehysriihessä poistettava asumistuen loukkuja

Hallitus linjaa kehysriihessä ensi viikolla, miten valtiontalous sopeutetaan maamme pienentyneeseen tuotantoon ja verotuloihin, ja miten orastavaa talouskasvua pystyttäisiin samalla tukemaan. Taloustieteilijät ja poliitikot ovat jo alustavasti päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että sopeutustoimet pitää jaksottaa monelle vuodelle. Jostain on myös löydettävä säästöjä.

Tässä vaikeassa tilanteessa tulee muistaa, että säästöjä ja leikkauksia tärkeämpiä ovat rakenteelliset uudistukset. Keskeistä on poistaa työnteon esteitä ja helpottaa työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä. Viime vuonna tehtiin avauksia oikeaan suuntaan, kun otettiin käyttöön työttömyysturvan ennakkomaksu ja luotiin työttömyysturvan 300 euron suojaosa. Nämä molemmat tekevät työttömälle helpommaksi ottaa vastaan lyhyitäkin työkeikkoja. Työttömän tuet eivät pienene heti ensimmäisestä tienatusta eurosta.
 
On välttämätöntä jatkaa rakenneuudistusten tiellä. Myös asumistuen suojaosasta sovittiin jo viime vuonna, mutta sen yksityiskohdat ovat vielä auki. Työnteon esteiden purkamisen kannalta on erittäin tärkeää, että myös asumistukeen tulee suojaosa ilman aikarajaa kuten työttömyysturvaankin.
 
Asumistukilakia ollaan parhaillaan uudistamassa nykyistä selkeämmäksi. Hallitusohjelman mukainen sosiaali- ja terveysministeriön lakiluonnos on lausuntokierroksella. Kannustava asumistukijärjestelmä, joka mahdollistaa myös pienet ansiotulot, on tärkeä parannus suomalaiseen sosiaaliturvaviidakkoon.
 
Ongelmana asumistuessa on ollut sen pienuus suhteessa suurten kaupunkien korkeisiin vuokriin. Mikäli asumistuen enimmäisvuokria nostettaisiin vastaamaan paremmin oikeaa vuokratasoa, helpotettaisiin työvoiman liikkuvuutta ja parannettaisiin työllisyyttä. Kehysriihessä tulee olla uskallusta parantaa asumistukea, vaikka siitä koituisikin lisäkustannuksia itse asumistukimenoihin. Säästöt syntyvät toimeentulotukimenoissa ja kannustinloukkujen sekä työttömyyden kustannusten vähentymisessä.

Monien selvitysten mukaan asumisen kalleus haittaa työllistymistä etenkin pääkaupunkiseudulla. Jos pystymme rohkeasti uudistamaan asumistukijärjestelmää ja samalla kaavoittamaan ja rakentamaan riittävästi vuokra-asuntoja, puramme yhden merkittävän pullonkaulan työllisyyden parantamisen tieltä. Samalla pystymme kohtuullistamaan ihmisten kestämättömiksi paisuneita asumismenoja.
 
Jokainen rakenteellinen uudistus, joka lisää mahdollisuutta työntekoon, vähentää tarvetta palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkauksiin.

Oikeus avioliittoon on jokaisen oikeus

Tänään eduskunnan käsiteltäväksi saapuu kauan odotettu kansalaisaloite: aloite tasa-arvoista avioliittolaista. Edellisen kerran tasa-arvoista avioliittolakia käsiteltiin eduskunnassa pari vuotta sitten, kun 76 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen asiasta. Silloin lakivaliokunnan konservatiivinen enemmistö päätti jättää aloitteen käsittelemättä.

Tällä kertaa on kuitenkin kysymys lähes 170 000 kansalaisen jättämästä aloitteesta, joten lakiovaliokunta ei voi enää haudata lakialoitetta. Tällä kertaa jokaisella kansanedustajalla on mahdollisuus äänestää sen puolesta, että kaikilla suomalaisilla on yhdenvertainen oikeus avioliittoon seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Oras Tynkkynen osoitti eilisessä kirjoituksessaan hyvin, että avioliitto on historiansa aikana muuttunut koko ajan. Perinteisen avioliiton kannattajat ovat siis heikoilla jäillä vedotessaan avioliiton muuttumattomaan traditioon. Avioliittolaki säädettiin vuonna 1929, jolloin epileptikot tai sukupuolitautia sairastivat saivat mennä naimisiin vain tasavallan presidentin luvalla. Samalla kiellettiin mielenterveysongelmaisten ja kehitysvammaisten oikeus avioliittoon ja siis rajoitettiin heidän ihmisoikeuksiaan. Tulevaisuudessa samaa sukupuolta olevien avioliiton kieltäminen nähdään varmasti vastaavanlaisena ihmisoikeusrikkomuksena.

Suomalaisten enemmistö kannattaa kyselytutkimusten mukaan tasa-arvoista avioliittolakia. Viime vuosina samaa sukupuolta olevien avioliitto on laillistettu monissa eri maissa. Lähes 700 miljoonaa ihmistä asuu alueella, jossa kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä voi mennä naimisiin. Se on mahdollista esimerkiksi kaikissa muissa Pohjoismaissa, Ranskassa ja Uudessa-Seelannissa. Toivon sydämestäni, että Suomi liittyy kevään aikana näiden maiden joukkoon.

Seksuaalivähemmistöjen eteen tehty työ ei ole valmis sen jälkeen, kun  tasa-arvoinen avioliittolaki saadaan säädettyä. Se on kuitenkin tärkeä askel kohti yhdenvertaista Suomea, jossa seksuaalinen suuntautuminen ei määrittäisi ihmisiä.

Osatyökykyisten työnteko kannattavaksi

Tällä hallituskaudella on tehty selkeitä edistysaskeleita työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa, viimeisimpänä vuoden alusta voimaan tullut 300 euron työttömyysrahan suojaosa.
 
Osatyökykyisten tilanteessa ei kuitenkaan ole tapahtunut edistystä. Osatyökykyiselle työnteko on useimmiten taloudellisesti täysin kannattamatonta. Tällä hetkellä vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavat voivat ansaita 733,80 euroa kuussa menettämättä eläkkettä, mutta rajan ylittuessä eläke loppuu kokonaan.
 
Osatyökykyisten työllistymistä pohti myös sosiaali- ja terveysministeri Risikon (kok.) asettama työryhmä, joka sai työnsä päätökseen viime vuoden lopulla. Loppuraportissa osatyökykyisten tilanne ja nykyjärjestelmän hankaluudet esitellään hyvin, mutta ongelmien korjaamisen eväät ovat laihat. Yksi parhaista ehdotuksista on se, että osa-aikainen opiskelu sairauspäivärahalla sallittaisiin.
 
Suomessa on noin 260 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. Eläketurvakeskuksen vuonna 2010 tekemän selvityksen mukaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavista 21 prosenttia halusi työhön. Kuitenkin Eläkerekisterikeskuksen tietojen perusteella vain 5 prosenttia heistä oli työssä.
 
Vihreä eduskuntaryhmä julkisti juuri ennen joulua seuraavat tavoitteensa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen parantamiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajaa voisi nostaa, jolloin työtuloja saisi ansaita enemmän menettämättä eläkkettä. Samalla ansaintarajasta tehtäisiin vuosikohtainen. Nykyisin ansaintaraja on kuukausikohtainen, jolloin ansaintarajaa ei kannata ylittää, vaikka työkyky sen sallisi.

Nämä ratkaisut olisivat vain pieniä korjauksia järjestelmään, joka tosiasiassa kaipaa suurempaa remonttia. Selkein ratkaisu olisi siirtyminen perustuloon. Esitimme myös, että työhistoriaa vailla oleville korvattaisiin kansaneläkkeenä maksettava työkyvyttömyyseläke samansuuruisella vammaistuella, johon ei liittyisi tulorajoitusta. Toinen ratkaisu olisi eläkkeen pieneneminen tulojen kasvaessa lineaarisesti tietyn rajan jälkeen. Molemmilla tavoilla saataisiin osatyökykyisten työnteko aina kannattavaksi.

Uudistusta uskonnon opetukseen

Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenet Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Eeva-Johanna Eloranta (sd) ja Sanna Lauslahti (kok) eivät pidä nykyistä uskonnon opetuksen järjestelmää enää tarkoituksenmukaisena. Heidän mukaansa peruskoulussa ja lukiossa voitaisiin siirtyä kaikille uskontokunnasta riippumatta yhteiseen uskontotiedon ja etiikan oppiaineen opetukseen, jossa käsitellään laajasti eri maailmankatsomuksia, uskontoja ja arvokasvatusta.

- Yksi vaihtoehtoinen tapa olisi selvittää, miten pitkälle eri uskonnoille ja elämänkatsomustiedolle voidaan järjestää yhteistä opetusta samoissa opetusryhmissä yhteisten opetussuunnitelmien pohjalta. Kunkin uskonnon oman opetussuunnitelman mukainen osuus opetettaisiin heidän mukaansa edelleen tarpeen mukaan eriytetysti. Pääosin opetussisällöt olisivat yhteisiä eri uskonnoille ja elämänkatsomustiedolle, edustajat kertovat.

- Ehdottamamme mallin mukainen uskonnonopetuskokeilu on paraikaa menossa Helsingissä Kulosaaren yhteiskoulun 7.-8. luokilla ja sen lainmukaisuudesta on vastikään saatu Aluehallintoviraston lausunto, edustajat toteavat.

- Esitämmekin, että OKM ja opetushallitus uudistaa uskonnon opetuksen rakenteet 2000-luvulle. Asia voidaan valmistella Opetushallituksen työryhmässä, joka valmistelee opetussuunnitelmien uusia vuonna 2016 voimaan tulevia opetussisältöjä, edustajat ehdottavat.

Kaikille yhteinen uskonnon ja etiikan opetus toisi mukanaan monenlaisia hyötyjä. Kaikilla oppilailla olisi sama kohtelu uskontokunnista riippumatta mikä edistäisi opetuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kaikille yhteinen oppiaine helpottaisi opetuksen sirpalemaisuutta ja työjärjestyksen laadintaa, samoin opetussuunnitelmien laatiminen yksinkertaistuisi, kun tarvittaisiin vain yksi opetussuunnitelma.

Lisäksi nykyjärjestelmä aiheuttaa varsin mittavia kustannuksia opetuksen järjestäjille koostuen oppilaiden kuljetuksista mahdollisesti eri puolilla kuntaa tapahtuvaan oman uskonnon opetukseen sekä näiden opettajien palkkakuluista.

Nykytilanteessa paineet opetettavien uskontojen määrän lisäämiseen kasvavat ja samalla ongelmat opettajien saatavuuden ja pätevyyden suhteen tulevat aiempaa vaikeammiksi. Uskontojen moninaisuuden yhä kasvaessa kustannukset tulevat tulevaisuudessa yhä kasvamaan.

- Tärkeisiin ihmisenä kasvamisen ja elämänhallinnan kysymyksien pohdintaan yhdessä koko luokan kanssa, on nykyisin liian vähän mahdollisuuksia. Nyt luokan oppilaat hajoavat erilleen kun käsitellään tärkeitä maailmankatsomuksellisia, kasvatuksellisia, moraalisia ja eettisiä kysymyksiä, vaikka niiden pohtiminen olisi hyvä tehdä koko luokan kaikkien eri uskontokuntiin kuuluvien oppilaiden kanssa yhdessä kaikille yhteisen oppiaineen tunnilla. Tämä on erityisen tärkeää myös lasten ja nuorten suvaitsevuuden kehittymisen näkökulmasta katsottuna, edustajat muistuttavat.

Lisätietoja:

Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja (vihr) , 050-5121727 Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja (sd), sivistysvaliokunnan jäsen, 050-5232309 Sanna Lauslahti, kansanedustaja (kok), 050-5122380

 Vuonna 2003 siirryttiin oppilaiden oman tunnustuksen mukaisesta uskonnonopetuksesta oppilaiden oman uskonnon opetukseen. Mikäli kunnan alueella on kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta, on perusopetuksen järjestäjän järjestettävä heidän oman uskontonsa mukaista opetusta, jos oppilaiden vanhemmat tai huoltajat sitä vaativat. Elämänkatsomustietoa voivat opiskella ainoastaan uskontokuntiin kuulumattomat oppilaat sekä vähemmistöuskontoihin kuuluvat, mikäli heidän oman uskontonsa opetusta ei ole järjestetty.

Toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelaan kannattaa

Ministeriöt ovat etsineet kuumeisesti säästökohteita kuntien palveluista. Yksi esiin noussut ehdotus on toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen kunnilta Kelaan. Tämä olisi järkevä uudistus, sillä se vähentäisi huomattavasti kuntien menoja ja samalla se tekisi toimeentulotuen maksamisesta tasa-arvoisempaa ja yksinkertaisempaa. Uudistuksella turvattaisiin nykyistä paremmin se, että kaikki vähimmäisturvaan oikeutetut myös saavat tuen.

Toimeentulotuen siirto Kelaan ei heikentäisi palveluita, vaan päinvastoin se parantaisi niitä. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelman mukaan kunnissa on peräti 1800 henkeä käsittelemässä tukipäätöksiä. Käsittelijöiden ajasta menee 70 % tiedonhakuun Kelan tiedostoista. Noin 50-70 % toimeentulotukipäätöksistä on etuuskäsittelijöiden, ei sosiaalityöntekijöiden, tekemiä.

Siirtämällä toimeentulotuen perusosan maksaminen Kelalle kaikki perustuet saisi samalta luukulta ja byrokratia vähenisi. Arvioitu säästö siirrosta on 52,5 me.

Kela-siirtoa kokeiltiin onnistuneesti jo 90-luvulla monessa kunnassa. Käsittelyjonot poistuivat ja ihmiset saivat palvelun yhdeltä luukulta. Kuntien sosiaalityöntekijät pystyivät keskittymään henkilökohtaista palvelua vaativaan sosiaalityöhön.  Kela esitti tuolloin kokeilun vakinaistamista, mutta asia ei poliittisista syistä edennyt.

Argumenttina toimeentulotuen Kela-maksatuksen siirtoa vastaan ovat etenkin sosiaalidemokraatit käyttäneet sitä, että toimeentulotuen saaminen automaattisesti jättäisi pienituloisen vaille sosiaalityöntekijän henkilökohtaista tapaamista ja siis vaille koulutetun sosiaalityöntekijän apua.

On kuitenkin arvioitu, että noin puolet toimeentulon saajista on puhtaasti taloudellisen tuen tarpeessa. Heille sosiaalitoimen virkailijan tapaaminen ei ole tarpeen. Sosiaalitoimistoista on tullut maksuautomaatteja sen sijaan, että koulutetuilla sosiaalityöntekijöillä olisi oikeasti aikaa sosiaalityölle.

Toinen argumentti siirtoa vastaan on se, että siirto lisäisi toimeentulotuen hakijoiden määrää. 90-luvun kokeilun tulokset eivät kuitenkaan tue tätä, sillä silloisissa kokeilukunnissa menot kasvoivat suurin piirtein saman verran kuin muissa kunnissa. Lisäksi on kestämätön ajatus, että tuen hakemisesta tehdään hankalaa, jotta ihmiset eivät hakisi sitä.

Sosiaaliturvan alikäyttö on yleistä erityisesti pienituloisten vanhusten kohdalla. Juuri vanhukset jättävät usein hakematta toimeentulotukea, vaikka olisivat siihen tulojensa puolesta oikeutettuja, koska pitävät hakemista byrokraattisena, hankalana ja jopa nöyryyttävänä. Kela-siirto auttaisi näitä ryhmiä tuen piiriin.

Toimeentulotuen perusosan siirto Kelaan ei tietenkään olisi mikään ihmelääke. Perusongelmahan on se, että perusturva ei riitä elämiseen varsinkaan suurissa kaupungeissa, joissa asuminen on kallista. Siksi toimeentulotuesta on tullut perusturvan jatke, vaikka sen pitäisi olla vain väliaikainen apu. Jos näitä Kelan maksamia tukia pystyttäisiin nostamaan ja erityisesti samaan suurten kaupunkien asumistukea lähemmäksi todellisia asumisen kustannuksia, vähenisi tarve toimeentulotuelle. Tätäkin kautta päästäisiin yksinkertaisempaan järjestelmään.

Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelalle ja muun toimeentulotuen jättäminen kuntien sosiaalitoimistoihin luo myös omat ongelmansa. Uudistuksen yhteydessä tuleekin huolehtia, että sosiaalipalvelut saavuttavat jatkossakin niitä tarvitsevat ihmiset.

Sosiaaliturvan tuettava mahdollisuutta mielekkäisiin valintoihin

Vihreiden Anni Sinnemäen toimiessa työministerinä säädettiin laki, jonka mukaan työttömällä on mahdollisuus omaehtoiseen opiskeluun työttömyyden aikana. Uudistus on työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen mukaan merkittävästi parantanut työttömien mahdollisuuksia työllistyä: puoli vuotta opintojen jälkeen työllistyneiden osuus oli peräti 61 prosenttia.

Työttömien oikeus omaehtoiseen päätoimiseen opiskeluun työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea menettämättä on ollut voimassa vuoden 2010 alusta lähtien. Mahdollisuutta on vuosien 2010–2012 välillä hyödyntänyt lähes 35 000 työtöntä. Ehtona työttömyystuella opiskelulle on kuitenkin se, että TE-toimiston virkailija arvioi opiskelun parantavan työttömän mahdollisuuksia työllistymiseen.

STM valmistelee paraikaa hallitukselle uutta "osallistavan sosiaaliturvan" mallia. Työttömyysetuudella opiskelu on malliesimerkki siitä, miten olemassaolevan sosiaaliturvan osallistavuutta voi parantaa ilman, että rajoitetaan työttömien mahdollisuutta itsensä kannalta mielekkäisiin ratkaisuihin.

Sosiaaliturvan kehittämistä aktiivisen kansalaisuuden sallivaan ja mahdollistavaan suuntaan on syytä jatkaa. Esimerkiksi mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun on edelleen kehitettävä. TE-toimistoissa tulee olla riittävästi asiantuntemusta sen arvioimiseen, mikä ala tai määrä opiskelua parantaa työttömän mahdollisuuksia työllistyä eikä yksittäisellä virkailijalla saa olla liikaa valtaa eikä vastuuta monialaista asiantuntemusta edellyttävän päätöksen tekemisessä.

Vihreät katsovat, että sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisäämisen sijasta sosiaaliturvaa tulee kehittää siten, että se osallistava kansalaisuus on mahdollista työttömyydestä, sairaudesta tai osatyökykyisyydestä huolimatta.

Esimerkiksi opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus opiskella sairaspäivärahan aikana voimavarojensa mukaan. Nykyisin opiskelija joutuu keskeyttämään opintotukensa siirtyessään sairaspäivärahalle. Sairaspäivärahalla ei saa opiskella lainkaan, vaikka kunto sen mahdollistaisi.

Oikeus osapäiväiseen tai vähäiseen määrään opintoja sairaspäivärahan aikana voisi edesauttaa esimerkiksi masennuksesta kärsivän toipumista, kun opinnot sairaudesta huolimatta etenesivät edes vähän eikä yhteys opiskelijayhteisöön katkeaisi. Uudistus voisi jopa merkittävästi vähentää masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien nuorten määrää.

Yksinkertaisimmin sosiaaliturvan esteet poistaisi Vihreiden ehdottama perustulo, joka korvaisi muun muassa opiskelijoiden nykyisen opintotuen. Sairaspäivärahalla opiskelun helpottaminen ei kuitenkaan vaadi perustulon kaltaista perustavaa siirtymää syyperustaisesta sosiaaliturvasta tarveperustaiseen malliin. Se voidaan toteuttaa nopeastikin, jos vain poliittista tahtoa löytyy.