Kuka valvoo, kun lomautetaan?

Eduskunnan sivistysvaliokunta pyysi opetusministeriöltä selvitystä siitä, missä määrin kunnat ovat vaikean taloustilanteen vuoksi lomauttaneet opettajiaan ja miten lomautukset ovat kouluissa vaikuttaneet.  Saamassamme selvityksen mukaan jo 17 kuntaa on lomauttanut opettajiaan. Lomautukset koskevat yli 50 000 koululaista.

Näiden numeroiden lisäksi meille kerrottiin, ettei lomautusten vaikutuksia ole toistaiseksi ehditty tutkia.

Kuntalaisissa sivistysvaliokunnan kysymys ja ministeriön vastaus herättää epäilemättä levottomuutta.  Mitä ihmeen järkeä poliitikkojen on kysyä selvää asiaa? Kuntien taloustilanne on huono, ja ne lomauttavat, myös muita kuin opettajia. Ja kuntalaisethan siinä kärsivät.

Lomautuksiin liittyvä problematiikka on kuitenkin malliesimerkki siitä, mihin sinänsä hyvä asia – kuntien pitkälle viety itsehallinto – Suomessa johtaa.

Valtio antaa kunnille rahaa peruspalveluihin - esimerkiksi opetuksen järjestämiseen, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin sekä vanhustenhoitoon. Näitä rahoja ei kuitenkaan korvamerkitä vaan kunnat saavat itse päättää, miten ne rahansa käyttävät.

Valtio luopui kunnille myöntämiensä avustusten korvamerkitsemisestä erityisesti viime laman aikana ja sen jälkeen. Ajateltiin, että kuntapäättäjät osaavat itse viisaimmin harkita sen, missä on suurin hätä, terveydenhoidossa vai päivähoidossa, ja suunnata määrärahat paikallisten tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Sittemmin on huomattu, etteivät vaikkapa lasten ja nuorten psykiatrian järjestämiseen myönnetyt määrärahat päädy sinne, minne ne on tarkoitettu. Koska kuntien rahankäyttöön ei silti edelleenkään löydy poliittista tahtoa, Arkadianmäellä joudutaan miettimään miten muuten laissa säädetyt perus- ja ihmisoikeudet voitaisiin varmistaa. Auttaisivatko esimerkiksi laatukriteerit ja niiden tiukka valvonta, että vanhukset pääsisivät riittävän usein pesulle ja ulkoilemaan?

Nykyisellään opettajien lomauttaminen ei ole lainvastaista. Siitä ei ole koulutukseen liittyvissä laeissa säädetty. Tämä siitä huolimatta, että samaan aikaan perusopetuslaissa on säädetty oppilaan oikeudesta saada opetusta lain mukaisina koulupäivinä sekä oppilaan oikeudesta opiskella turvallisessa ympäristössä.

Perustuslaki on täynnä itsestäänselvyyksiltä tuntuvia kirjauksia, jotka reaalimaailmassa kuitenkin paljastuvat vähemmän selviksi. Homekoulussa tuskin toteutuu kirjaus turvallisesta oppimisympäristöstä. Myös eduskunnan oikeusasiamies on useasti ollut tätä mieltä, ja huomauttanut kuntia terveydelle haitallisista koulurakennuksista.

Pahimmillaan lomautuksista seuraa reaalimaailmassa se, ettei opetusta ole tai ettei kukaan valvo edes välituntia . Tällainen tilanne rikkoo jo selkeästi koululaisten perusoikeuksia.

Lääninhallitus voi periaatteessa asettaa kunnalle uhkasakon, jos kunta laiminlyö velvollisuutensa järjestää opetusta lain edellyttämällä tavalla. Kunta voidaan myös määrätä palauttamaan opetukseen saamansa valtionosuuden takaisin valtiolle. Käytännössä rangaistuksia ei juuri ole annettu.

Opetusministeriön selvityksestä sivistysvaliokunnalle käy ilmi, että lomautusten valvominen on hankalaa, koska kunnat ovat haluttomia yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Kunnalla on velvollisuus tehdä lääninhallitukselle ilmoitus aikeistaan lomauttaa opettajia. Käytännössä ilmoitus tehdään usein niin myöhään, ettei mahdollisia laittomuuksia ehditä tutkia.

Sivistysvaliokunnan tilaamasta selvityksestä käy toisaalta ilmi, että kunnat ovat parhaansa mukaan yrittäneet sijoittaa lomautuksensa siten, että ne mahdollisimman vähän häiritsevät itse koulutyötä. Lomautuksia on ajoitettu lauantaipäiviin, taksvärkkipäiviin ja koulujen päättäjäispäiviin. 

Mutta niin kauan kuin lomautuksia ei ole lailla kielletty, niihin ei ole kuin yksi vastalääke: vastuuntunto. Kuntien itsehallinto ei tarkoita vapautta olla toteuttamatta laissa määrättyjä perus- ja ihmisoikeuksia.

Meillä Helsingissä taloustilanteen vaatimat säästöt toteutetaan lomauttamatta ainoatakaan opettajaa. Emme halunneet toimia samoin kuin päättäjät edellisen laman aikana, jolloin opetusryhmiä kasvatettiin kaikilla luokka-asteilla. Säästöt etsitään sitten muualta – ja tuskaa tulee sekin olemaan.

Lapsille ja nuorille opettajien lomautukset viestivät ennen kaikkea siitä, että aikuisten arvojärjestys on väärä. Opeta siinä sitten vastuuntuntoa, jos lomautustenkaan seurauksia ei kukaan valvo.