Olen neljännen kauden kansanedustaja Itä-Helsingistä. Koulutukseltani olen filosofian tohtori.

Taustaltani olen kirjallisuuden opettaja ja tutkija Helsingin yliopistosta, missä olen myös väitellyt.

Olin töissä Helsingin yliopistossa Taiteiden tutkimuksen laitoksella kolmentoista vuoden ajan ennen valintaani kansanedustajaksi vuonna 2007.

Harrastan lukemista ja kulttuuria laidasta laitaan sekä luonnossa kulkemista ja kesäisin melomista.

Aviopuolisoni on taiteilijaprofessori, teatteriohjaaja Atro Kahiluoto. Meillä on kaksi aikuista lasta.

Kuuntele Yle Areenan Politiikkaradion Päivän kansanedustaja -haastattelu. 

*

Tärkein arvoni on oikeudenmukaisuus

Tärkein kansanedustajan työtäni ohjaava periaate on sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Haluan puolustaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja sen keskeisiä arvoja, kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat mielestäni meidän aikamme politiikan tärkeimmät tehtävät. Siksi olen valinnut puolueekseni vihreät.

Minulle arvokkaita asioita ovat puhdas luonto, laadukas ja maksuton koulutus sekä laaja-alaiset julkiset kulttuuripalvelut, kuten esimerkiksi lähikirjastot. Koen tärkeäksi puolustaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Olen eduskunnassa toiminut vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajistossa ja puheenjohtajana sekä eri valiokunnissa. Pisimpään, eli kolmella eduskuntakaudella, olen edustanut vihreitä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä sivistysvaliokunnassa. Olen myös ollut mm. työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsen.

Olen profiloitunut eduskunnassa mm. köyhyyspoliittisissa kysymyksissä, koulutuspolitiikassa ja itsensätyöllistäjien ja freelancereiden puolestapuhujana. Olen myös saanut nuorisojärjestöjen keskusliitto Allianssilta useamman kerran kunniamaininnan nuorisomyönteisestä työstä kansanedustajana. Vaalikaudella 2015-2019 sain Suomen teatterit ry:ltä Vuoden teatteriteko -palkinnon poikkeuksellisen aktiivisesta työstä kansanedustajana kulttuurin hyväksi. Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan olin kauden aktiivisin kansanedustaja lapsipolitiikassa.

*

Minun tarinani – eli miksi lähdin politiikkaan

Muutimme kaupungin vastavalmistuneeseen vuokrataloon, kun ensimmäinen lapsemme oli syntynyt. Pienten lasten äitinä opin konkreettisesti sen, etteivät kansalaiset suinkaan ole tasavertaisessa asemassa suhteessa hyvinvointipalveluihin.

Esimerkiksi lähiterveysasemalle ei tahtonut saada aikaa edes kuumeiselle lapselle. Päivähoidossa lapset olivat laittoman suurissa ryhmissä ja virkamiehet vain levittelivät käsiään – päivähoidon määrärahat kun eivät olleet heidän vallassaan.

Eräänlainen käännekohta oli se, kun isäni kuoli sairaalabakteeriin harmittoman päiväkirurgisen leikkauksen jälkeen. Oli lääkärilakko ja näin, miten pienipalkkaiset sairaahoitajat tekivät kaikkensa pitääkseen potilaat hengissä.

Isäni kuoltua päätin lähteä tekemään töitä paremman yhteiskunnan puolesta. Lähdin mukaan politiikkaan muuttaakseni asioita, jotka ovat huonosti ja puolustaakseni niitä asioita, jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen.

Minulle arvokkaita asioita ovat puhdas luonto, laadukas ja maksuton koulutus sekä laaja-alaiset julkiset kulttuuripalvelut, esimerkiksi lähikirjastot.

Outi meloo

*

Mitkä ovat tavoitteeni

Olen eduskunnassa tehnyt töitä paremman sosiaaliturvan ja oikeudenmukaisen työelämän puolesta. Olen tehnyt aloitteita köyhyyden vähentämiseksi ja työnteon kannattavuuden parantamiseksi, ja tärkeimmät saavutukseni kansanedustajana olen saanut aikaan juuri näissä asioissa.

Kansanedustajana olen tehnyt aktiivisesti yhteistyötä mm. kolmannen sektorin järjestöjen kanssa. Olen paneutunut erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja saanut kolmesti palkinnon nuorisomyönteisestä toiminnasta kansanedustajana.

Olen erittäin motivoitunut ja sitoutunut jatkamaan työtäni kansanedustajana. Siksi olin ehdolla eduskuntavaaleissa 2019.

Tulevalla kaudella aion jatkaa työtä pienituloisten auttamiseksi sekä oikeudenmukaisen työelämän ja kansalaisten tasa-arvon edistämiseksi. Tässä ajassa koen erityisen tärkeäksi puolustaa vahvoja julkisia palveluita, maksutonta koulutusta sekä tutkimuksen edellytyksiä ja kulttuuria.