Yhden huoltajan perheelle konkreettista apua ajoissa

Posted on

Suomessa jopa 119 000 lasta elää köyhyydessä. Erityisen suuri köyhyysriski on yhden vanhemman perheessä.

Suomessa on noin 120 000 yksinhuoltajaperhettä, mikä on noin viidennes kaikista lapsiperheistä Suomessa. Yksinhuoltajaperheet taas ovat pääosin pienituloisia.

Yksinhuoltajuus on usein vanhemmalle raskasta, ja köyhyys tekee arjesta vieläkin raskaamman. Lapsena koettu köyhyys on kaikkein haitallisinta, ja siksi lapsiperheköyhyyden lisääntymisen pitäisi soittaa päättäjien hälytyskelloja.

Lapsiperheköyhyyttä vähennetään paitsi helpottamalla yksinhuoltajien työssäkäyntiä, myös korottamalla pienempiä vanhempainpäivärahoja, sitomalla lapsilisä takaisin indeksiin ja korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Myös perheellisten opiskelijaperheiden tilannetta pitää helpottaa korottamalla opintorahaa ja kasvattamalla huoltajakorotusta.

Varhaiskasvatus on tutkitusti tehokkain tasoittaa taustasta johtuvia eroja. Varhaiskasvatuksen maksut voivat kuitenkin nostaa kynnystä osallistua varhaiskasvatukseen ja siksi varhaiskasvatuksesta pitää tehdä maksuton 5-vuotiaista alkaen. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan lapsen oikeus täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen pitää palauttaa myös pätkätyötä tekevien ja työttömien perheiden lapsille. Oikeus varhaiskasvatukseen on lapsen oikeus. Myös lapsiryhmien kokoa tulee pienentää ja henkilöstömitoitusta kohtuullistaa.

Koulutuksen maksullisuus toisella asteella on erityisen ankara yhden vanhemman perheille, kun lapsilisäkin päättyy 17-vuotiaana. Lukiotutkinnon hinta voi nousta jopa 2500 euroon, ja ammatillisessa koulutuksessa vaadittavat työvälineet ovat kalliita kertaostoksia. Nämä rajaavat konkreettisesti köyhimpien perheden lasten koulutusmahdollisuuksia. Siksi toisen asteen tutkinto pitää tehdä aidosti maksuttomaksi.

Vanhempainvapaauudistuksessa on huomioitava erilaiset perheet, myös yhden vanhemman perheet. Vihreiden perhevapaamallissa yksinhuoltaja saa samat oikeudet etuuksiin ja vapaisiin kuin kahden vanhemman perheet. Yksinhuoltaja saa siis käyttää kaikki vapaat eikä kotihoidontuen pituus riipu vanhempien määrästä, ja isä voi hyödyntää kaikki vapaat siinä missä äitikin.

Työn ja perheen yhdistäminen voi olla yhden vanhemman perheessa vaikeaa. Työn ja perheen yhteensovittamista pikkulapsiperheille pitää helpottaa lisäämällä joustavia työ- ja varhaiskasvatusmahdollisuuksia.
Aamu- ja iltapäivätoiminta pitäisi tehdä maksuttomaksi pienituloisille perheille, ja lisäksi iltahoitoa yhden vanhemman perheiden lapsille pitäisi olla paremmin saatavilla.

Pohjoismaiseen hyvinvointimalliin kuuluvat sekä riittävä toimeentulo että tarpeenmukaiset palvelut. Tämä on mielestäni periaate, josta on pidettävä kiinni. Kohtuullisesti toimeentulevassa perheessä voidaan kärsiä aikapulasta ja toimeentuloköyhyyden sijasta hoivaköyhyydestä. Lapsiperheitä pitääkin auttaa paitsi tulotasoa nostamalla myös panostamalla lapsiperheiden palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen ja lapsiperheiden kotipalveluun. Uupuneen lapsiperheen pitää saada konkreettista apua kotiin ajoissa. Kotiin saatava lastenhoito- ja kotipalvelu on saatava takaisin. Jos meilä oli siihen varaa 1980-luvulla, meillä on siihen varaa myös 2020-luvulla.


Vihreät Hakaniemen markkinoilla, myös Outi!

Posted on

Tervetuloa tapaamaan vihreitä eduskuntavaaliehdokkaita Hakaniemen torille!

Olemme mukana Hakaniemen maalaismarkkinoilla sunnuntaina 3.2.2019 klo 10-16. Tavattavissa on vihreitä eduskuntavaaliehdokkaita, kansanedustajia ja kaupunginvaltuutettuja – tule juttelemaan!

Mukana ovat:
klo 11-12 Atte Harjanne
klo 11-12 Outi Alanko-Kahiluoto
klo 12-13 Reetta Vanhanen
klo 12-13 Sameli Sivonen
Klo 12-13 Emma Kari
klo 13-14 Mari Holopainen
klo 13-15 Kaisa Hernberg
klo 13-15 Kati Juva

Kulttuurimanifesti

Posted on

Taiteen vapaus on kaiken lähtökohta.
Poliitikkojen ei pidä sanoa, millaista taiteen tulee olla
vaan huolehtia taiteen tekemisen edellytyksistä.

Vain ollessaan vapaata taiteella on mahdollisuus
kyseenalaistaa, olla kriittinen katse yhteiskuntaan.

Taiteella on itseisarvo. Taide tuottaa hyvinvointia,
mutta sen tehtävänä ei ole hyvinvoinnin tuottaminen.


Taiteen ja kulttuurin rahoitusta ei voi jättää kaupallisuuden,
mesenaattien tai kuntien vapaaehtoisuuden varaan.

On häpeällistä, että kulttuurin osuus valtion budjetista on alle prosentin.

Tarvitsemme uusia keinoja taiteen rahoituksen turvaamiseksi.

Kulttuuriprosenttiperiaatteesta on pidettävä kiinni.
Se tulee ulottaa kaikkien hallinnonalojen budjetteihin.
Jos opetus- ja nuorisotoimen budjetista
varattaisiin prosentti kulttuuripanostuksiin,
voisivat taiteilijat työskennellä kouluissa, päiväkodeissa,
nuoriso- ja vanhustentaloilla
ja tuoda taiteen lähemmäs ihmisiä.

On tärkeää, että meillä on laitosteattereita, orkestereita ja oopperaa.
Vapaan taiteen kenttä tarvitsee kuitenkin erityistä tukea
– sen osuus taiteen rahoituksesta on edelleen minimaalinen.


Taidetta ei ole ilman ihmisiä, jotka sitä tekevät.
Siksi parasta taiteen tukemista on taiteilijan työn tukeminen.

Apurahojen ja taiteilijaeläkkeiden määrää on lisättävä
ja niiden tasoa nostettava.
On säädettävä taiteilijaeläke.

Taiteilijan on saatava korvaus työstään.
Tekijänoikeudet ja hyvitysmaksut on turvattava.
Kirjailijoiden lainakorvaukset on nostettava pohjoismaiselle tasolle.

Itsensä työllistävien, apurahansaajien ja freelancereiden
sosiaaliturvan aukot pitää korjata.

Taiteilijoiden asemaa parannetaan säätämällä perustulo.


Kulttuurin tulee olla kaikkien saatavilla.
Lähiö ilman kirjastoa on kuin metsä ilman linnunlaulua.

Sivistysvaltiossa kuka tahansa lahjakas nuori
voi kouluttautua säveltäjäksi, näyttelijäksi tai kuvataiteilijaksi
perheensä varallisuudesta riippumatta.

Taide on kansakunnan muisti, peili ja itseymmärrys,
ja sellaisena taide on kansakunnan hyvinvoinnin perusta ja edellytys.

Outi Alanko-Kahiluoto


Lue myös Vihreiden kulttuuripoliittinen ohjelma

Lue Mitä olen tehnyt eduskunnassa kulttuurin hyväksi vaalikaudella 2015-2019

Itsensätyöllistäjät sosiaaliturvan piiriin – ennustettava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva freelancereille ja yksinyrittäjille

Posted on

Itsensätyöllistäjen määrä kasvaa, kun yhä useampi tekee työtä palkansaajan ja yrittäjyyden välimaastossa. Itsensätyöllistäjät ovat yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia, freelancereita sekä apurahalla työskenteleviä. Moni työskentelee itsensätyöllistäjänä omasta tahdostaan, toiselle se on välttämätön pakko. Monen tulot ovat niin pienet ja epävarmat, ettei työntekijän palkkaaminen onnistu eikä työstä ole odotettavissa voittoa. Itsensätyöllistäjä ei siis välttämättä halua olla yrittäjä vaan haluaa ennen kaikkea elättää itsensä.

Oli niin tai näin, lainsäätäjän tehtävänä on varmistaa, että työtä tekevät ovat lainsäädännössä yhdenvertaisia. Nyt niin ei ole, vaan itsensätyöllistäjä joutuu pelkäämään työttömyysturvansa puolesta eikä oikeus ansiosidonnaiseen kerry samalla tavalla kuin palkansaajalla. Olen tehnyt vuosia töitä itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi ja olen tyytyväinen siitä, että nyt myös järjestöiltä on tullut yhteisiä ehdotuksia itsensätyöllistäjien huomioimiseksi lapinsäädännössä. Olen siis toiveikas tulevien kevään 2019 hallitusneuvottelujen suhteen. Nyt on aika ottaa todellisia edistysaskeleita.

Alustatalous lisää itsensätyöllistäjien määrää. Ratkaisuilla on siis kiire, sillä Suomeen ei pidä synnyttää pienituloisten eläkeläisten joukkoa, jotka ovat tehneet töitä mutta eivät ole ansainneet eläketurvaa. Samalla mikroyrittäjien aseman puutteet pitää korjata.

Lainsäädännön on oltava olla heikomman puolella. Kenenkään ei pidä olla lainsäädännössä huonommassa asemassa kuin toisen eikä kenenkään tule kokea olevansa yhteiskunnan ulkopuolella sen vuoksi, ettei lainsäädäntö tunnista omaa työn tekemisen tapaa. Sosiaaliturvan aukot pitää tukkia, jotta siirtymä eri elämäntilanteiden ja työn tekemisen muotojen välillä on sujuvaa. Freelancereiden ja muiden itsensätyöllistäjien sosiaaliturva pitää siis säätää tasavertaiseksi palkkatyöhön verrattuna.

Itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi ehdotan seuraavaa:

1) Perustulo tuomaan turvaa ja joustoa

Vastikkeeton, säännöllinen perustulo toisi turvaa ja ennustettavuutta itsensätyöllistäjien lisäksi myös yrittäjille. Tulevalla hallituskaudella pitää toteuttaa kattava perustulokokeilu, jossa itsensätyöllistäjät ovat mukana yhtenä kokeiluryhmänä.

2) Sosiaaliturva seuraamaan työntekijää työnteon muodosta riippumatta

Kaiken työn tulisi kerryttää itsensätyöllistäjän ansioperustaista työttömyysturvaa samalla tavoin kuin palkansaajilla. Olisi mahdollista ottaa käyyttöön yhdistelmäturva, jonka turvin henkilö voisi toimia joustavasti vuoroin palkansaajana, vuoroin yrittäjänä, ja sosiaaliturva seuraisi perässä.

3) Palkansaajan määritelmän muuttaminen tunnistamaan itsensätyöllistäjät

On myös mahdollista muuttaa lakia siten, että työsuhteisten kaltaisessa asemassa työskentelevät myös katsotaan laissa työsuhteisiksi. Näin on tilanne 12 EU-maassa ja se on siis mahdollista Suomessakin.

Työsopimuslakia pitää muuttaa siten, että jos työsuhteen piirteet täyttyvät, alustatalouden työntekijää pidetään työntekijänä. Alustan omistajan pitäisi erikseen näyttää toteen tilanteet, joissa näin ei ole.

4) Oikeus työhyvinvointiin

Myös itsensätyöllistäjille kuuluu oikeus työhyvinvointiin.

Vahvistetaan Itsensätyöllistäjien pääsyä työterveyshuoltoon sekä mahdollisuutta lisäkoulutukseen ja lomapäiviin. Kaiken tehdyn työn pitää kerryttää vuosilomaa työn teettämisen muodosta riippumatta. Nyt silpputyötä tekevä jää helpsti vuodesta toiseen ilman lomaa, vaikka jatkuva työn hakeminen on hyvin stressaavaa ja kuluttavaa.

5) Apurahalla työskentelevien työehdot kuntoon

Alle neljän kuukauden mittaiset apurahat eivät kuitenkaan edelleenkään kerrytä ansiosidonnaista sosiaaliturvaa.

Apurahansaajan sosiaaliturvaa pitää parantaa sallimalla lyhyiden apurahojen laskeminen yhteen.

6) Tekijänoikeustulot

Tekijänoikeussuojaa pitää vahvistaa niin, että se ottaa huomioon uudet käyttöalustat.

7) Kanneoikeus

Palkansaajajärjestöillä tulisi olla kanneoikeus eli niiden kuuluisi voida puolustaa neuvotteluissa itsensätyöllistäjää, jonka asema työmarkkinoilla on usein heikko. Ammattiliiton pitäisi myös voida edustaa freelanceria neuvotteluissa esimerkiksi suuren mediatalon kanssa.

Kannatan myös ITSET-ryhmän hallitusohjelmatavoitteita.

Mitä olen tehnyt itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi

Posted on

Suomessa itsensä työllistävien kuten freelancereiden ja mikroyrittäjien sosiaaliturvassa on suuria puutteita verrattuna työsuhteessa oleviin palkansaajiin. Itsensä työllistäjät ovat väliinputoajia, joilla ei ole kunnollista työttömyys- tai sairasajan turvaa saati eläketurvaa.

Mielestäni sosiaaliturvajärjestelmän pitää kohdella tasavertaisesti palkansaajia, yrittäjiä ja kaikkia näiden ääripäiden välissä työtä tekeviä.

Pienituloisten, pienyrittäjien, itsensä työllistäjien ja muiden työelämän väliinputoajien sosiaaliturvan parantaminen on minulle tärkeä poliittinen tavoite. Olen kansanedustajana pitänyt voimakkaasti esillä työelämän väliinputoajien asemaa sekä tätä joukkoa koskevia sosiaaliturvan aukkoja ja lainsäädännön epäkohtia.

Kirjallinen kysymys työosuuskunnassa työskentelevän oikeudesta työttömyysturvaan

Kirjallinen kysymys työttömyysturvalain tulkintaongelmista

Kirjallinen kysymys taiteilijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta työttömyysturvassa

Suullinen kysymys itsensä työllistävien työttömyysturvasta

Blogi itsensätyöllistäjien työttömyysturvalaista

Blogi itsensätyöllistäjien työttömyysturvasta valiokunnassa

Blogi työttömyysturvalain uudistamisesta

Kirjallinen kysymys itsensätyöllistäjien kuluttajansuojasta


Vaalikausi 2011-2015

Mitä olen eduskunnassa tehnyt pienituloisten, pienyrittäjien, itsensä työllistäjien ja muiden työelämän väliinputoajien hyväksi

Yksinasuva maksaa kaiken yksin

Posted on

Suomessa on 1,16 miljoonaa yksinasuvaa, ja vaalikentillä moni on kysynyt, näenkö yksinasuvien tilanteessa jotakin parannettavaa. Kysymys on totta kai aiheellinen. Helsingissä työssäkäyvien palkasta suuri osa menee asumiskuluihin, ja pienituloisimmat yksinasuvat maksavat asumisesta eniten: yleinen asumistuki on yksinasuvalle liian matala ja siksi moni työssäkäyväkin joutuu tukeutumaan toimeentulotukeen, mikä on väärin.

Asumisen kalleudesta johtuu myös se, että yksinasuvan on vaikea säästää omistusasuntoa varten. Maksamalla asuntolainaa voi kartuttaa eläketurvaa vanhuuden varalle, mutta yksinasuvalle tämä on vaikeampaa kuin pariskunnille. Jos pääomaa tai takaajaa ei ole, yksinasuvan on vaikea saada asuntolainaa. Siksi monen yksinasuvan on pakko jäädä kalliiseen vuokra-asuntoon.

Vastaukseni kysymykseen onkin, että asumisen kuluja pitää saada alas, jotta suurin osa palkasta ei menisi pelkästään asumiseen. Toiseksi yleistä asumistukea pitäisi juuri yksinasuvien kohdalla nostaa, koska valtakunnallisesti tarkasteltuna yleinen asumistuki riittää vuokraan kaikkein heikoimmin juuri Helsingissä yksin asuvilla.

Asumisen hintaa voi saada alas esimerkiksi luopumalla autopaikkanormeista ja asuntokohtaisista saunoista. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan lisää kohtuuhintaisia yksiöitä, sillä yksinasujien on vaikeampi saada esimerkiksi kaupungin asuntoa kuin perheellisten.

Yksinasuva ei välttämättä ole yksinäinen. Osalle yksinasuminen on oma valinta, osalle pakko. Moni asuisi mielellään yhteisöllisesti, mutta omassa asunnossa. Yhteisöasumista ja ryhmärakentamista pitäisikin kehittää. Arabian Loppukirin tyyppisiä asumisyhteisöjä tarvitaan lisää, ja Helsingin kaupungin pitäisi tukea niiden rakentamista.

Asumistuen lisäksi muista etuuksista erityisesti perusturva on yksinasuvalle riittämätön. Perusturvan riittämättömyys pitää ottaa vakavasti kevään hallitusneuvotteluissa. Eniten perusturvan nostaminen auttaisi yksinasuvia.

Myös työttömyysturvan perusosaa pitää nostaa, sillä nyt suurin osa työttömistä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen riittämättömän perusturvan takia. Yksinasuva työttömän perusturva kattaa tällä hetkellä vain noin 73 prosenttia kansalaisen minimibudjetista eli jää köyhyysrajan alapuolelle.

Yksinasuvat ovat suurin toimeentulotukea saavien ryhmä. Toimeentulotuessa ei ole vastaavaa 300 euron suojaosaa kuin asumistuessa ja työttömyysturvassa, joten riippuvuus toimeentulotuesta vaikeuttaa työllistymistä, kun yksittäistä työkeikkaa ei toimeentulotuen menettämisen takia voi ottaa vastaan.

Vihreiden ajama perustulo tekisi työn vastaanottamisesta aina kannattavaa, sillä yksittäinen työkeikka ei merkitsisi putoamista sosiaaliturvan ulkopuolelle. Siksi perustulo auttaisi erityisesti yksinasuvaa.

Verotuksessa yksinasuvan tilannetta voitaisiin parantaa nostamalla yksinasuvan kotitalousvähennys samalle tasolle kuin pariskuntien yhteenlaskettu kotitalousvähennys – yksinasuvahan vastaa kaikista asumisen kuluista kuten remonteista yksin. Remonttien lisäksi yksin maksettavaksi jäävät esimerkiksi kiinteistövero, sähkövero ja sähkönsiirtomaksu sekä arvonlisävero kaikista ostoksista ja palveluista.

Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa sosiaaliturva koostuu sekä sosiaalietuuksista että palveluista. Palveluiden pitää olla kaikkien apua tarvitsevien ulottuvilla. Ketään ei saa jättää yksin pärjäämään – varsinkaan köyhimpiä.

Mitä olen tehnyt ikääntyneiden aseman parantamiseksi

Posted on


Vanhusten toimeentulo

Vihreän eduskuntaryhmän johdollani tekemä välikysymys sai hallituksen perumaan aloitteensa eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamisesta. Välikysymykseni oli merkittävä saavutus, sillä hallituksen esitys olisi työntänyt 30 000 eläkkeensaajaa köyhyysrajan alapuolelle.

Välikysymys hallituksen politiikan vaikutuksista eläkkeensaajiin

Olen tehnyt toimenpidealoitteen kansaneläkeindeksin jäädytysten ja leikkausten perumisesta

Talousarvioaloiteen määrärahan lisäämisestä eläkkeensaajien asumistukeen

Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä lääkekorvauksiin

Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä rintamalisiin



Vanhusten hoito- ja hoivapalvelut

Olen tehnyt toimenpidealoitteen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta ikäihmisten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi

Kirjallinen kysymys lainsäädännön muutoksista vanhustenhoidon valvonnan puutteiden korjaamiseksi


Kirjoituksia

Voitto: hallitus perui esityksensä eläkkeensaajien asumistuen romuttamisesta

Vanhustenhoidon vakava kriisi on vieläkin vakavampi

Asiakasmaksujen korotukset osuvat kipeästi ikääntyneisiin

Hallituksen asiakasmaksuesitys on iso järkytys

Katse lukutaitoon ensi hallituskaudella

Posted on

Lukeminen on suuri ilo. Samalla riittävä lukutaito on myös välttämättömyys yhteiskunnassa toimimisen ja osallisuuden kannalta. Esimerkiksi työhakemuksen täyttäminen tai sosiaaliturvan hakeminen ei ole helppoa ilman riittävää lukutaitoa. Riittävien luku- ja kirjoitustaitojen turvaaminen ehkäisee syrjäytymistä ja vähentää eriarvoisuutta.

Suomi on perinteisesti tunnettu erinomaisen lukutaidon maana. Viime aikoina suunta on kuitenkin kääntynyt: lukutaidon osaamiserot ovat kääntyneet kasvuun. Tyttöjen ja poikien lukutaidon välinen kuilu syvenee, ja ero on OECD-maiden suurin. Myös nuorten into lukemista kohtaan on hälyttävän alhaisissa lukemissa: 10-vuotiaiden suomalaisten kiinnostus lukemista kohtaan on OECD-maiden matalin.

Tapasin aiemmin tänä vuonna Lukukeskuksen ja Lukutaitofoorumin edustajia. Pyysin heitä kertomaan meille päättäjille, miten lukutaitoa tulisi edistää viimeisimmän tiedon pohjalta. Viestit olivat selkeitä: aikuisten roolimallit ja käyttäytyminen ovat keskeisiä lasten ja nuorten lukuharrastuksen kannalta. Lukevat aikuiset viestittävät omalla toiminnallaan lapsille, että lukeminen on innostavaa ja tärkeää. Tarvitaan siis myös aikuisten innostamista lukemisen pariin.

Luonnollisesti myös perusasioista on pidettävä huolta: hyvää lasten- ja nuortenkirjallisuutta tulee olla saatavilla matalalla kynnyksellä ja monilla kielillä. Koululuokissa olisi hyvä olla paljon erilaisia kirjoja, joista voi valita mieleisensä. Koulujen yhteyteen rakennettavat kirjastot innostavat lukemaan ja opettavat käyttämään kirjastoa pienestä pitäen.

Lapselle lukeminen vaikuttaa yllättäviinkin asioihin. Lukutaidolla on esimerkiksi yhteys koulumyönteisyyteen ja parempaan koulumenestykseen. Saksalaisen lukututkimuksen mukaan kouluun meni mielellään 83 prosenttia niistä lapsista, joille luettiin päivittäin. Lapsista, joille luettiin harvoin, vain 43 prosenttia meni mielellään kouluun. Se on aikamoinen ero.

Kun puhumme lukutaidosta, emme saa unohtaa maahanmuuttajia, sillä myös he kaipaavat tukea lukutaidon kehittämiseen. Hyvän lukutaidon pohjana on vahva kielitaito. Laadukkaan ja saavutettavan suomen ja ruotsin kielen opetuksen lisäksi maahanmuuttajan äidinkieltä tulee tukea, jotta toisen kielen oppiminen ja lukutaito kehittyvät parhaiten.

Työtä paremman lukutaidon eteen tulisi tehdä siis jo neuvoloista alkaen. Tarvitaan lukemisen innostamista määrätietoisesti aina neuvoloista varhaiskasvatukseen ja kouluihin.

Liikunnan puolella Liikkuva koulu -ohjelma on ollut menestys. Olisiko seuraavaksi Lukevan koulun aika ja aikuisten innostamiseksi myös Lukevien työpaikkojen?

Mitä olen tehnyt lasten ja nuorten auttamiseksi 2015-2019

Posted on

Olen ollut Lastensuojelun Keskusliiton selvityksen eduskunnan aktiivisin kansanedustaja lapsipolitiikassa.

Lakialoitteitani lastensuojelusta

Sain eduskunnassa läpi lakialoitteeni lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamisesta 21 vuodesta 25 vuoteen. Laki tulee voimaan tänä vuonna.


Varhaiskasvatus

Peruskoulu


Toinen aste – lukiot ja ammattikoulut


Lapsiperheköyhyyden vähentäminen


Suullisen kyselytunnin kysymyksiä


Mielenterveyspalvelut


Opiskelijat

Kirjoituksia

MITÄ OLEN SAANUT AIKAAN ERI POLITIIKAN ALUEILLA VAALIKAUDELLA 2015-2019

Aktiivisuuttani sosiaali- ja terveyspolitiikassa vaalikaudella 2015-2019

Posted on

Olen ollut koko vaalikauden eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.

Lakialoitteita

Sain eduskunnassa läpi lakialoitteeni lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamisesta 21 vuodesta 25 vuoteen. Laki tulee voimaan tänä vuonna.


Kirjallisia kysymyksiä


Olen tehnyt toimenpidealoitteen


Olen tehnyt talousarvioaloitteen


Välikysymyksiä

Vihreä eduskuntaryhmä mukanana välikysymyksessä vanhustenhoidosta

Kannanottoja


Kirjoituksia

Kelan muutettava kilpailutuksen periaatteitaan
Kaikki ei voi olla myytävänä
Jälleen outo sotenäytelmä
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon
Vanhustenhoidon vakava kriisi on vieläkin vakavampi
Lapsia suojeltava seksuaaliselta häirinnältä ja väkivallalta
Hallituksen sote-malliin sisältyy riski rokotekattavuuden hekentymisestä
Sote vaatii dataa – mutta millä ehdoilla?
Asiakasmaksujen korotukset osuvat kipeästi ikääntyneisiin
Hallituksen asiakasmaksuesitys on iso järkytys
On aika kumota aktiivimalli
Aktiivimalli on juuri niin eriarvoistava kuin pelättiin
Hallituksen sote tekee ihmisestä asiakkaan ilman kuluttajansuojaa


Lue myös

Mitä olen tehnyt köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi
Mitä olen tehnyt mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi
Vammaispalvelut kaipaavat remonttia: ”Lain on oltava heikomman puolella”