asumistuki

Kirjallinen kysymys opiskelijoiden asumistuesta

Eduskunnan puhemiehelle
Sipilän hallituksen ensi vuoden talousarvioesitys esittää asumistuen indeksisidoksen vaihtamista vuokraindeksistä elinkustannusindeksiin. Hallitus esittää talousarvioesityksessään myös osa-asuntoja koskevien erillisten vuokranormien palauttamista. (STM:n tiedote: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/sosiaali-ja-terveysministerion-hallinnonalan-talousarvioesitys-vuodelle-2018)

Nämä muutokset ovat ristiriidassa edellisen hallituskauden aikana vuonna 2015 päätetyn asumistuen kokonaisuudistuksen tavoitteiden kanssa.  Asumistuen uudistuksella tavoiteltiin sitä, ettei asumistuki enää tulevaisuudessa jäisi jälkeen todellisista asumiskustannuksista ja etteivät asumisen korkeat kustannukset siirtyisi maksettavaksi kuntien toimeentulotukimenoista. Tavoitteena oli myös yksinkertaistaa asumistuki poistamalla asunnon ominaisuuksia koskevat ohjausnormit.

Asumisen kalleus on työttömyyden jälkeen suurin köyhyyttä aiheuttava tekijä. Asumistuen riittämättömyys suhteessa todellisiin asumismenoihin aiheuttaa sen, että moni asumistukea saava joutuu turvautumaan myös toimeentulotuen asumislisään, joka kompensoi asumistuen riittämättömyyttä. Köyhyyspoliittisesti tilanne on kestämätön, sillä viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi tarkoitettu toimeentulotuki ei pienen suojaosansa vuoksi kannusta lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen.  Vain noin 10 %:lla toimeentulotuen saajista on työtuloja. 

Hallitus perustelee asumistuen indeksimuutosta tiedotteessaan vetoamalla työnteon kannusteiden poistamiseen: ”Työnteon kannattavuuden lisäämiseksi yleinen asumistuki nousee jatkossa elinkustannusindeksin mukaan. Yleisen asumistuen enimmäismenoja korotetaan jatkossa vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksillä. Vuonna 2018 sovelletaan kuitenkin vielä vuoden 2017 enimmäisasumismenoja.”

Hallituksen perustelua ei voi pitää kestävänä, sillä toimeentulotuki on sosiaaliturvan muodoista vähiten työhön kannustava. Tosiasiassa asumistuen säästö siirretään maksettavaksi kuntien maksamasta toimeentulotuen asumislisästä, mikä tarkoittaa myös byrokratian ja siitä seuraavien kulujen kasvamista. Tavoitteena ovat vuonna 2018 yhteensä 28 miljoonan euron säästöt ja 47 miljoonalla euron säästöt vuodesta 2019 alkaen.

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan yleisessä asumistuessa otetaan lisäksi käyttöön erillinen enimmäisasumismeno asunnon osaa vuokraavien asumismenolle. StM:n tiedotteen mukaan ”Tämä niin sanottu osa-asunnon normi olisi 80 prosenttia nykyisistä enimmäisasumismenoista.”  Hallituksen esitys tarkoittaa, että kimppa-asunnossa asuvan opiskelijan asumistuki olisi jatkossa 80 % yksin asuvan asumistuesta. Leikkaus heikentäisi opiskelijoiden mahdollisuuksia selvitä asumiskustannuksistaan. Myös tämä leikkaus kasvattaisi toimeentulotuen tarvetta. 

Hallituksen asuntopolitiikka on erityisen ongelmallinen suurten kaupunkien näkökulmasta, joissa on pula pienistä asunnoista jo nyt. Kimppa-asumisen asumistuen heikentäminen suhteessa yksin asumiseen ohjaa opiskelijoita asumaan yksiöissä ja pahentaa näin asuntopulaa ja kasvattaa yksiöiden hintoja. Suuntaus on asuntopoliittisesti kestämätön. 

Useat ituvan hallituksen toimeenpanemista leikkauksista on kohdistettu nimenomaan opiskelijoihin. Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen selvityksen mukaan vuosina 2015-2018 alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien opiskelijoiden toimeentulosta on leikattu yhtensä 3,6 %. Kärkkäisen selvityksen mukaan sosioekonomisista ryhmistä opiskelijoilta on kuluneen vaalikauden aikana leikattu eniten. Opintotukileikkaukset ovat tehneet opiskelusta aiempaa lainapainotteisempaa. Opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset myös pahentavat ylisukupolvista kouluttamattomuuden periytymistä. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus arvioinut kaavailemansa asumistukilainsäädännön indeksimuutosten seurauksia asumisen hinnalle ja opiskelijoiden toimeentulolle?

Helsingissä 28.9.2017
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr

Tagit: asumistuki Opiskelijat

Hallitus heikentää rajusti koulutuksen tasa-arvoa

Hallituksen tilaama selvitysmies professori Roope Uusitalo julkaisi tänään selvityksensä opintotuen heikentämisestä. Hallituksen aikomuksena on vähentää opintotukikuukausia, leikata opintorahaa ja lisää opintotuen lainapainotteisuutta.

Lisäämällä opintojen lainapainotteisuutta hallitus tekee Suomesta luokkayhteiskunnan, lisää kouluttamattomuuden periytymistä ja tekee koulutuksesta riskin, jonka yksilö joutuu maksamaan.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan Suomen velkaantumista torjutaan opintotukea heikentämällä. Kuka tätä uskoo? Milloin eriarvoisuuden lisäämisestä on tullut kansankunnan nousun ehto? Orwellkin kääntyy haudassaan Suomen hallituksen pitäessä tiedotustilaisuuttaan!

Ja mitä tapahtuu samaan aikaan toisaalla: hallituksen tilaamalla ns. yhteiskuntasopimuksella ollaan pienentämässä yliopistossa opiskelleiden pienituloisten lastentarhanopettajien, sosiaalityöntekijöiden ja kirjastonhoitajien palkkaa. Heidän pitäisi jatkossa kouluttautua lainarahalla.

Niin yhteiskuntasopimuksella kuin opintolainan heikentämisellä isketään kipeimmin pienituloisiin naisiin. TAAS! Ei ollut muita vaihtoehtoja?

Selvitysmies Uusitalo sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa suoraviivaisesti, ettei lainanmaksamiselta pysty välttymään vaikka palkat laskisivat eikä töitä olisikaan.

Koulutuksen tasa-arvo on Suomessa vuonna 2016 hätää kärsimässä. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus hylkää ajatuksen koulutuksesta kansalaisten tasa-arvon takeena ja näkee sen investointina, josta jokaisen pitäisi itse vastata. Tämä on suuri muutos politiikkaan, jossa jokaiselle on haluttu antaa koulutus vanhempien varallisuudesta riippumatta.

Hallituksen koulutuspolitiikalla lauletaan Suomea suohon. Aiemmin koulutus on meillä nähty vahvuutena, joka auttaa pienen maan menestykseen maailmalla. Talouden arviointineuvosto ja OECD ovat varoittaneet hallitusta koulutusleikkauksista, sillä ne vievät tulevan kasvun eväät. Silti hallitus leikkaa yksin yliopistoilta jo enemmän kuin yksikään hallitus itsenäisen Suomen aikana.  

Koulutuksesta leikkaaminen on uhkapeliä kansakunnan hyvinvoinnin kustannuksella, sillä tulevaisuuden työmarkkinoilla vain promille työpaikoista on sellaisia, joissa pärjää ilman mitään koulutusta. Koulutuksen tasa-arvon tietoinen heikentäminen syrjäyttää tietoisesti osan kansalaisista työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta.

Kaikkein surullisin olen Suomen taantumisesta luokkayhteiskunnaksi. Jo nyt koulutuksella ja kouluttamattomuudella on hälyttävä taipumus periytyä. Hallituksen uhkaus pienentää opintorahaa, vähentää opintotukikuukausia ja lisätä opintotuen lainapainotteisuutta tulee vaikeuttamaan vähävaraisten opiskelua entisestään.

Hallituksen ministerit Sipilä, Stubb ja Grahn-Laasonen lupasivat ennen vaaleja, ettei opintotuesta leikata. Sittemmin Sipilän hallitus on poistanut opintotuen indeksisidonnaisuuden ja aikoo leikata opintotuesta pois neljänneksen. Kokoomus julisti ennen vaaleja nettisivuillaan, että suomalaisen yhteiskunnan vahvuus perustuu jokaisen mahdollisuuteen kouluttautua varallisuudesta riippumatta. Nyt hallitus on linjaamassa, ettei koulutus kuulukaan kaikille.

Pakottamalla opiskelijat lainanottoon hallitus ajaa Suomesta luokkayhteiskuntaa, jossa opiskelu on köyhälle riski. Eniten opintolainaa nostavat jo nyt hyvätuloisten lapset sekä ne, joiden opiskelu johtaa kovaan palkkaan. Korkeakouluista valmistutaan kuitenkin myös matalapalkkaisiin ammatteihin. Häviäjiä ovat jälleen pienipalkkaiset naiset – mm. lastentarhanopettajat, sosiaalityöntekijät, kirjastonhoitajat -  joiden palkasta jää käteen entistä vähemmän, jos heidät pakotetaan ottamaan lainaa opintojaan varten.

Opintotuen leikkaukset tulevat pahentamaan työttömyyttä, sillä ne ajavat opiskelijat kilpailemaan samoista työpaikoista työttömien kanssa. Opintotuen asumislisä kattaa nykyiselläänkään enää vain 57 prosenttia asumismenoista ja osalla opiskelijoista opintoraha ja asumislisä menevät kokonaan vuokraan. Mutta missä ovat hallituksen toimet kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseksi?

Viisas tapa nopeuttaa opiskelua olisi edesauttaa opiskelun sujumista elämiseen riittävällä opintorahalla. Yliopistoissa tulisi olla riittävästi opetusta ja opinto-ohjausta ja tenttikirjojen pitäisi riittää kaikille. Leikkaukset toimivat päinvastoin. Miksi hallitus ehdoin tahdoin sahaa oksaa yhteiskunnan hyvinvoinnin alta?

Tagit: Opintotuki opintoraha asumistuki opiskelu Yliopistot koulutus Tasa-arvo

Hallitus lisää suomalaisten köyhien määrää kymmenillä tuhansilla

Meillä on hallitus, joka ei välitä tehdä kunnollisia selvityksiä päätöstensä seurauksista. Laskelmien tilaaminen jää opposition tehtäväksi.

Pyysin eduskunnan tietopalvelua selvittämään, miten hallituksen toimet vaikuttavat eläkkeensaajien toimeentuloon. Sain laskelman eilen, ja se on hyytävää luettavaa: hallitus työntää kymmeniä tuhansia pienituloisia köyhyysrajan alapuolelle.

Asumistuen leikkaukset ja eläkkeiden indeksijäädytykset pudottavat 27 000 uutta jo valmiiksi kädestä suuhun elävää vanhusta köyhyysrajan alapuolelle. Eikä laskelmassa ole vielä voitu huomioida hallituksen uhkaamia lääke- ja matkakorvausten heikentämisiä. Ne tulevat edelleen kasvattamaan köyhien eläkeläisten määrää.

Nyt tehdyssä laskelmassa ovat mukana vasta 65 vuotta täyttäneet eläkkeensaajat, joten jo nyt tehtyjen esitysten vuoksi köyhyyteen putoavien eläkkeensaajien määrä nousee pitkälti yli kolmellakymmenellä tuhannella ihmisellä.

Eläkkeensaajien asumistuen leikkaus ei koske vain ikääntyneitä, vaan myös suurta joukkoa työikäisiä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia: vammaisia, pitkäaikaissairaita ja nuorena mielenterveyssyistä eläkkeelle jääneitä, jotka jo nyt elävät kädestä suuhun.

Perusoikeistolainen hallitus on tehnyt julman arvovalinnan: se leikkaa eniten niiltä, joilla on valmiiksi vähiten.

Oppositio on huolissaan, ja niin tulisi olla hallituksenkin. Yhteiskunnan sivistyksen mittari on se, kuinka se huolehtii heikoimmistaan. Pääministeri Sipilän hallitus on valinnut kestämättömän tien. Se rakentaa Suomesta yhteiskuntaa, jossa kovimmat iskut kohdistuvat heikko-osaisiin.

Suomessa on noin puolitoista miljoonaa eläkkeensaajaa. Se on yli neljännes suomalaisista. Valtaosa eläkkeensaajista on pienituloisia. Neljännes eläkeläisistä saa alle tuhannen euron eläkettä. 180 000 tarvitsee pärjätäkseen myös asumistukea.

Hallitus on päättänyt yhdistää eläkkeensaajien asumistuen yleiseen asumistukeen. Tässä ei ole kyse norminpurusta tai säädösten yksinkertaistamisesta vaan siitä, että liki satatuhatta eläkeläistä menettää 60 euroa kuussa. Pienituloisimmista kotitalouksista noin 70 prosentin toimeentulo heikkenee.

Asumistuen kohtuutonta leikkausta lievennettiin alkuperäisestä. Silti se on edelleen kohtuuton. 60 euroa on suuri summa pienituloisen kukkarossa. Tämän lisäksi hallitus asettaa eläkkeensaajat keskenään eriarvoiseen asemaan: tänään asumistukea saava voi menettää korkeintaan 60 euroa, kun taas ensi vuonna eläköityvän asumistuki voi jäädä paljon pienemmäksi. Millä mittarilla tämä on kohtuullista?

60 euron suojaosa pätee vain niin kauan kuin eläkkeensaaja asuu nykyisessä asunnossaan. Heikkokuntoinen mummo ei voikaan muuttaa tuettuun palveluasumiseen, koska toimeentulo pienenee. Mielenterveysongelmainen nuori ei voikaan lähteä rakentamaan elämäänsä uudelle paikkakunnalle – tai erota parisuhteesta tai muuttaa yhteen rakastettunsa kanssa.

Eläkeläisen asumistuki on yksilökohtainen. Sitä on mahdollista saada, vaikka samassa taloudessa asuisi ihmisiä, joiden tulot ovat kohtuulliset. Tämä mahdollistaa sen, että päivätyössä käyvä aikuinen voi toimia iäkkään vanhemman tai vammaisen lapsen omaishoitajana. Hallituksen esitys heikentää myös omaishoidon mahdollisuutta.

Pienituloiset sairastavat muita enemmän. Jo nyt he saavat muita enemmän lääkkeiden erityiskorvauksia. Lisäksi lääke- ja terveyspalvelujen kustannukset nielevät suhteessa paljon suuremman osan heidän tuloistaan kuin muilla. Kun hallitus leikkaa lääke- ja matkakorvauksia, päätökset kertautuvat pienituloisten kohdalla. Sama isku tulee kahta kautta. Molemmille poskille.

Lisäksi hallitus aikoo korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja yhteensä 150 miljoonalla. Erityisesti korotukset kohdistetaan pitkäaikaiseen laitoshoitoon, kotipalveluihin sekä palveluasumiseen. Juuri niihin palveluihin, joita eläkkeensaajat tarvitsevat.

Hallitus kurjistaa myös peruspalveluja, joilla on erittäin suuri merkitys eläkeläisille. Peruspalvelujen valtionosuusindeksi jäädytetään. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksia pienennetään. Tulevaisuudessa ikääntyneemme hoitaa pienempi joukko hoitajia vähemmällä koulutuksella. Jo nyt kiire ja liian vähäinen henkilömäärä aiheuttavat sen, että ei ole aikaa tehdä mitään muuta kuin pakolliset hoitotoimet. Miten vanhuksiamme kohdellaan, jos hoitajamäärät entisestään pienenevät?

Missä ovat hallituksen arviot näiden toimien yhteisvaikutuksista? Onko hallitus varmistanut tutkimuksin, etteivät päätökset yhdessä muodostu kenellekään kohtuuttomiksi?

Me Vihreät aiomme myös loppujen hallituksen esitysten tullessa selvittää, mitä vaikutuksia niillä on eläkeläisten köyhyyteen. Se on vähintä, mitä voimme tehdä pienituloisten ja eläkkeensaajien puolesta.

Tagit: eläkkeensaajat asumistuki lääkekorvaukset matkakorvaukset

Hallitus kasvattaa vanhuusköyhyyttä ja jättää heikoimmat eläkkeensaajat heitteille

Eduskunnan köyhyysryhmä järjesti tänään seminaarin eläkkeensaajien asumistuen romuttamisesta. Sipilän hallitus sulauttaa eläkkeensaajan asumistuen yleiseen asumistukeen ja heikentää näin eläkeläisten asumistukea.

Sain tänää eduskunnan tietopalvelulta tilaamani laskelman hallituksen eläkkeensaajiin kohdistuvista leikkauksista. Laskelman mukaan hallitus pudottaa ainakin 27 000 eläkeläistä köyhyysrajan alapuolelle. Todennäköisesti luku kasvaa vielä, kun hallitus julkistaa, millä tavalla se toteuttaa lääke-ja matkakustannuksiin aikomansa leikkaukset. 

Sydäntä särkevää oli kuunnella kokemusasiantuntijoiden - köyhien eläkkeensaajien - arvioita siitä, mihin asumistuen heikkeneminen heidän kohdallaan johtaa. 6o euroa kuukaudessa on yhden takuueläkkeen verran vuodessa - se on köyhälle valtava raha. Pariskunnalta voidaan leikata yhteensä 120 euroa kuukaudessa, sillä eläkkeensaajan asumistuki on henkilökohtainen. 

Leikkaamalla eläkkeensaajien asumistuesta hallitus ei tee asuntopolitiikkaa eikä köyhyyspolitiikkaa – tarkoitus on yksinomaan säästää köyhimpien kustannuksella 90 miljoonaa euroa vuodessa seurauksia miettimättä. Köyhällä ei ole vaihtoehtoja, sillä edullisempia asuntoja ei kerta kaikkiaan ole. Ihmiset, joita heikennys koskee, joutuvat jatkossa tinkimään ruuasta ja lääkkeistä entistä enemmän. 

Hallitus ei tee vaikutusarviointeja eikä selvitä hallitusten esittämien leikkauksien ja heikennysten yhteisvaikutuksia eri väestöryhmiin. 

Sipilän hallitus aikoo siirtää tällä hetkellä eläkkeensaajan asumistukea saavat n. 195 000 henkilöä yleisen asumistuen piiriin vuoden 2016 aikana. Eläkkeensaajien siirtäminen yleiseen asumistukeen pienentää tukea noin 70 prosentilla tuensaajista. Noin kolme prosenttia tuensaajista menettää tuen kokonaan. Eniten menettävät suurta vuokraa maksavat pienituloiset eläkeläiset. 

Lakiesitykseen sisältyisi suojaosuus, jonka johdosta lain voimaantullessa eläkkeensaajan asumistukea saavan asumistuen taso voisi laskea enintään 60 euroa kuukaudessa. Suoja olisi kuitenkin voimassa enintään kymmenen vuotta tai siihen saakka, kunnes yleisen asumistuen taso saavuttaisi suojatun tuen tason. Suojaosuuden maksaminen kuitenkin lakkaisi esimerkiksi silloin, jos ruokakunnan koko muuttuu tai asunto vaihtuu.
 
60 euron suojaosa on siis  pelkkää sumutusta. Siirtymä- ja suojasäännökset eivät suojaa uusia tuensaajia ja suoja purkautuu välittömästi esim. muuton tai perhesuhteiden muutosten johdosta. Vaikka hallitus väittää loiventaneensa asumistuen leikkausta, 60 euron suojaosa on siis väliaikainen ja vain leikkauksen toimeenpanoa hidastetaan. Uusille asumistuen hakijoille hallituksen mainostama 60 euron leikkauskatto ei tuo minkäänlaista lohtua. Sen sijaan hallitus jakaa asumistuen saajat kahden kerroksen väkeen: niihin, jotka saavat heti heikompaa tukea, ja niihin, joiden tuki heikkenee vähitellen. Koko eläkkeensaajan asumistukijärjestelmä kuitenkin tuhotaan. Käytännössä kyseessä on pysyvä leikkaus kaikille eläkkeensaajille. 

Tässä leikataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, juuri niiltä, joista köyhyystutkijat ovat olleet pitkään huolestuneita. Tyypillinen eläkkeensaajan asumistuen saaja on yli 65-vuotias nainen, joka elää takuueläkkeen varassa. Romuttamalla eläkkeensaajan asumistuen hallitus leikkaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevilta vammaisina syntyneitä, pitkäaikaissairailta, nuorena mielenterveyssyistä eläkkeelle joutuneilta.... Heistä enemmistö on ihmisiä, jotka eivät pysty tekemään päivääkään töitä kohentaakseen elintasoaan. Heille työ ei ole ”parasta sosiaaliturvaa”. Parasta sosiaaliturvaa heille on perusturva, jota hallitus nyt heikentää. 

Kuten kokemusasiantuntija Pirkko Justander sanoi: kun nämä heikennykset köyhimpien etuuksiin kerran tehdään, niitä tuskin hyvinäkään aikoina palautetaan - kuten on nähty lapsiperheköyhyyden lisääntymisen kohdalla. On sydämetöntä, julmaa leikata ihmisiltä, jotka jo nyt elävät kädestä suuhun. Asumistuki ei nytkään kata vammaisella koko vuokraa, vaan jo nyt moni vammainen eläkkeensaaja joutuu maksamaan osan vuokrastaan hoitotuellaan ja tinkimään terveydestään.

Jatkossa yhä useampi eläkeläinen on toimeentulotuen varassa pysyvästi. Toimeentulotukimenojen onkin arvioitu lisääntyvän vuositasolla 7 miljoonalla eurolla. Mutta entä, jos vanhus, vammainen, muistisairas ikääntynyt ihminen tai haja-asutusalueella asuva ei pysty tai osaa hakea toimeentulotukea? Niin, silloin hän on heitteillä. Tässä paikataan taloutta heikompien kustannuksella. Se on arvovalinta.

Siirtymä eläkkeensaajien asumistuesta yleiseen asumistukeen pienentää tukea noin 70 prosentilla tukea saavista. Yhdistämistä on mietitty ennenkin, mutta aikaisemmin keskeisenä ongelmana yhdistämiselle on pidetty asumistuen tason eroja eri järjestelmissä. 

Suomessa eläkeläisen perusturvan eräänä periaatteena on pidetty sitä, että eläkkeensaaja ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, ja siksi hän tarvitsee pysyvästi parempaa tukea kuin esimerkiksi työtön, jolla on periaatteessa mahdollista jonakin päivänä työllistyä. Eläkkeensaajan tulot eivät yleensä olennaisesti muutu. Juuri siksi eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävät enimmäisasumismenot ovat olleet suuremmat kuin yleisessä asumistuessa. Eläkkeensaajan asumistuen heikentäminen ja eläkeläisten ajaminen toimeentulotuelle rikkoo periaatteen, jonka mukaan eläkkeen kuuluisi olla tasoltaan väliaikaiseksi tarkoitettua perusturvaa parempi. 

Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eläkkeensaajan asumistuen sulauttamisesta yleiseen asumistukeen eduskunnalle vielä tänä syksyllä, jotta lainmuutokset voisivat tulla voimaan ensi vuoden alusta. Lakiluonnoksen lausuntoaika loppui viime viikolla. 

Sipilän hallitus kasvattaa köyhien vanhusten, sairaiden ja vammaisten määrää täysin piittaamatta seurauksista ja inhimillisistä kärsimyksistä. Keskustavetoiselta hallitukselta en sentään tätä olisi odottanut. Köyhillä ei ole Sipilän, Stubbin ja Soinin hallituksessa yhtään puolustajaa.

27 000 uutta köyhää on paljon. Luulisi hävettävän.

 

 

Tagit: köyhyys eläkkeensaajat eläkeläinen asumistuki Asuminen

Välikysymys hallituksen päätösten vaikutuksista eläkkeensaajiin

16.10.2015

Eduskunnalle


Suomessa on tällä hetkellä noin 1 434 500 eläkkeensaajaa. Tämä on yli neljännes suomalaisista. Eläkeläiset ovat keskeinen, merkittävä ja aktiivinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Eläkkeensaajat on yksi suurimpia ihmisryhmiä, joita hallituksen tekemät päätökset koskevat. Päätökset osuvatkin eläkeläisiin ankarasti: pääministeri Sipilän hallitus heikentää selvästi ikääntyneiden ja muuten heikko-osaisten toimeentuloa ja tilannetta.
 
Keskimääräinen eläke on noin 1500 euroa kuussa (tilanne 31.12.2014) mutta noin neljännes eläkeläisistä saa eläkettä alle 1000 euroa kuussa. Tämä tarkoittaa yli 350 000 suomalaista. Alle 500 euron eläkettä saaviakin on yli 13 000. Harva pääsee korkeille eläketuloille ja köyhyysrajan alapuolella tai tuntumassa elää merkittävä osa eläkeläisistä.
 
Eläkkeensaajat ovat moninainen joukko. Pitkän työuran tehneiden, työeläkkeellä olevien ikääntyneiden lisäksi joukossa on niin kotiäitinä tai maatalonemäntänä ikänsä työskennelleitä naisia, työkyvyttömyyseläkkeellä olevia nuoria kuin syntymästään saakka vammaisia ihmisiä. Moni eläkeläinen kuuluu yhteiskunnan heikko-osaisiin ja myös erot eläkeläisten keskuudessa ovat kasvaneet. Tuloerojen kasvu ja yhteiskunnan polarisaatio näkyvät eläkeläisissäkin.
 
Hallituksen päätökset nakertavat eläkeläisten toimeentuloa ja tilannetta montaa eri kautta.
 
Ensinnäkin hallitus heikentää suoraan eläkkeensaajien toimeentuloa. 180 000 eläkeläistä saa niin pientä eläkettä suhteessa asumismenoihinsa, että he tarvitsevat lisäksi asumistukea tullakseen toimeen. Hallitus kuitenkin esittää eläkeläisten asumistuen lakkauttamista ja eläkeläisten siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Järjestelmien yhdistäminen kätkee taakseen sen, että tämä on suora leikkaus useiden kymmenien tuhansien eläkeläisten toimeentuloon. Eläkkeensaajien asumistuen sulauttaminen yleiseen asumistukeen merkitsee, että asumistuki vähenee pienituloisimmista kotitalouksista noin 70 %:lla. Liki satatuhatta eläkeläistä menettää uudistuksessa sen 60 euroa kuussa, jonka hallitus on asettanut maksimimenetykseksi. 60 euroa kuussa on merkittävä rahasumma pienituloisen kukkarossa.
 
Hallitus on pyrkinyt pehmentämään leikkaustaan erilaisin manööverein. Ensimmäiset puoli vuotta asumistuki myönnetään aiemmansuuruisena. Lisäksi hallitus on päättänyt, että vähennys voi olla korkeintaan 60 euroa kuussa. Selvästi pääministeri Sipilän hallitus ymmärsi itsekin, kuinka ankaria heikennykset ovat. Nämä ”loivennukset” ovat kuitenkin vain pieni laastari suurelle leikkaukselle. Ne kohdistuvat vain tällä hetkellä asumistukea saaviin. Uudet asumistukipäätökset tehdään ilman loivennuksia. Hallitus asettaa tällä tavoin eläkeläiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Lisäksi 60 euron suojaosa on voimassa vain niin kauan kuin eläkeläisen asumistilanne ei muutu. Maan hallitus pakottaa heikkokuntoisen eläkeläisen jäämään yksin kotiinsa, koska hänellä ei ole varaa muuttaa palvelutaloon asumistuen leikkautuessa, ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevan nuoren jäämään sille paikkakunnalle, jossa hän nyt asuu, vaikka elämä voisi olla parempaa toisella paikkakunnalla.

Hallitus on puhunut omaishoidon puolesta. Kuitenkin eläkeläisten asumistuen lakkauttaminen on suora heikennys myös omaishoidon edellytyksiin. Eläkeläisen asumistuki on yksilökohtainen eli omaishoidettava on voinut saada asumistukea muiden samassa kotitaloudessa asuvien tuloista riippumatta. Tämä on helpottanut esimerkiksi iäkkäiden vanhempien tai täysi-ikäisen vammaisen lapsen hoitamista kotona. Nyt asumistuki voi leikkautua kokonaan pois, mikä saattaa merkittävästi heikentää taloudellista mahdollisuutta hoitaa omaista kotona.
 
Asumistukileikkauksen lisäksi hallituksen toimet vaikeuttavat niiden eläkeläisten elämää, joiden terveydentila on huono. Terveysongelmat kasautuvat iän myötä ja toisaalta pienituloisilla on yleisesti muita enemmän terveysongelmia. Eläkeläisten terveyspalvelujen käyttö sekä lääkekustannukset ovat suuria. Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen voi niellä merkittävän osan eläkeläisten tuloista.
 
Hallitus heikentää eläkeläisten mahdollisuutta pitää huolta terveydestään ja hoitaa sairauksia. Hallitus esittää lääkekorvauksiin 50 miljoonan euron leikkausta ja omavastuiden korottamista. Matkakorvauksista leikataan 25 miljoonaa. Nämä molemmat leikkaukset osuvat paljon terveyspalveluja käyttäviin. Korkeammat omavastuut kurittavat erityisesti pienituloisia. Yhdenkään eläkeläisen ei tule joutua valitsemaan, onko varaa ostaa ruokaa vai lääkkeitä.
 
Leikkausten lisäksi pääministeri Sipilän hallitus korottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Hallitus aikoo korottaa muun muassa pitkäaikaisen laitoshoidon, palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen maksuja. Asiakasmaksujen korotukset kohdistuvat paljon palveluja käyttäviin – eli korostuneesti juuri eläkeläisiin. Eläkeläisten tuloja vähennetään mutta menoja lisätään.
 
Hallitus heikentää muutenkin ikääntyneiden terveydenhuoltoa. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksia aiotaan muuttaa. Jos hallituksen kaavailut toteutuvat, tulevaisuudessa vanhuksia hoidetaan vähemmällä henkilöstöllä ja matalammalla koulutuksella: hallitus aikoo sekä lieventää henkilöstömitoitusta että alkaa laskea opiskelijat ja epäpätevät hoitoalan työntekijät väljemmin mukaan mitoitukseen.
 
Kattavilla julkisilla peruspalveluilla on suuri merkitys eläkeläisten arjessa. Kun hallituksen muihin heikennyksiin lisätään vielä se, että kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien indeksikorotukset jäädytetään, ikääntyneiden saamat palvelut tulevat väistämättä heikentymään.
 
Hallitus lupaili ohjelmassaan, että se keventää pienituloisten verotusta. Esitetty kunnallisveron perusvähennyksen korotus on kuitenkin minimaalinen ja sen käytännön vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Tätäkään kautta ei ole saatavissa helpotusta pienituloisten eläkkeensaajien tilanteeseen.

Sipilän hallitus käyttää takuueläkkeen korotukseen 30 miljoonaa euroa. Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen on kuitenkin arvioinut, että hallituksen indeksileikkausten seurauksena eläkkeet tulevat tosiasiassa vähenemään useita prosentteja vuoteen 2019 mennessä. Hallitus on esittänyt Yle-veroon kevennystä kaikkein pienituloisimmille mutta tämän päätöksen merkitys on vain muutama euro kuukaudessa.
 
Pääministeri Sipilän hallitus tekee päätöksiä ilman kunnollisia arviointeja niiden vaikutuksista ihmisten elämään. Kuka pystyy sanomaan, mitä vaikutuksia näillä kaikilla päätöksillä yhteensä on eläkkeensaajiin? Hallitus leikkaa ja kiristää eläkeläisten tilannetta ilman todellista tietoa siitä, mitä lopputuloksia päätöksillä on ja kuinka vahvasti päätösten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille. Tämä on vaarallista leikkiä tavallisten ihmisten elämällä ja toimeentulolla. On välttämätöntä, että hallitus arvioi uudelleen ja kohtuullistaa säästöpäätöstensä vaikutukset pienituloisiin ja köyhyysriskissä eläviin. 
 
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
 
Miten hallitus aikoo varmistaa, etteivät leikkausten yhteisvaikutukset muodostu kohtuuttomiksi eläkeläisille?
Miten hallitus aikoo huolehtia pienituloisista eläkeläisistä tulevaisuudessa?
Muuttaako hallitus epäoikeudenmukaisia päätöksiään koskien eläkeläisten toimeentuloa?
Aikooko hallitus pidättyä heikentämästä ikäihmisten palveluille tärkeätä hoitajamitoitusta?

 
Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2015
 
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr.
Aino-Kaisa Pekonen /vas.
Antti Lindtman /sd
Peter Östman /kd

Tagit: välikysymys eläkkeensaajat asumistuki lääkekorvaukset matkakorvaukset pienituloiset

Välikysymys pienituloisten eläkkeensaajien puolesta

Vihreille pienituloisten puolustaminen ja köyhyyden vähentäminen ovat keskeisiä poliittisia tavoitteita. Kun hallituksen budjettiesitys julkaistiin, oli ilmeistä, että haluamme tehdä välikysymyksen pienituloisten eläkkeensaajien asemasta. Vasemmistoliitto jakoi huolemme ja sovimme yhteisestä välikysymyksestä, johon liittyivät mukaan myös SDP ja kristillisdemokraatit.

Sipilän hallitusta on alusta saakka jouduttu moitittu siitä, ettei se tee esityksistään ja päätöksistään minkäänlaisia vaikutusarviointeja. Vihreä eduskuntaryhmä pyysi siksi jo keväällä eduskunnan tietopalvelua laskemaan, mitkä ovat hallitusohjelman vaikutukset eri ikäisiin ja tuloisiin suomalaisiin.

Laskelman tulos oli huolestuttava: hallituksen vero- ja indeksipäätösten suurimmat häviäjät olivat työtulottomat ja eläkeläiset, sillä he eivät hyötyneet Sipilän hallituksen päättämistä verojen kevennyksistä. Hallituksen päätösten suurimpia häviäjiä ovat yhteiskunnan köyhimmät.

Hallituksen päätökset kasvattavat tuloeroja. Kuten eduskunnan tietopalvelun laskelma osoitti, pienituloisuusaste, lapsiköyhyysaste ja aivan erityisesti vanhuusköyhyysaste kasvavat hallituksen politiikan seurauksena. Syksyn esityksillään hallitus jatkaa eriarvoisuuden lisäämistä Suomessa.

Ensinnäkin hallitus leikkaa eläkkeensaajien asumistuesta. Hallitus poistaa eläkkeensaajien asumistuen omana tukimuotonaan ja siirtää eläkeläiset yleisen asumistuen piiriin. Tämän tempun myötä eläkeläisten asumistuki heikkenee suurella joukolla ihmisiä.

Jopa 180 000 eläkeläistä tarvitsee eläkkeen lisäksi asumistukea selvitäkseen päivittäisistä menoistaan. Pienituloisimmista kotitalouksista noin 70 prosentilla asumisen tuki heikkenee hallituksen päätöksen myötä. Asumistuki voi vähentyä jopa 60 euroa kuussa. Se on iso raha pienituloisen kukkarossa.

Lisäksi hallitus asettaa törkeällä tavalla eläkeläiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Tällä hetkellä asumistukea saavan tuki leikkautuu korkeintaan 60 euroa, kun taas uudet asumistukipäätökset tehdään ilman tätä ”loivennusta” ja tuki voi saada vielä paljon vähemmän kuin mihin nyt olisi oikeus.

Asumistukijärjestelmien yhdistäminen johtaa siihen, että vammaisen tai iäkkään omaishoidettavan, joka nyt on oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen, ei enää jatkossa pysty asumaan itsenäisesti tai perheensä kanssa, vaan hänen on valittava laitoksessa asuminen taloudellisista syistä.

Suomessa on liki puolitoista miljoonaa eläkeläistä. Näistä suuri joukko on iäkkäitä, pitkän työuran tehneitä ihmisiä. Toinen merkittävä ryhmä on työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Joukossa on kroonisesti sairaita tai syntymästään saakka vammaisia ihmisiä. Näiden kaikkien ihmisryhmien joukossa terveyspalvelujen käyttö on runsasta.

Hallitus heikentää erityisesti näiden ihmisten mahdollisuutta pitää huolta omasta terveydestään leikkaamalla lääkekorvauksia 50 miljoonalla eurolla ja nostamalla lääkkeiden omavastuita. Tämä osuu ankarasti pienituloisiin eläkeläisiin: tutkimusten mukaan jo nyt pienituloiset maksavat keskimäärin suurempia omavastuita kuin muut.

Hallitus leikkaa myös matkakorvauksia, mikä osuu erityisesti haja-asutusalueilla asuviin pienituloisiin. Eikö maaseudun mummon enää tarvitsekaan päästä sairaalaan tutkimuksiin? Hallitus uhkaa tehdä heikkokuntoisen vanhuksen hajaseudulla asumisesta extreme-urheilulajin.

Lääke- ja matkakustannusten omavastuuosuuksien korottaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nosto sekä asumistuen pieneneminen yhdessä muodostavat armottoman kokonaisuuden. Se työntää köyhyysrajan ala puolelle ne, jotka nyt sinnittelevät juuri ja juuri veden pinnan yläpuolella.

Hallituspuolueiden taholta kuulee paljon puhetta siitä, kuinka kaikkien suomalaisten on nyt osallistuttava säästötalkoisiin. Hallituksen leikkaukset osuvat kuitenkin kaikista kipeimmin eläkkeensaajiin, jotka ovat jo valmiiksi pienituloisia. Näyttääkin siltä, että Sipilän hallituksen talkoissa raskaimman taakan kantavat kaikista heikoimmat, kun vahvimmat katsovat vierestä. Se ei ole kohtuullista eikä oikein.

Tagit: eläkkeensaajat eläkeläiset asumistuki

Köyhyydestä ei saa kesälomaa

Sipilän hallitusta voi onnitella yhdestä asiasta: hallitus muodostettiin ja hallitusohjelma laadittiin kaikkien insinööritieteen sääntöjen mukaan nopeasti ja tehokkaasti. Ministerit ja kansanedustajat saattoivat jäädä istuntotauolle ja kesälomalle eduskunnan normaaliaikataulun mukaan. 

Hallituksen esitykset valmistuvat kuitenkin vain, koska kaikki eivät kesällä lomaile. Ministeriöiden virkamiehet ja juristit joutuvat kesän aikana selvittämään, millaisin ehdoin hallituksen esitykset voidaan muuttaa konkreettisiksi lakiesityksiksi eduskunnan käsittelyä varten. 

Lomalta palaavilla poliitikoilla saattaa kuitenkin olla vastassaan yllätyksiä. En esimerkiksi usko, että hallitus onnistuu leikkamaan ja romuttamaan köyhimpien eläkkeensaajien asumistuen ilman jonkinasteisia perustuslaillisia ongelmia. 

Päätös eläkkeensaajien asumistuen romuttamisesta tehdään budjettilakina, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016. Jotta aikataulussa pysyttäisiin (ja hallitus saisi tehtyä toivomansa säästöt eläkkeensaajien kustannuksella), esityksen on oltava eduskunnassa heti kesän jälkeen, viimeistään syyskuussa. 

Yhdistämällä eläkkeensaajien asumistuen yleiseen asumistukeen hallitus uhkaa leikata asumistukea 68 prosentilta eläkkeensaajista. Ainakin 47 000 suomalaista eläkeläistä menettää asumistukea 100–200 euroon kuukaudessa. Eniten kärsivät yksinasuvat heikosti toimeentulevat eläkkeensaajat. 

Näin suuri leikkaus on perustuslaillisesti ongelmallinen, sillä yksinäiset vanhukset ovat meillä jo nyt merkittävässä köyhyysriskissä. OECD:n vertailussa pienituloisimmat suomalaiset eläkkeensaajat ovat keskimäärin läntisen Euroopan köyhimpiä.

Eniten Sipilän oikeistokonservatiivisen hallituksen päätöksestä kärsivät ikääntyneet naiset, joiden työura on jäänyt katkonaiseksi. He ovat tyypillisesti hoitaneet lapsia kotona pitkään (Keskustan vaaliman) kotihoidontuen turvin, koulutus on jäänyt puutteelliseksi ja työura kodin ulkopuolella lyhyeksi. He kuuluvat eläkkeensaajista heikompiosaisiin ja vanhuksista köyhimpiin ja he myös kärsivät keskustajohtoisen hallituksen päätöksistä eniten.

Esimerkiksi ystäväni Katriinan, 60, eläkkeestä ja asumistuesta käteen jäävä summa vuokranmaksun jälkeen laskee Sipilän hallituksen päätöksellä 515 eurosta 405 euroon. Viidenneksen leikkaus käteen jääviin tuloihin on Katriinan taloudessa iso summa. Päivätyönsä Katriina on tehnyt lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä. Katriinan lapset olivat alle kouluikäisiä, kun hänen miehensä kuoli ja Katriina jäi leskeksi. Vaikka hän rakasti työtään sosiaalipäivystyksessä  kaksivuorotyö oli yksinhuoltajalle liian kova yhtälö. Työura jäi pätkittäiseksi ja eläke pieneksi. 

Katriinalla on laaja ystäväpiiri ja valoisa elämänasenne, mutta kaikilla hänen pienituloisilla eläkeläistutuillaan ei näitä voimavaroja ole. Heistä Katriina on huolissaan. Hän kysyy myös, mistä 47 000 köyhää eläkeläistä löytää halvemman asunnon, kun asumistukea leikataan - ajaako hallitus heidät toimeentulotuen varaan ja leipäjonoon? 

Suuntaamalla suurimmat etuusleikkaukset juuri eläkeläisten asumistukeen hallitus lisää myös niiden nuorena eläkkeelle joutuneiden ahdinkoa, joiden eläke sairauden tai vammaisuuden vuoksi on jäänyt pieneksi. Näillä ihmisillä ei ole köyhyydestä kesälomaa. Miten harrastat, olet sosiaalinen tai vietät kesälomaa, kun rahat eivät riitä edes joukkoliikenteen kuukausikorttiin? 

Totuus on, ettei arvomaailma Sipilän hallitusohjelman takana juuri kestä lähempää tarkastelua. Suomen perusoikeistokonservatiivihallitus on välinpitämättömin juuri niiden samojen naisten selviytymistä kohtaan, joiden varaan se hallitusohjelmassa laskee esimerkiksi omaishoidon mittavan kasvattamisen. Kolmen ässän hallitus kasvattaa pienituloisten naisten hoivataakkaa, ja palkkioksi tästä leikkaa heidän tuleistaan eniten. Millä tavalla tämä on oikein? 

Sipilän hallituksen päätökset kasvattavat köyhien vanhusten määrää. Euromääräisesti eniten hallituksen päätöksistä hyötyvät yhdeksänteen tulokymmenykseen kuuluvat, joilla on jo valmiiksi käytössään enemmän rahaa kuin 80 prosentilla suomalaisista. Pienituloisten eläkeläisten käytettävissä olevat tulot pienenevät sekä prosentuaalisesti että absoluuttisesti eniten.

Sipilän hallituksen arvomaailma on kova, sillä esimerkiksi eläkkeensaajien asumistuen leikkaamiselle olisi ollut vaihtoehtoja. Niitä ei vain haluttu tutkia. Oikeistokonservatiivihallitusta ei kiinnosta, miten säästöt toteutettaisiin oikeudenmukaisella tavalla. 

Ongelmana on se, että eläkkeensaajan asumistuki ja yleinen asumistuki ovat aivan eri kohderyhmien järjestelmiä. Niiden perusteet ovat hyvin erilaisia, ja kun eläkkeensaajen tukea saavat sopeutetaan väkisin yleiseen asumistukeen, syntyy suurta vahinkoa - muun muassa 68 prosentilla tuen määrä putoaa 100-200 euroa kuukaudessa. Hallitus sivuuttaa kokonaan sen, että eläkkeensaajat on  monimuotoinen ryhmä, ja ettei kyse ole vain tuen määrän putoamisesta, vaan myös toimeentulosta ja asumisturvata. Halvempia asuntoja ei ole helppo löytää.

Suomessa on kova pula kohtuuhintaisista asunnoista. Niiden määrä ei lisäänny vaikeuttamalla niiden toimeentuloa, jotka tuloihinsa nähden maksavat asumisesta eniten. 

Sipilän hallituksen kesälomailevalle perhe-ja perusturvaministerille minulla on toive: toteuta Keskustan ennen vaaleja lupailema selvitys yksinasuvien asemaan liittyvistä epäkohdista, jotka vaativat kiireellistä lainvalmistelutyötä. Selvitys osoittanee, ettei yksinasuvien asemaa paranneta asumistukea leikkamalla, vaan laskemalla asumisen hintaa. Asuntoja lisätään rakentamalla lisää asuntoja, ei lisäämällä köyhien määrää. 

Tagit: köyhyys eläke asumistuki Sosiaaliturva asuntopolitiikka

Huomio yksinasuvien toimeentuloon

Eduskunnan köyhyysryhmä järjesti eilen seminaarin vähimmäistoimeentulon kehittämisestä. Seminaari oli Köyhyysryhmän yhteinen European Minimum Income Network (EMIN) -hankkeen kanssa.

Asiantuntijoiden puheissa toistui merkittävä huomio: jopa joka toinen toimeentulotukeen oikeutetuista jättää sen hakematta. Ilman tukea jäävät kaikkein heikoimmat - asunnottomat ja mielenterveyskuntoutujat. Keskeinen syy toimeentulotuen alikäyttöön on se, että hakeminen koetaan byrokraattiseksi, nöyryyttäväksi ja toivottomaksi.

Juuri tästä syystä olen puhunut sitkeästi sen puolesta, että toimeentulotuen maksatuksen perusosa siirrettäisiin Kelan suoraan maksettavaksi, jolloin pienituloinen saisi sen ilman turhaa lippu-lappu-sirkusta. Kela-siirto tulee vähentämään toimeentulotuen alikäyttöä. Hallituksen esityksen siirrosta pitäisi tulla eduskuntaan vielä tänä syksynä - ellei hallitus sitten käytä Vihreiden siirtymistä oppositioon tekosyynä köyhimpien unohtamiselle.

Ja kun toimeentulotuen perusosa maksetaan Kelasta, kuntien sosiaalityöntekijöiden aika vapautuu siihen, mihin heidät on koulutettu - apua tarvitsevien auttamiseen. Kyse on rakenteellisesta uudistuksesta, joka säästää kuntien rahaa ja auttaa kaikkein heikoimpia. Kela-siirto saatiin viime kevään neuvotteluissa läpi Vihreiden ansiosta.

Toimeentulotuki kehitettiin alun perin väliaikaiseksi ns. viimesijaisen toimeentulon turvaksi. Toimeentulotuesta on kuitenkin tullut perusturvan jatke. Neljännes kaikista toimeentulotukea saavista saa sitä pitkäaikaisesti. Suurena syynä ovat korkeat asumisen kustannukset.

Erityisesti suurissa kaupungeissa asumiskustannusten nousu on työttömyyden ohella suurin köyhyyttä aiheuttava syy. Kelan asumistuen riittämättömyys ajaa ihmisiä toimeentulotuelle ja se on kestämätöntä. Kelan asumistuessa pitäisi huomioida todelliset asumiskustannukset.

Tällä hallituskaudella on yritetty saada vauhtia kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. Kaupunkiköyhyyden todellisen vähentämisen kannalta yritys on jäänyt laimeaksi. Vihreät ovat ajaneet edullisten vuokra-asuntojen rakentamista etenkin sinne, missä edullisia asuntoja tarvitaan eniten - suuriin kaupunkeihin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuntovaje on suuri. Valtion ja kuntien tukeman asuntorakentamisen lisäksi tulisi lisätä myös asumisoikeusasuntoja.

Perusturvaa on tällä hallituskaudella parannettu. Silsi perusturva on edelleen riittämätön. Hankalin tilanne on yksinasuvilla: useilla mittareilla mitattuna yksin asuvilla menee keskimäärin koko väestöä huonommin. Yksinasuvat ovat myös suurin toimeentulotukea saavien ryhmä.

Päättäjien on aika herätä yksinasuvien köyhyyteen ja uudistettava sosiaaliturvaa siten, että erilaisista perhe- ja kotitalouskohtaisista etuuksista siirrytään kohti yksilöllisempää sosiaaliturvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee vaalikauden lopussa lakisääteisen arvion perusturvan riittävyydestä. Arvio tehdään ensi keväänä toista kertaa; edellinen ja ensimmäinen arvio valmistui ennen vaaleja 2011 ja johti perusturvan nostamiseen sadalla eurolla. Myös seuraava arvio pitää ottaa vakavasti ja huomioida seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Erityisesti pitää pohtia, miten yksinasuvien tilannetta pitäisi parantaa. Asumiskustannukset ovat heillä muita suuremmat ja köyhyysriski korkea. Ketään ei saa jättää yksin pärjäämään - varsinkaan köyhimpiä.

Tagit: asumistuki köyhyys Sosiaaliturva toimeentulotuki

Asumistukeen Vihreiden ajamia parannuksia

Eräs tämän kevään ilonaiheistani on uusi asumistukilaki, joka selkeyttää asumistukijärjestelmää ja parantaa erityisesti pienituloisten lapsiperheiden asemaa. Hallituksen lakiesitys käsiteltiin ja hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime viikolla.

Laki korottaa enimmäisvuokran määrää. Lapsiperheillä asumistuen nousu on uudistuksen ansiosta keskimäärin 36 euroa kuukaudessa. Esityksessä on huomioitu enimmäisasumismenojen korotus 50 eurolla kuukaudessa, joka sovittiin jo kolmen vuoden takaisissa hallitusneuvotteluissa, sekä vuokran omavastuuosuuksien alentaminen 8 prosentilla.

Lakiin sisältyy myös asumistuen 300 euron suojaosa ansiotuloja saavalle. Asumistuen ennakointi tulee myös helpommaksi, kun asumistukea saavalla on oikeus ansaita 300 euroa kuukaudessa tuen pienentymättä. Aikaisemmin olemme jo päättäneet vastaavasta 300 euron suojaosasta työttömyysturvaan. Yhdessä molemmat suojaosat parantavat pienituloisen mahdollisuuksia tehdä lyhytaikaista työtä ja vähentävät toimeentulotuen tarvetta.

Asumisen kalleus on etenkin suurissa kaupungeissa työttömyyden ohella merkittävin köyhyyttä aiheuttava syy. Työmarkkinatuen ja/tai asumistuen saajista useimmat ovat myös toimeentulotuen saajia. Yhdessä nämä etuudet muodostavat katiskan, josta työttömän on ollut vaikea omin avuin päästä pois. Työttömyysrahan ja asumistuen suojaosat ovat apu, jonka avulla työttömyydestä on myös mahdollista ponnistaa pois.

Uusi laki pitää sisällään pienen, mutta oikeudenmukaisuuden näkökulmasta merkittävän muutoksen: lapsen tulot tai omaishoidontuen hoitopalkkiot eivät enää vaikuta ruokakunnan asumistukeen. Jatkossa esimerkiksi lapsen kesätienestit tai harrastusstipendit eivät voi vähentää asumistukea.

Asumistuki on nykyisin yksi vaikeaselkoisimmista sosiaaliturvan muodosta. Jatkossa enimmäisvuokrat lasketaan yksinkertaisesti vain asunnon sijainnin ja ruokakunnan koon mukaan. Enää asumistukeen asunnon ominaisuudet (koko, varustetaso tai lämmitysjärjestelmä) eivät vaikuta asumistukeen. Nykyisten monimutkaisten ja sekavien kriteerien mukaan asumistuen määrään vaikuttavat asunnon vuokran, pinta-alan ja sijainnin lisäksi asunnon ominaisuudet, kuten valmistumis- ja perusparannusvuosi, lämmitysjärjestelmä ja varustetaso. Näitä ei jatkossa enää kytätä. Omavastuu on aina 20 % hyväksyttävistä menoista ja kasvaa lineaarisesti, mikä helpottaa omavastuun ennakointia.

Jatkossa tukea myönnetään enimmäisasumismenojen määrään asti myös isompiin ja neliövuokraltaan kalliimpiin asuntoihin. Vuokra-asunnoista on huutava pula, joten tämä on perusteltua. Myöskään omaisuus ei enää jatkossa vaikuta asumistuen määrään. Puhelinosaketta ei siis tarvitse myydä saadakseen asumistukea. Vähämerkityksistä ei ole sekään, että uuden lain ansiosta asunnon vaihtaminen tulee asukkaalle nykyistä helpommaksi. Esimerkiksi työn perässä on helpompi liikkua.

Asumistuen suurin ongelma on nykyisin siinä, että todelliset vuokrat ovat karanneet kauas asumistuen ulottumattomiin. Jatkossa kuilu todellisen vuokran ja asumistuen välillä ei enää repeä, sillä asumistukea tarkistetaan vuosittain sekä kansaneläkeindeksin että tilastokeskuksen vuokraindeksin mukaan.

Asumistukilain uudistus ei kuitenkaan ratkaise sitä ongelmaa, että vuokrat ovat jo ehtineet revetä kauas todellisista vuokrista. Tätä kuilua lailla ei kurota umpeen, vaikka kuilu ei enää jatkossa kasvakaan. Etenkin suurissa kaupungeissa asumisen kalleus on suuri ongelma ja erityisesti yksin asuvien asema vaikea.

Asumistukilaki parantaa pienituloisten tilannetta, mutta monta ongelmaa jää edelleen ratkaisematta. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä olisi perusteltua sallia asumistuessa nykyistä enemmän kuntakohtaista vaihtelua. Tämä tarkoittaisi, että nostaisimme asumistukea siellä, missä asuminen on kalliimpaa. Korotus ei edes tulisi kovin kalliiksi, sillä asumisen hintaa paremmin vastaava asumistuki pienentäisi toimeentulotukimenoja. Tätä ehdottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuoreessa julkaisussaan Kaikenikäisten Suomi (2013).

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin saada asumisen hintaa alas. Tämä taas ei onnistu ilman riittävää asuntotuotantoa ja etenkin kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, josta suuri vastuu on asuntoministerin salkkua hallussaan pitävillä sosiaalidemokraateilla.

Tagit: Sosiaaliturva Asuminen pienituloiset asumistuki

Kehysriihessä poistettava asumistuen loukkuja

Hallitus linjaa kehysriihessä ensi viikolla, miten valtiontalous sopeutetaan maamme pienentyneeseen tuotantoon ja verotuloihin, ja miten orastavaa talouskasvua pystyttäisiin samalla tukemaan. Taloustieteilijät ja poliitikot ovat jo alustavasti päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että sopeutustoimet pitää jaksottaa monelle vuodelle. Jostain on myös löydettävä säästöjä.

Tässä vaikeassa tilanteessa tulee muistaa, että säästöjä ja leikkauksia tärkeämpiä ovat rakenteelliset uudistukset. Keskeistä on poistaa työnteon esteitä ja helpottaa työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä. Viime vuonna tehtiin avauksia oikeaan suuntaan, kun otettiin käyttöön työttömyysturvan ennakkomaksu ja luotiin työttömyysturvan 300 euron suojaosa. Nämä molemmat tekevät työttömälle helpommaksi ottaa vastaan lyhyitäkin työkeikkoja. Työttömän tuet eivät pienene heti ensimmäisestä tienatusta eurosta.
 
On välttämätöntä jatkaa rakenneuudistusten tiellä. Myös asumistuen suojaosasta sovittiin jo viime vuonna, mutta sen yksityiskohdat ovat vielä auki. Työnteon esteiden purkamisen kannalta on erittäin tärkeää, että myös asumistukeen tulee suojaosa ilman aikarajaa kuten työttömyysturvaankin.
 
Asumistukilakia ollaan parhaillaan uudistamassa nykyistä selkeämmäksi. Hallitusohjelman mukainen sosiaali- ja terveysministeriön lakiluonnos on lausuntokierroksella. Kannustava asumistukijärjestelmä, joka mahdollistaa myös pienet ansiotulot, on tärkeä parannus suomalaiseen sosiaaliturvaviidakkoon.
 
Ongelmana asumistuessa on ollut sen pienuus suhteessa suurten kaupunkien korkeisiin vuokriin. Mikäli asumistuen enimmäisvuokria nostettaisiin vastaamaan paremmin oikeaa vuokratasoa, helpotettaisiin työvoiman liikkuvuutta ja parannettaisiin työllisyyttä. Kehysriihessä tulee olla uskallusta parantaa asumistukea, vaikka siitä koituisikin lisäkustannuksia itse asumistukimenoihin. Säästöt syntyvät toimeentulotukimenoissa ja kannustinloukkujen sekä työttömyyden kustannusten vähentymisessä.

Monien selvitysten mukaan asumisen kalleus haittaa työllistymistä etenkin pääkaupunkiseudulla. Jos pystymme rohkeasti uudistamaan asumistukijärjestelmää ja samalla kaavoittamaan ja rakentamaan riittävästi vuokra-asuntoja, puramme yhden merkittävän pullonkaulan työllisyyden parantamisen tieltä. Samalla pystymme kohtuullistamaan ihmisten kestämättömiksi paisuneita asumismenoja.
 
Jokainen rakenteellinen uudistus, joka lisää mahdollisuutta työntekoon, vähentää tarvetta palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkauksiin.

Tagit: Asuminen asumistuki

Sivut

Tilaa syöte RSS - asumistuki