Luonto

Korvaamattomat kaupunkimetsät

Tämän päivän Helsingin Sanomat on oikeassa: Helsingin parhaiden luontoalueiden kaavoituksesta tulee vielä lihava riita.

Omalla asuinalueellani Herttoniemessä yleiskaava räiskii rakentamista surutta kiinni luonnonsuojelualueiden kylkeen, parhaille metsäalueille ja arvokkaalle rantaluonnolle ja -kallioille. Vanhankaupungin luonnonsuojelualue tarvitsee suojavyöhykkeen eikä monimuotoista vanhaa metsää pidä uhrata rakentamiselle.

Helsinki tarvitsee asuntoja. On kuitenkin väärin aloittaa rakentamista luonto- ja virkistysalueilta.  Esimerkiksi Itä-Helsingissä asuntoja voidaan rakentaa Roihupellon ja Herttoniemen teollisuusalueelle. Roihupellossa edellytykset toimivalle asuinalueelle on jo nyt olemassa, eikä asuntojen tieltä tarvitsisi raivata asukkaille tärkeitä viheralueita.

Roihupelto on aikoinaan ollut teollisuusalue kaukana keskustasta, mutta kaupungin laajennettua se on nykyisin esikaupunkialuetta. Teollisuus ei enää nykypäivänä välttämättä ole likaista, meluista ja asukkaille vaarallista. On päästävä irti ajattelusta, jossa lähiöt ovat erikseen ja teollisuusalueet erikseen. Työpaikat ja asuminen on mahdollista yhdistää Roihupellossa samaan tapaan kuin on yhdistetty vaikka Ruoholahdessa tai Arabiassa: rakentamalla riittävän korkeaa ja sijoittamalla työpaikat katutasoon.

Järkevällä suunnittelulla voimme säästää ympäristöä, viheralueita ja kaupunkimetsiä ja saada asukkaille toimivan joukkoliikenteen ja tarpeelliset palvelut kohtuullisen matkan päähän.
 
Helsingin kaupunkimetsillä on arvonsa paitsi viheralueina, myös monimuotoisuuden turvaajina. Paikoin luontoarvot ovat niin merkittäviä, ettei vastaavaa tehokkuusperiaatteella kasvatetuissa talousmetsissä usein kohtaa. Tuoreen kartoituksen mukaan Helsingin metsissä elää esimerkiksi arvokas kääpälajisto ja eteläisessä Keskuspuistossa elää toinen Suomen kahdesta alkuperäisestä lehtonataesiintymästä.

Yleiskaavaluonnoksessa luonnolle ei anneta juuri mitään arvoa. Esimerkiksi viheryhteyksiä ei ole huomioitu. Eläimet ja kasvit kuitenkin tarvitsevat katkeamattoman viheryhteyden, jotta ne pääsevät levittäytymään ja säilyvät elinvoimaisina.

Helsingin väkimäärän kasvaessa lähimetsien ja -luonnon virkistyskäytön tarve kasvaa. Kaupunkimetsät ovat myös tärkeitä melumuureja ja hiilinieluja. Ne suodattavat liikenteen saasteet ja puhdistavat ilmaa ja palauttavat sade- ja hulevedet takaisin vesitalouteen.

Kaupunkimetsien merkitys hyvinvoinnille on mittaamaton. Lapsille lähimetsä on usein paikka, jossa saa alkunsa koko elämän mittainen suhde luontoon. Lapsena luonnossa leikkinyt osaa suojella luontoa myös aikuisena. Luonto on paljon enemmän kuin nurmikenttä tai puisto. Se on seikkailu.

Etenkin heikommin liikkuville ja vähävaraisille lähivirkistys- ja liikuntamahdollisuudet ovat tärkeitä, ja ne säästävät pitkän pennin ennaltaehkäisevänä terveydenhuoltona.

Kaupunkimetsät kuuluvat kaikille, mutta jos ne kaavoitetaan, niistä tulee harvojen etuoikeutettujen yksityispihoja, tai mikä pahempaa, asfalttipäällysteisiä parkkipaikkoja. Kaupungeissa ei liiemmälti ole maksuttomia oleskelupaikkoja, joten kaupunkimetsissä on kysymys myös demokratiasta: kenelle kaupunki kuuluu?

Vastaus on helppo: kaikille kaupungin asukkaille. Siksi kaupunkimetsien puolesta saa ja kannattaa pitää meteliä.

Tagit: ympäristönsuojelu Luonto rakentaminen

Kivinokka on suojeltava

25.03.2011

Kannanotto 25.3.

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluoto:
KIVINOKKA ON SUOJELTAVA
– Esitys suojelualueen perustamisesta tuotava kaupunginvaltuustolle

Vihreiden helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Outi Alanko-Kahiluoto vaatii, että Kivinokan ulkoilu- ja kesämaja-alue on suojeltava rakentamiselta. Esitys suojelualueen perustamisesta pitäisi tuoda kaupunginvaltuustolle mahdollisimman nopeasti.

– Kivinokka on luontoarvoiltaan merkittävä ja helsinkiläisille tärkeä ulkoilu- ja kesämaja-alue. Se on myös merkitty seudullisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi, jossa yhdistyy metsäluonto, kartanopuisto ja työväen kesämaja- ja puutarhakulttuuri. Kivinokassa järjestetään vuosittain ympäristötaidenäyttely, juhannusjuhlat, joulupolku ja muita kaikille helsinkiläisille avoimia tapahtumia, kertoo Alanko-Kahiluoto.

- Kivinokka on ollut helsinkiläisten virkistyskäytössä jo kohta 80 vuotta. Kautta Kivinokan historian sitä on erityisen vilkkaasti käyttänyt stadilainen työväestö, muistuttaa Helsingin JHL:n puheenjohtaja Tapio Havasto.

– Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt aloitteeni, jossa esitän yhteistyöryhmän perustamista kehittämään Kivinokkaa virkistysalueena. Rakennusvirasto ei kuitenkaan ole vieläkään toiminut ryhmän perustamiseksi. Kivinokan kehittämistä kaupunkilaisten ulkoilukäytössä tulisi jatkaa vuorovaikutteisesti kaupungin eri hallintokuntien ja kesämaja-alueita edustavien järjestöjen kanssa ja siksi ryhmä olisi kasattava viipymättä, vaatii Alanko-Kahiluoto.

- Kaupunkilaiset tarvitsevat viheralueita ja vapaita merenrantoja. Kalasataman rakentamisen jälkeen Kivinokan merkitys virkistysalueena kasvaa entisestään. Kaupunginvaltuustolle olisi viipymättä tuotava esitys Kivinokan suojelemisesta, Alanko-Kahiluoto vaatii.

Kivinokan ja kaupungin muiden vapaiden rantojen tulevaisuudesta keskustellaan 27.3.2011 kello 17.00 – 19.00 Kulosaaren kartanolla (Kipparlahden silmukka 5).
 
Mukana keskustelussa ovat apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ja eduskuntavaaliehdokkaat Outi Alanko-Kahiluoto (Vihreät), Tapio Havasto (SDP) ja Jarmo Nieminen (Kokoomus) sekä yleisten töiden lautakunnan jäsen Jussi Heinämies.

Lisätiedot:

Outi Alanko-Kahiluoto
GSM 050 512 1727

Tapio Havasto
GSM 050 469 6205

Tagit: Helsinki Ympäristö Luonto

Sata syytä suojella Kivinokka

Ritva Laitinen

 

Syitä Kivinokan virkistysalueen suojelemiseksi löytynee ainakin sata! Nämä perustelut olisivat varmaan yhtä moninaisia kuin Kivinokan käytön ja käyttäjien historia ja nykyisyys. Jokainen Kivinokassa käynyt osannee mainita montakin syytä, miksi Kivinokka on heille tärkeä ja suojelemisen arvoinen paikka. Minulle tärkeimmät syyt ovat alueen luontoarvot, sen merkitys ulkoilu- ja virkistysalueena helsinkiläisille sekä Kivinokan ainutlaatuinen historia. 
 
Kivinokan 27 hehtaarin suuruinen niemi on luontoarvoiltaan merkittävä. Se on Natura-alueen välittömässä läheisyydessä ja toimii siten suojavyöhykkeenä asutuksen ja luonnonsuojelualueen välissä. Kivinokan alueella on rakentamatonta luonnonmetsää, monia eri lepakkolajeja ja monipuolinen linnusto. Luonnon ystävät kaikkialta Helsingistä käyvätkin Kivinokassa kaikkina vuodenaikoina nauttimassa luonnosta.
 
Kivinokka on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja sinne on helppo tulla vaikkapa pyöräillen. Kivinokassa on kaksi kaupungin yleistä uimarantaa, kalastuspaikkoja, jalkapallokenttiä, kioskikahvila ja luontopolku. Kivinokassa järjestetään vuosittain kaikille helsinkiläisille avoimia tapahtumia, kuten ympäristötaidenäyttely, juhannusjuhlat ja joulupolku. Kivinokassa käyvät niin lenkkeilijät, pyöräilijät ja uimarit kuin kalastajatkin. Alue on hyvin suosittu etenkin lähialueiden asukkaiden, kulosaarelaisten ja herttoniemeläisten, ulkoilualueena. Kivinokassa on myös Kallion alueen lapsiperheiden lähin uimaranta.
 
Tulevaisuudessa, Kalasataman rakentamisen jälkeen, Kivinokan merkitys ulkoilualueena vain kasvaa entisestään. Kaupunkilaiset tarvitsevat lähiympäristössään avointa vihreää tilaa, merenrantaa ja luontoa, missä hengähtää. Kivinokka on juuri sellainen, kaikille kaupunkilaisille avoin paikka.
 
Kivinokan kansanpuisto perustettiin 1931 helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi ja alkuun Kivinokkaan tultiin isoilla soutuveneillä Siltasaaresta. Nykyään Kivinokassa on noin 600 sähkötöntä ja ekologista kesämajaa.  
 
Kesäisin Kivinokassa on tehty monenlaista ja sen historiaan mahtuu mm. kaupungin palkkalistoilla olleet ja lapsia pelottaneet Kivinokan vartijat, Kivinokassa piileskellyt hammasmurhaaja ja Dallape-orkesterin perustaminen.  
 
Jotkut asiat eivät ole 80 vuoden aikana muuttuneet. Kokkotalkoot, Kivinokan juhannusjuhlat ja olympialaiset ovat tapahtumia, jotka ovat jatkuneet vuodesta toiseen. Näistä tapahtumista kaikilla Kivinokan kävijöillä on omanlaisensa muistot ja tarinat. Toivon, että Kivinokan tarina ei lopu, vaan Kivinokka saa lopullisen suojelupäätöksen.
 
Suojellaan siis Kivinokka!
 
Tule keskustelemaan aiheesta sunnuntaina 27.3.2011 kello 17.00–19.00 Kulosaaren kartanoon! Lisätietoja täällä.
 
Ritva Laitinen
Tagit: Kaupunki Luonto Kivinokka viheralueet

Luontoarvot edellä Sipooseen

Helsinki, Vantaa ja Sipoo ovat kaavoittamassa Östersundomiin uutta kaupunginosaa. Oikein toteutettuna Östersundomista on mahdollista tehdä uudenlainen, ekologinen ja viihtyisä asuinalue.

Itä-Uudenmaan merkittäviä luontoarvoja turvaamaan on päätetty perustaa Sipoonkorven kansallispuisto. Kansallispuistosta tulisi alueen asukkaille myös tärkeä virkistyskohde.

Luontojärjestöt ja Helsingin Vihreät tyrmäsivät tiistaina julkistetun Östersundomin ensimmäisen maankäyttösuunnitelman.

Suunnitelmassa rakentamista kohdistetaan liikaa arvokkaiden luontokohteiden päälle eikä viherkäytäviä Sipoonkorven tulevasta kansallispuistosta merelle turvata.

Helsingin Sanomat totesi tänään pääkirjoituksessaan, että hyvää maankäytön suunnittelua on sellainen, jossa tehokkaan rakentamisen nimissä ei pilkota arvokkaita luontokokonaisuuksia.

Östersundomin kaavoituksessa on mentävä luontoarvot edellä. Periaatteena on oltava joukkoliikenneyhteyksien varaan rakentuva tiivis rakentaminen. Tärkeimmät luontokohteet ja rannat on säästettävä.

Sipoonkorven kansallispuiston viherkäytävät on turvattava ja tämä on otettava huomioon kaavoituksessa.

Ekologinen kestävyys on otettava Östersundomin rakentamisen keskeiseksi periaatteeksi.  Myös alueen liikenneyhteydet sekä energia- ja jätehuolto on  suunniteltava  tältä pohjalta.

Tagit: Ympäristö Luonto Asuminen

Kivinokka on suojeltava

Olin keskustelutilaisuudessa, jossa aiheena oli Kivinokan tulevaisuus. Kaikki paikalle tulleet olivat Kivinokan säilyttämisen kannalla: Kivinokka pitää säilyttää nykyisessä käytössään eikä sitä saa uhrata asuntorakentamiselle.

Helsingillä on paraikaa käynnissä monia rakennushankkeita kaupungin ranta-alueille: Kruunuvuorenrannassa, Jätkäsaaressa, Kalasatamassa. Keskeneräisiä rakennushankkeita on ennätyksellisen paljon, ja voi sanoa, että Kivinokkaan kohdistuva rakennuspaine on huomattavasti hellittänyt vuoden 2002 jälkeen, jolloin silloinen valtuusto merkitsi Kivinokan selvitysalueeksi. Muun muassa Sipoosta on saatu lisää rakennusmaata.

Juttelin Kivinokan tulevaisuudesta viime kesänä monien kärkipoliitikkojen kanssa. Useimmat olivat sitä mieltä, että Kivinokka voitaisiin säästää rakentamiselta. Vaikutti jopa siltä, että isoista puolueista ainoastaan kokoomus oli yhtenäisesti Kivinokan rakentamisen kannalla. Kokoomuksessakin rakentamishalu tuntuu olevan enemmän ideologista kuin asuntotarpeeseen perustuvaa; puolue haluaa Kivinokkaan muutamia kalliita asuntoja ns. hyville veronmaksajille.

Tein viime keväänä valtuustoaloitteen Kivinokkan kehittämisestä virkistysalueena. Valtuusto hyväksyi aloitteen tänä syksynä. Toivottavasti valtuusto pääsee ensi vuonna hyväksymään myös kaavan, jolla Kivinokka suojellaan virkistysalueeksi ja puhe sen uhraamisesta asuntorakentamiselle loppuu. Jos olet Kivinokan säästämisen kannalla, nyt on aika olla yhteydessä omaan valtuutettuun tai kansanedustajaan.

 

Tagit: Kaupunki Luonto Itä-Helsinki

Valtuustoaloite Kivinokan yhteistyöryhmän perustamiseksi

03.03.2010

Kivinokan kansanpuisto perustettiin 1931 helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi. Nyt kaupunki on vuokrannut maa-alueet kesämaja- ja siirtolapuutarhatoiminnasta vastaaville yhdistyksille. Kivinokan alue on kooltaan 27 hehtaaria ja se on merkitty yleiskaava 2002:ssa selvitysalueeksi.

Kivinokan ulkoilu- ja kesämaja-alue sijaitsee Vanhankaupunginlahdella, Kulosaaren ja Herttoniemen välissä. Kivinokan alueella on kaksi kaupungin yleistä uimarantaa, kalastuspaikkoja, jalkapallokenttiä, kioski-kahvila, monta yleistä käymälää, sekä esteettömäksi rakennettu luontopolku, joka soveltuu myös näkövammaisille. Kivinokan arvokas ja monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto tarjoavat virkistysalueen hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kivinokan käyttäjiä ovat lenkkeilijät, pyöräilijät, uimarit ja luonnon ystävät kaikkialta Helsingistä.

Kivinokan alue on merkitty seudullisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi, jossa yhdistyy metsäluonto, kartanopuisto ja työväen kesämaja- ja puutarhakulttuuri. Kivinokassa järjestetään vuosittain ympäristötaidenäyttely, juhannusjuhlat, joulupolku ja muita kaikille helsinkiläisille avoimia tapahtumia. Kivinokka on ollut helsinkiläisten ulkoilu- ja kesämajakäytössä jo kohta 80 vuotta.

Kivinokan kehittämistä kaupunkilaisten ulkoilukäytössä tulisi jatkaa vuorovaikutteisesti kaupungin eri hallintokuntien ja kesämaja-alueita edustavien järjestöjen kanssa. Talvella alueelle voitaisiin tehdä esimerkiksi latuverkosto ja uimarannalle voisi rakentaa rullatuolilla liikkuvia varten esteettömän luiskan veteen. Nämä ovat vain kaksi esimerkkiä kehitysideoista, joita alueen yhdistyksillä on alueen ulkoilu- ja virkistyskäytön parantamiseksi, mutta ideoiden edistämiseksi tarvitaan yhteistyötä sekä Kivinokan alueen yhdistysten että kaupungin hallintokuntien kesken.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämmekin, että Kivinokan virkistysalueen kehittämiseksi perustetaan yhteistyöryhmä, johon kuuluvat edustajat seuraavilta tahoilta:

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Helsingin kaupungin liikuntavirasto
Helsingin kaupungin rakennusvirasto
Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Kivinokkalaiset ry (380 kesämajaa)
JHL ry (180 kesämajaa)
Ponnistus ry (48 kesämajaa)

Lisätiedot:

Siirtolapuutarha- ja kesämajatyöryhmän raportti 10.2.2009, KAJ/1 LIITE 1, KHS 8.6.20009

www.kivinokka.fi

 

Helsingissä 3. maaliskuussa 2010

Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.)

Tagit: Helsinki Kulttuuri Luonto Kivinokka luonnonsuojelu suojelualue

Metsälain turvattava monimuotoisuus

07.11.2009

Tiedote 7.11.2009:

Vihreiden kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto:

METSÄLAIN TURVATTAVA MONIMUOTOISUUS

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila aikoo käynnistää merkittävän metsälain uudistuksen. Ministeri on kertonut havahtuneensa siihen, että metsänhoidon keinovalikoimaa pitää muuttaa. Avohakkuiden tilalle tarvitaan jatkuvaa kasvatusta ja metsänomistajien pitää saada vapaammin valita haluamansa hoitotapa.

- Uuden lain tulee turvata metsien ekologinen käyttö ja monimuotoisuuden säilyminen, Outi Alanko-Kahiluoto vaatii. Ajatus metsästä puupeltona ja teollisuuden raaka-ainevarastona on kerta kaikkiaan vanhentunut. Myöskään yleinen mielipide ei enää tue avohakkuita, hän muistuttaa.

Uusimman tutkimustiedon valossa ekologisuus ja taloudellisuus eivät ole ristiriitaisia tavoitteita. Jatkuva kasvatus voi olla jopa avohakkuita taloudellisesti kannattavampaa.

- Ekologiset hoitomenetelmät merkitsevät uuttaa suuntaa myös vaikeuksissa olevalle metsäteollisuudellemme. Sen tulee jatkossa panostaa määrän sijasta laatuun. Jatkuvan kasvatuksen periaatteilla hoidettu metsä tuottaa hyvälaatuista puutavaraa pitkälle jalostettujen puutuotteiden raaka-aineeksi, Alanko-Kahiluoto linjaa.

- Pallo metsälain uudistamisessa on nyt ministeri Anttilalla. Ensi vuosi on luonnon monimuotoisuuden teemavuosi. Olisi hienoa, jos uusi metsälaki saataisiin voimaan niin, että jo ensi vuonna pääsisimme hoitamaan metsiä monimuotoisuutta säilyttävällä tavalla. Nykyinen tehometsätalous on suurin syy metsälajien katoamiseen, Alanko-Kahiluoto muistuttaa.

Lisätiedot:
Outi Alanko-Kahiluoto
050-5121727

Tagit: Ympäristö Monimuotoisuus Metsät Luonto

Valtuustoaloite lasten viljely- ja kasvitarhatoiminnan laajentamiseksi Itä-Helsingin alueelle

26.08.2009

Lasten viljely- ja kasvitarhatoiminnan laajentaminen Itä-Helsingin alueelle

Kumpulassa järjestetään kesäisin lasten kasvitarhatoimintaa
1-6-luokkalaisille lapsille. Kumpulan kasvitarhalle kokoontuu joka kesä 200-250 lasta viljelemään omaa tai yhteistä palstaa. Kasvitarhatoiminta tarjoaa siihen osallistuville lapsille mielekästä luonnonläheistä ja sosiaalista toimintaa kesäaikana, jolloin vanhemmat usein ovat vielä töissä.

Itähelsinkiläisillä lapsilla on ollut mahdollisuus osallistua Kumpulan
kasvitarhatoimintaan sen ansiosta, että Kumpulan kasvitarhayhdistys on järjestänyt kesäisin bussikuljetuksen Itä-Helsingistä Kumpulaan. Viime kesänä kuljetus järjestyi ainoastaan kesäkuussa eikä Kumpulan kasvitarhatoimintaan osallistuminen ole siksi ollut mahdollista kaikille halukkaille itähelsinkiläisille lapsille.

Itä-Helsingin alueilla ei ole omaa koulukasvitarhatoimintaa. Kuitenkin tällä alueella asuu valtaosa helsinkiläisistä lapsista. Sen sijaan, että bussikuljetuksia Itä-Helsingistä Kumpulaan merkittävästi lisättäisiin, kannattaisikin tutkia, voitaisiinko myös Itä-Helsingin alueelle järjestää omaa lasten kasvitarhatoimintaa.

Sen lisäksi, että kasvitarhatoiminta tarjoaisi lapsille mielekästä
kesätoimintaa, viljelytoiminta voitaisiin ottaa osaksi koulujen
opetussuunnitelmaa keväisin ja syksyisin. Alueella sijaitsee monia
viljelypalsta-alueita, joiden yhteydestä olisi mahdollista varata palsta-alueita alueen koulujen käyttöön.

Esitän, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuudet
1) järjestää Itä-Helsingin koulujen käyttöön viljelypalsta-alueita, joilla koululuokat  voisivat opetella kasvien hoitoa lukausien aikana osana biologian opetusta sekä
selvittää 2) olisiko alueelle mahdollista järjestää koululaisten kesäajan koulukasvitarhatoimintaa Kumpulan mallin mukaan sekä
3) voitaisiinko tähän tarkoitukseen käyttää Lähiörahaston syrjäytymisen ehkäisyyn tarkoitettuja määrärahoja.

Vtt Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.)

Tagit: Lapset Luonto Itä-Helsinki

Valtuustoaloite Helsingin joukkoruokailun sekä kaupungin omistamien peltojen ja metsien pitämisestä vapaana geenimuunnelluista organismeista

13.05.2009

Valtuustoaloite

Helsingin joukkoruokailun sekä kaupungin omistamien peltojen ja metsien pitämisestä vapaana geenimuunnelluista organismeista


Aloitteen tarkoitus

1) Helsingin ruokapalvelun laadukkuuden ja käyttämien elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen

2) Helsingin ympäristön puhtauden ja hyvän ympäristönhoitoimagon vahvistaminen.


Taustaa

Geenitekniikkalain mukaan kuluttajien on saatava tieto, mikäli ruoka sisältää muuntogeenisiä aineksia. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske ravintola- ja julkista ruokailua. EU:n merkintälainsäädäntö velvoittaa merkitsemään elintarvikkeen, mikäli se sisältää 0,9 % gm-ainesta kyseessä olevasta ruoan valmistusosasta (esim. gm-maissia kaikesta elintarvikkeen maissista).

Euroopan alueella on hyväksytty elintarvikkeeksi gm-tuotteita, erityisesti maissia ja soijaa. Gm-kasveja on hyväksytty viljelyyn eläinrehuksi. Metsänviljelyä varten kehitetään muuntogeenisiä puita eri puolella maailmaa, mutta niitä ei ole ainakaan vielä hyväksytty kaupalliseen tarkoitukseen.

Gm-kasvien viljelyllä epäillään monien tutkijoiden mukaan olevan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Toisaalta gm-aineksia sisältävän ruoan epäillään voivan aiheuttaa vakavia terveysriskejä. Erityisesti lasten ja vanhusten kerrotaan olevan alttiita gm-ainesten mahdollisille riskeille (mm. British Medical Association & WHO).

Eri kuluttajatutkimusten mukaan 70-95% suomalaisista ei halua gm-ainesta ravintoonsa, mikäli voi valita.

Yli 4500 kuntaa ja 174 virallista aluetta Euroopassa on julistautunut tavalla tai toisella gmo-vapaiksi varmistaakseen kuluttajien turvallisuuden ja maatalouden toimintamahdollisuudet. Suomessa seuraavat 11 kuntaa ovat päättäneet välttää gm-elintarvikkeita kunnallisessa joukkoruokailussa: Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Pornainen, Kerava, Loppi, Pernajan ja Keuruu.


Me allekirjoittaneet esitämme:

1. Helsingin kaupunki velvoittaa, että kunnallisessa joukkoruokailussa - sekä omassa että ostopalveluissa - pidättäydytään muuntogeenisten ainesosien käytöstä. Ruokapalvelusta vastaavat ryhtyvät tarvittaviin toimiin päätöksen toteuttamiseksi. Päätös ei aiheuta lisäkustannuksia, eikä toistaiseksi muita toimenpiteitä, kuin että ruoantilauksesta vastaava taho pyytää ruoantoimittajilta kirjallisen vakuutuksen kaikkien elintarvikkeiden ja raaka-aineiden osalta, että ne eivät sisällä gm-ainesta tai sisällyttää tämän vaatimuksen tarjouspyyntöön.

2. Helsinki asettaa omistamiensa peltolohkojen viljelyssä ja metsiensä hoidossa kiellon gm-kasvien käytölle. Tämä tulee huomioida myös annettaessa ko. peltoja tai metsiä vuokralle.


13.5.2009

Vt Outi Alanko-Kahiluoto

Tagit: Helsinki Ympäristö Luonto

Avohakkuut eivät kuulu kaupunkimetsiin

08.05.2009

TIEDOTE 8.5.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto:
AVOHAKKUUT EIVÄT KUULU KAUPUNKIMETSIIN

Eri puolilla Helsinkiä on kevään aikana hoidettu lähimetsiä kovin ottein. Paikoin hakkuut ovat vaikuttaneet suoranaisilta avohakkuilta.

- On käsittämätöntä, että Helsingin kaupungin rakennusvirasto kutsuu näitä tuhoja metsän "hoidoksi" ja "uudistamiseksi". Totta kai lähimetsiä pitää hoitaa, mutta se pitää tehdä luonnon monimuotoisuutta vaalivalla tavalla. Miksei metsä saa olla metsä, miksi siitä pitää tehdä puisto? helsinkiläinen kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ihmettelee.

Hän järjesti 8.5. yhdessä Helsingin Vihreiden kanssa eduskunnassa keskustelutilaisuuden "Metsänhoitoa, avohakkuita vai suojelua?".

Herttoniemessä asuva kansanedustaja on todistanut avohakkuumaisia hakkuita omassa lähiympäristössään.
- Rytäkässä kaatui tikan pesäpuu ja lähimetsässä asuva kettu joutui kodittomaksi. Kaadettujen puiden juurelta löytyi tuhoutuneita linnunpesiä ja munia. Pesimäaikaan puita ei saisi edes kaataa. Lisäksi kaadetut puut olivat täysin terveitä, Alanko-Kahiluoto huomauttaa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ehdottanut, että kaupunkimetsät säilytettäisiin monimuotoisina ja niitä uudistettaisiin mahdollisimman pienimuotoisesti. Tätä ovat vaatineet myös luonnonsuojelujärjestöt.

Keskustelutilaisuuteen osallistunut tutkija ja biologi Kati Vierikko ehdotti, että kaupunkimetsiä hoidettaisiin ns. jatkuvan kasvatuksen periaatteen mukaisesti. - Lähtökohtana pitäisi olla metsien säilyttäminen mahdollisimman puustoisina. Monimuotoinen ja sekapuustoinen metsä on elinvoimainen ja terve, Vierikko sanoi.

Alanko-Kahiluoto ja Vierikko pitävät Helsingin kaupungin suunnitelmia uudistaa metsiään 50 hehtaarin vuositahtia erittäin huolestuttavana.
- Uudistamisen tarve pitää arvioida metsikkökohtaisesti ja niin, että metsät säilytetään mahdollisimman puustoisina. Kolmasosahehtaarin kokoinen aukko on valtava muutaman hehtaarin metsässä.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto GSM 050 512 1727
Kati Vierikko GSM 040 737 2298.

Tagit: Helsinki Ympäristö Metsät Luonto

Sivut

Tilaa syöte RSS - Luonto