Perustulo

Yksin työttömyysturvaa heikentämällä ei lisätä työllisyyttä

Vaikka hallitus markkinoi ansiosidonnaisen lyhentämistä työllistymisen edistämisenä, korkean työttömyyden vallitessa kyseessä on puhdas säästöele. Pelkkä ansiosidonnaisen keston lyhentäminen tuskin auttaa, kun todellinen ongelma on työpaikkojen puute, ei niinkään työttömyysturvan pituus tai se, etteivät työttömät tekisi parhaansa löytääkseen töitä.

Ansiosidonnaisen lyhentäminen pudottaa yhä suuremman joukon työttömiä toimeentulotuen piiriin. Hallitus toistelee, että työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta ei ota huomioon, että toimeentulotuki on huomattavasti merkittävämpi kannustinongelma kuin ansiosidonnainen työttömyysturva. Kuten köyhyystutkijat tietävät, köyhälle toimeentulotukiriippuvuus on katiska, josta on vaikea omin voimin päästä ulos. Ansiosidonnaisen lyhentäminen tarkoittaa vain toimeentulotukimenojen kasvamista. Pitkäaikaistyöttömyyden menot siirretään sosiaalihuollon puolelle. Syrjäytymistä lisää työllisyysrahojen vähyys ja siitä seuraava palkkatuki- ja starttirahojen loppuminen ja kuntouttavan työtoiminnan puute.

Työttömyys on Suomessa vakava ongelma, ja siksi lääkkeet pitäisi valita tarkoin harkiten, ei umpimähkään sohimalla. työttömyys kasvaa meillä Euroopan maista nopeimmin. Suomessa on jo 400 000 työtöntä. Yli 60 000 korkeakoulutettua nuorta on ilman työtä. Pitkäaikaistyöttömiä on 130 000. Samaan aikaan hallitus leikkaa työllistämisrahoja, heikentää työttömien palveluita ja ajaa alas nuorten yhteiskuntatakuun. Tämän perusoikeistohallitus tekee sillä verukkeella, että julkinen sektori olisi ylipaisunut. Se ei pidä paikkansa. Ongelmana on työpaikkojen puute yksityisellä sektorilla, mutta mitä hallitus tekee edistääkseen niiden syntymistä? Ei juuri mitään. Sen sijaan hallitus uhkaa leikata jo entuudestaan pieniä julkisen sektorin palkkoja ja vähentää näin ihmisten ostovoimaa. Tämä lisää työttömyyttä ja syventää lamaa.

Useimmista hallituksen toimista kärsivät hauraimmassa työmarkkina-asemassa olevat, pienituloiset naiset ja nuoret. Sairaspäivän karenssi pudottaa työelämästä osatyökykyisiä, sairauksistaan huolimatta työelämässä sinnitteleviä pienituloisia, jotka jo nyt ponnistelevat pysyäkseen juuri ja juuri köyhyysrajan yläpuolella. Työurien jatkamiseksi pitää panostaa työssäjaksamiseen ja kuntoutukseen, ei ajaa ihmisiä työelämän ulkopuolelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisen huolestuttavaa on nuorten palveluiden alasajo, sillä kasvava nuorten pitkittyvä työttömyys on erityisen huolestuttava ilmiö. Puolen vuoden työttömyyden jälkeen mahdollisuudet työllistyä heikentyvät huomattavasti. Siksi panostuksia pitäisi laittaa työttömien palveluihin.

Hallitus toimii kuitenkin päinvastoin. Hallitus on puolittamassa etsivän työn määrärahan ja siksi etsivä nuorisotyö on vaarassa loppua paikoin kokonaan. On järkyttävää, että Sipilän hallitus käytännössä ajaa alas nuorten yhteiskuntatakuun, kun laman takia olemme vaarassa menettää yhden sukupolven - kuten tapahtui 90-luvun säästöjen seurauksena. Hallitus lupaa nyt taata opiskelupaikan peruskoulun päättäville, mutta tarpeenmukaisia palveluita alle 25-vuotiaille ei enää luvata. Erityisesti päihde-ja mielenterveyspalveluiden puutteellisuus on ongelma. Kun perusasiat eivät ole kunnossa, nuori ei ole kykenevä opiskeluun eikä hakemaan töitä.

Jo pahoin syrjäytynyt nuori ei osaa sukkuloida luukulta toiselle. Hän tarvitsee kanssakulkijan tai ohjaajan, joka käy läpi nuoren tarvitsemat kaikki palvelut ja avun ja auttaa häntä elämässä eteenpäin, oli kyse sitten asunnon etsimisestä yhdessä nuoren kanssa, hampaiden laittamisesta kuntoon tai ratkaisun löytämisestä ylivelkaantumiseen. Palvelut on vietävä sinne, missä nuori on. Surullista ja surkeaa on se, että juuri nämä kaikkein tehokkaimmiksi osoittautuneet monialaiset palvelut hallitus uhkaa lopettaa.

Hallitus ei myöskään juuri kiinnitä huomiota työelämän muutokseen. Vaikka tekemätöntä työtä olisi olemassa, työpaikka ei välttämättä enää entiseen tapaan löydy ainakaan MOL:in sivuilta. Työpaikka on tehtävä itse. Siksi olisi järkevää purkaa työllistymistä haittaavat rakenteelliset esteet sosiaaliturvassa ja muussa lainsäädännössä. Pätkä- ja silpputyö on myös vakiintunut osaksi työmarkkinoita. Hallituksen pitäisi pohtia, miten palkkatyön hapertumiseen vastataan. Lainsäädännön kiireellisimmät korjaustarpeet työttömyysturvassa liittyvät heikoimmassa asemassa olevien kuten itsensä työllistävien, freelancereiden ja mikroyrittäjien tilanteeseen. Työttömyysturvan pitäisi sallia siirtyminen palkkatyösuhteesta yrittäjäksi ja takaisin ilman, että työttömyysturva välillä katkeaa. Tätä myös Akava on ehdottanut. Yrittämisen pitäisi olla mahdollista ansiosidonnaisella eli ansiosidonnainen voisi toimia starttirahan tapaan, mitä Sipiläkin on sanonut kannattavansa.

Työnteon, opiskelun ja kouluttautumisen pitäisi ylipäätään olla työttömyysturvalla aina mahdollista. On järjetöntä puhua elinikäisestä oppimisesta ja samalla pakottaa työttömät toimettomuuteen. Jos työn tuottavuutta halutaan lisätä, koulutuksen megaleikkaukset pitäisi kiireesti perua.
Vihreät kannattaa mahdollisimman pikaista perustulokokeilua ja sosiaaliturvajärjestelmän päivittämistä perustuloksi, jolloin työ, opiskelu ja muu aktiivisuus olisi työttömyysrahalla aina kannattavaa. Perustulo tekisi sosiaaliturvasta ennustettavan ja oikeudenmukaisen ja poistaisi ihmisten turhan byrokraattisen jaottelun työllisiin ja työelämän ulkopuolisiin. Hallituksen kannattaisikin suunnata tarmonsa perustulokokeilun toteuttamiseen sen sijaan, että askartelee työttömyysturvan heikentämisen parissa. Tulevaisuus on niiden, jotka näkevät pikasäästöjä ja hätäleikkauksia kauemmas.

Tagit: työttömyys Perustulo ansiosidonnainen työttömyysturva

Työttömyysturva kuuluu kaikille työntekijöille

Helsingin Sanomat uutisoi eilen, että Sipilän hallitus haluaa lyhentää ansiosidonnaista sadalla päivällä. Ansiosidonnainen lyhenisi siis 500 päivästä 400 päivään. Myös oppositiolta kysyttiin, miten kehittäisimme työttömyysturvaa.

Hallituksen esittämä leikkaustarve työttömyysturvaan on Vihreiden mielestä ylimitoitettu, kun todellinen ongelma on työpaikkojen puute, ei niinkään työttömyysturvan pituus tai se, etteivät työttömät etsisi töitä. Pelkät säästöt työttömyysturvaan eivät voi olla itseisarvo vaan se, miten järjestelmä edistää ihmisten hyvinvointia ja mahdollisuutta parantaa tilannettaan työllä ja kouluttautumisella.

Kaikkein tärkeintä on purkaa työllistymisen rakenteellisia esteitä. Tällä tarkoitan sitä, että työnteon, opiskelun ja kouluttautumisen pitäisi olla työttömyysturvalla aina mahdollista. On järjetöntä puhua elinikäisestä oppimisesta ja samalla pakottaa työttömät toimettomuuteen. Myös yrittämisen pitäisi olla mahdollista ansiosidonnaisella eli ansiosidonnainen voisi toimia starttirahan tapaan. Työttömyysturvan pitäisi sallia siirtyminen palkkatyösuhteesta yrittäjäksi ja takaisin ilman että työttömyysturva välillä katkeaa.

Sipilän hallitus harkitsee ansiosidonnaisen leikkaamista 100 päivällä. Julkisessa keskustelussa tuntuu unohtuvan, että ansiosidonnaista työttömyysrahaa on jo aiemmin kolmikantaisesti lyhennetty 400 päivään niiltä, joilla on työhistoriaa alle 3 vuotta. Vihreiden työelämäohjelmassa keston rajaamista yhdenvertaisuuden nimissä 400 päivään kaikilla ansiosidannaista saavilla ei ole suljettu pois.

Helsingin Sanomien mukaan hallitus harkitsee myös ansiosidonnaisen työssäoloehdon pidentämistä keinona säästää työttömyyden hoitamiseen kuluvia varoja. Työssäoloehdolla tarkoitetaan aikaa, joka on oltava työssä ennen kuin ansiosidonnainen alkaa kertyä. Itse en työssäoloehdon pidentämistä kannata, sillä se heikentäisi pätkä- ja silpputyötä tekevien sekä vasta työmarkkinoille pyrkivien nuorten asemaa, joiden työttömyysturva on heikoin jo nyt. Kiireellisimmät korjaustarpeet työttömyysturvasssa liittyvät heikoimmassa asemassa olevien kuten itsensä työllistävien, freelancereiden ja mikroyrittäjien tilanteeseen.

Vihreiden mielestä työttömyysturva voisi olla ansiosidonnaisen alkupäässä suurempi kuin loppupäässä, jos mahdollisuudet omahtoiseen kouluttautumiseen ja itsensä työllistämiseen olisivat paremmat kuin nykyisin. Näin työttömyysturva kannustaisi mahdollisimman nopeaan työllistymiseen.

Vihreät kannattaa mahdollisimman pikaista perustulokokeilua ja sosiaaliturvajärjestelmän päivittämistä perustuloksi, jolloin työ, opiskelu ja muu aktiivisuus olisi työttömyysrahalla aina kannattavaa. Sen sijaan että askartelisi työttömyysturvan kanssa hallituksen kannattaisi suunnata tarmonsa perustulokokeilulupauksen lunastamiseen. Perustulo tekisi sosiaaliturvasta ennustettavan ja oikeudenmukaisen ja poistaisi ihmisten turhan byrokraattisen jaottelun työllisiin ja työelämän ulkopuolisiin.

Tagit: Perustulo työttömyysturva

Loppuisiko viimein työttömän kyykyttäminen?

Akava vaatii kaikille työttömille nykyistä laajempaa oikeutta opiskeluun.
Juuri tällaisia avauksia tarvitaan! Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa hälyttävää vauhtia, ja työttömille on aivan ehdottomasti saatava nykyistä laajemmat oikeudet opiskeluun. On todella typerää pakottaa työttömät odotteluun, kun opiskelu ja kouluttautuminen voisi johtaa uuteen työpaikkaan tai vähintään tehdä elämästä mielekkäämpää ja pitää yllä toivoa. 

Perustulo on Vihreiden ratkaisu, mutta vähintään tulee sallia opiskelu työmarkkinatuella ja esimerkiksi määräaikainen yrittäjämäinen toiminta ansiosidonnaisella, starttirahan tapaan.  Sekä työttömyysturvaa että opintotukea on kehitettävä perustulon suuntaan

Ylipäätään koko työttömyysturvajärjestelmä pitäisi päivittää muuttuneeseen työelämään, niin että työntekijä voisi joustavasti siirtyä työntekemisen muodosta toiseen - esimerkiksi palkansaajasta yrittäjäksi ja takaisin - pelkäämättä työttömyysturvan menettämistä. 

Näillä uudistuksilla työttömyys vähenisi ja työhön osallistuminen kasvaisi. Työmarkkinat ovat pitkään olleet murroksessa, perinteisen teollisuuden työpaikat huvenneet ja uuden teknologian ansiosta työ muuttaa muotoaan. Elinikäisen oppimisen mahdollisuus ja oman osaamisen päivittäminen on välttämätöntä tämän päivän työmarkkinoilla pärjäämisessä. Tai kääntäen: on todella urpoa estää työttömiä päivittämästä osaamistaan. Opiskelijalla ja jo valmistuneella ikään katsomatta on oltava mahdollisuus vaihtaa alaa, jos aiemmin valittu koulutusala ei tunnu sopivalta tai alan työllisyysnäkymät heikentyvät.

Valitettavasti Sipilän, Stubbin ja Soinin hallitus on pihalla niin työelämän muutoksesta kuin työttömien todellisuudesta. Suomen talous ei nouse työajan pidennyksellä vaan koko työelämän ja yhteiskunnallisen osallisuuden välisen yhteyden uudelleen päivittämisellä. Sellaista yhteiskuntasopimusta tämä aika kaipaa, ja kiireesti!

Hallitus on luvannut hallitusohjelmassaan, että se toteuttaa tällä vaalikaudelle perustulokokeilun. Mitään konkreettista hallitus ei kuitenkaan ole tehnyt perustulokokeilun eteen. Sipilä, Soini ja Stubb: pyytäkää THL:n sosiaaliturvan asiantuntijoilta ja Kelan tutkimusosaston köyhyystutkijoilta ehdotus, millaisilla malleilla perustuloa voitaisiin kokeilla perustuslain estämättä. Monilla THL:n, Kelan ja yliopistojen köyhyystutkijoilla – esimerkiksi Pasi Moisiolla, Jouko Karjalaisella ja Heikki Hiilamolla – on perusteltuja näkemyksiä siitä, mitä perustulokokeilussa kannattaisi huomioida. Myös Sitrassa on tehty selvitys perustulon kokeilemisen edellytyksistä

Sipilän hallitus on tuulettanut kokeiluyhteiskunnan ja normien purkamisen puolesta. Sosiaaliturvan päivittäminen 2000-luvulle edellyttää kenttäkokeilua perustulon kaltaisella sosiaaliturvaa yksinkertaistavalla mallilla. Normeja purettaisiin tehokkaasti karsimalla ihmisten kyttäämistä ja kyykyttämistä. Työnteon ja opiskelun esteitä taas purettaisiin tehokkaasti perustulon avulla. 

Kesällä STTK:n Antti Palola jo lausui tukensa perustulokokeilulle
Löytyisikö tukea myös Akavasta ja SAK:sta? Ja ennen kaikkea: onko Suomen perusoikeistohallituksella halua käynnistää kokeilu, jolla köyhien ja työttömien kyykyttäminen vihdoin loppuisi? 

 

Tagit: Perustulo työmarkkinatuki työttömyys Opintotuki aikuiskoulutus

Vihreiden terveiset hallituksen budjettiriiheen: ansiosidonnainen starttirahaksi ja perustulokokeilu käyntiin

Työttömien taivalta on Sipilän hallituksen Suomessa raskautettu jatkuvilla huonoilla uutisilla. Hallituksen kohtuuttomat julkisen sektorin leikkaukset kasvattavat työttömien määrää. Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat voittopuolisesti köyhiin ja kipeisiin, jollaisia pitkäaikaistyöttömät usein ovat. TE-toimistoista on pitkin kesää huudettu hallitusta apuun: palkkatukirahat ja aloittaville yrittäjille myönnettävät starttirahat ovat tältä vuodelta koko maassa loppu, ja työvoimavirkailijoiden eväät auttaa työttömiä näin ollen vähäiset.

Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuun tiedotteen mukaan työllisyysmäärärahaa on ollut tänä vuonna käytössä aiempaa vähemmän, koska myös työttömiä on ollut aiempaa enemmän. Hallitus ei siis ole kasvattanut palkkatukirahoja riittävästi eikä siis ole reagoinut kasvavaan työttömyyteen. Määrärahoja on myös käytetty tavanomaista nopeammin. Palkkatukirahaa on nyt korvamerkitty yli 300 päivää työttöminä olleille, ja sen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström arvioi riittävän vuoden loppuun. Muilla työttömillä ei mahdollisuutta saada työllistymiseen palkkatukea tällä hetkellä juuri ole.

Pääministeri Sipilä ja työministeri Lindström ovat tietoisia pahenevasta työttömyydestä ja palkkatukirahojen loppumisesta. Microsoftin irtisanottua 2300 työntekijää työministeri Lindström (PS) esitti erääksi ratkaisuksi sitä, ettei itsensä työllistämistä yrittäjämäisesti estettäisi silloin, jos henkilö saa ansiosidonnaista työttömyysrahaa, vaan ansiosidonnaista päivärahaa voisi käyttää starttirahan tapaan.

Juuri tätä olen itsekin ajanut.

Tein viime eduskuntakaudella silloiselle työministeri Lauri Ihalaiselle kirjallisen kysymyksen, jossa esittelin idean ansiosidonnaisen käyttämisestä starttirahana. Työministeri vastasi kysymykseeni myönteisen ympäripyöreästi eikä myöskään ministerinä tehnyt avauksia ansiosidonnaisen kehittämiseksi. Hyvä, että Keskusta ja Perussuomalaiset ovat olleet idealle suopeampia.  Yrittäjämyönteiselle Sipilälle kaikkien yrittäjyyttä edistävien avausten tekeminen luulisi olevan mieluista.

Microsoftin massairtisanomisten jälkeen Sipilä tarjosi ratkaisuksi suomalaiseen työttömyyteen yhä useamman ryhtymistä yrittäjäksi. Sipilän kommenttia on kritisoitu, sillä on selvää, ettei yrittäjyys sovi ratkaisuksi kaikille työttömille. Silti olennaista on tasata tietä yrittäjyyteen niille, joille se sopii. Toisekseen, ei ole järkevää estää työttömiä kokeilemasta yrittäjyyttä.  Yrittäjyyden aloittaminen ansiosidonnaisella päivärahalla tulee tehdä mahdolliseksi  ja hallituksen tulee tehdä konkreettiset päätökset  ansiosidonnaisen kehittämisestä starttirahaksi jo elokuun budjettineuvotteluissa.

On selvää, ettei yrittäjyys ole mikään helppo tie. Yrittäjien sosiaaliturvassa on puutteita, ja erityisen vaikea tilanne on mikro- ja pienyrittäjillä. Hallituksen pitää siis jatkaa yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvan kehittämistä. On ylimielistä ihmetellä, mikseivät kaikki työttömät yritä työllistää itseään yrittäjinä, jos aukkoinen ja ennustamaton sosiaaliturva käytännössä uhkaa pudottaa yrittäjän ja hänen perheensä köyhyyteen.

Aivan olennaista on, ettei yrittäjänä työllistyminen olisi este työttömyysturvan saamiselle ansiosidonnaisen työttömyysrahakauden päätyttyä, mikäli yritysidea ei kannakaan starttirahakauden yli. Työttömyysturvan pitää mahdollistaa se, että henkilö voi työskennellä vuoroin palkansaajana, vuoroin yrittäjänä, ilman että työttömyysturva välissä katkeaa. Kaiken työn tulee myös tasapuolisesti kerryttää eläkettä ja sairaspäivärahoja.

Miksi ansiosidonnainen ei jo nyt mahdollista yrittäjämäistä tekemistä? Yleisin vastaväite on, että yrittäjämäisen toiminnan tukeminen työttömyysturvalla vaarantaisi kilpailuneutraliteetin tai asettaisi yrittäjät eriarvoiseen asemaan keskenään. Työttömyys aiheuttaa kuitenkin kuluja ja menetyksiä, jossa maksajana on koko yhteiskunta, myös työnantajat. Työn muutos on totta, ja kaikista työtä tekevistä nopeimmin kasvava joukko on nimenomaan itsensä työllistäjät. Samalla heidän sosiaaliturvansa asemansa työmarkkinoilla on kaikkein heikoin.

Toisin kuin hallitus luulee, työn tuottavuus ei parane lisäämällä työtä tekevien työtaakkaa entisestään. Tämä vain kasvattaisi kuilua työtä tekevien ja työttömien välillä, kun työtä riittäisi entistä harvemmille. Sen sijaan hallituksen on pohdittava, miten voimme poistaa työnteon esteet ja jakaa olemassa olevaa työtä entistä useammalle.

Vihreiden ratkaisu on työn muutokseen on perustulo. Hallituksen on sovittava viipyilemättä paitsi perustulokokeilun aloittamisesta, myös ansiosidonnaisen kehittäminen nykyistä enemmän itsensä työllistämisen ja omaehtoisen opiskelun mahdollistavaksi. Sopiva hetki on elokuun budjettineuvottelut. Hallitus ei voi katsoa tumput suorina työttömyyden pahenemista. Pääministeri Sipilän ja työministeri Lindströmin lomapuheet on pidetty, on tekojen aika.

Tagit: työttömyys pitkäaikaistyöttömyys ansiosidonnainen starttiraha Perustulo

Suomi tarvitsee perustulon

Vihreät haluaa päivittää sosiaaliturvan yksinkertaiseksi ja oikeudenmukaiseksi. Siksi kannatamme perustuloa, nykyisen perusturvan suuruista etuutta kaikille aikuisille.

Perustulo korvaisi nykyiset vähimmäisetuudet kuten työttömien perusetuudet ja vanhempainpäivärahat. Perustulon päälle maksettaisiin tarvittavat syyperusteiset tuet kuten ansiosidonnainen työttömyystuki ja asumistuki. Verotuksella se kerätään asteittain pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.

Perustulomallimme on kustannusneutraali. Se on todennettu viimeksi viime vuonna eduskunnan tietopalvelun laskelmalla. Kun kaikki saavat perustulon, työtulojen verotus kiristyy vastaavasti, jolloin ihmisten nettoansiot ja valtion nettoverokertymä pysyvät suunnilleen samoina.

Vihreiden malli on realistinen, sillä perustulo olisi nykyisen vähimmäisturvan suuruinen. Ne, jotka nykyisin saavat jotakin vähimmäisetuutta (kuten työmarkkinatukea tai vanhempainpäivärahaa), saisivat sitä jatkossakin mutta perustulon muodossa. Perustulo ei leikkaisi kenenkään tukia nykyisestä, mutta toisin kuin nykyään, perustulon päälle saisi jokainen tienata vapaasti ilman, että tuet leikkaantuvat. Kaikki perinteisen palkkatyön ulkopuolinen työ - yrittäjyys, apurahatyöskentely tai projektityö - tulisi kannattavaksi. Kun kenenkään ei tarvitsisi pelätä, että työ leikkaa asumistukea tai muuta sosiaalietuutta, vaan työ olisi aina kannattavaa – toisin kuin nykyään.

Perusturvan suuruus on aina poliittisen neuvottelun tulos. Niin on nyt, ja niin olisi myös perustulojärjestelmässä. Jokainen hallitus joutuu arvioimaan perusturvan suuruuden. Niin tehtäisiin myös perustulomallissa.

Perustulo ei siis maksa veronmaksajalle yhtään nykyistä järjestelmää enemmän. Kuitenkin se lisäisi työnteon mahdollisuuksia ja kasvattaisi siten verotuloja, kun työ olisi aina kannattavaa ja harmaa työ vähenisi.

Perustuloa on tutkittu tähän asti tietokonemalleilla. Vihreät haluaa, että perustulokokeilu kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmaan pitää kirjata, että Suomessa kokeilee perustuloa, joka vähentää köyhyyttä ja byrokratiaa ja tekee työn aina kannattavaksi.

Voin helposti kuulla helpotuksen huokauksen, jonka sosiaaliturvan väliinputoajat ja työttömät päästävät, kun Suomi siirtyy perustuloon.

Kysymys ei kuulu, onko Suomella varaa perustuloon. Kysymys kuuluu, kuinka kauan meillä on varaa olla siirtymättä perustuloon.

Tagit: Perustulo Työ työttömyys Itsensä työllistäjät yrittäjyys freelancer apurahansaaja Pätkätyö

Turvaa freelancereille, itsensä työllistäjille ja mikroyrittäjille

Olen tuonut kansanedustajana sitkeästi esiin itsensä työllistävien, freelancereiden ja pienyrittäjien heikkoa asemaa. Työelämä on muuttunut, mutta työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntö laahaa pahasti perässä.

Sosiaaliturvalainsäädäntö on rakennettu vanhentuneelle oletukselle, että kaikki työssäkäyvät voidaan jaotella joko palkansaajiin tai yrittäjiin. Systeemi ei tunnista niitä, jotka toimivat välimaastossa ja työllistävät itse itsensä. Sosiaaliturvalainsäädäntöä on päivitettävä niin, että myös itsensä työllistäjät sekä yksin- ja pienyrittäjät pääsevät sosiaaliturvan piiriin.

Kutsuin hiljattain joukon eri alojen asiantuntijoita saman pöydän ääreen pohtimaan, miten silpputyötä tekevien itsensä työllistävien ja yksinyrittäjien tilannetta voisi parantaa. Kaikki olivat sitä mieltä, että ongelmallisinta itsensä työllistäjän ja pienyrittäjän arjessa on sosiaaliturvan epävarmuus.

Vihreiden ajama perustulo auttaisi yhdistämään toisiinsa työn pätkiä ja estäisi jäämisen kokonaan ilman sosiaaliturvaa. Jokaisen työtä tekevän - myös yrittäjän - olisi saatava keskittyä työhönsä ilman jatkuvaa huolta toimeentulon pettämisestä. Vihreiden ajama perustulo hyödyttäisi myös yrittäjää, sillä se  poistaisi sosialaiturvan aukot ja vähentäisi byrokratiaa

Vihreä eduskuntaryhmä on saanut viime vuosina läpi monia edistysaskelia työn kannattavuuden parantamiseksi, mutta työtulojen, yrittäjätulojen ja sosiaaliturvan yhteensovituksessa on vielä paljon parantamista.

Mielestäni itsensä työllistäjän ja mikro-/yksinyrittäjän työttömyys- ja eläketurvaa pitäisi yhdenmukaistaa palkansaajan sosiaaliturvan kanssa. Tämä voitaisiin toteuttaa siten, että palkansaajan määritelmä lavennettaisiin myös palkansaajiin rinnastettaviin työsuhteisiin. Silloin toimeksiantosuhteessa olevat pääsisivät sosiaaliturvan piiriin.

Erilaisten maksujen ja etuuksien pitäisi perustua nykyistä paremmin yrittäjän todellisiin tuloihin. Esimerkiksi yrittäjien asumistukea parantaisi se, jos asumistuen myöntämisen perusteeksi otettaisiin yrittäjän todelliset kuukausitulot vuositulojen sijasta.

YEL-vakuutus on monelle pienyrittäjälle liian kallis. Se johtaa alivakuuttamiseen, jolloin esimerkiksi sairauspäiväraha ja eläke jäävät pieneksi. Systeemi kaipaa joustavuutta. Sitä toisi YEL-maksusta vapauttaminen silloin kun tulot jäävät niukoiksi. YEL-maksusta tulisi myös voida pitää kokonaan taukoa tulottomilta jaksoilta.

Silpputyöntekijä ei pääse koskaan vuorotteluvapaalle. Vuosilomakin saattaa jäädä pitämättä, jos siihen ei ole varaa. On väärin, ettei itsensä työllistäjällä ja yksinyrittäjällä ole varaa edes sairaslomaan. Yrittäjän työttömyys- ja eläketurvaa ja sairasloman omavastuuaikaa on lyhennettävä ja itsensä työllistävien on päästävä työterveyden piiriin.

Puutteet sosiaaliturvassa aiheuttavat sen, ettei siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi välttämättä kannata. Pyöreän pöydän keskustelussa nousi siksi esiin ajatus niin sanotusta yhdistelmävakuutuksesta. Siinä vuoroin yritystoimintaa ja vuoroin palkkatyötä tekevä voisi vakuuttaa itsensä tehdyn työn perusteella tai valita itse TYEL- ja YEL- vakuutuksen väliltä.

Yrittäjäksi ryhtyminen on edelleen sosiaaliturvariski myös yrittäjän samassa taloudessa asuvalle perheenjäsenille. Yrittäjän puolison työttömyysturvan epäkohdat pitää korjata niin, että jokaisella on oikeus omaan sosiaaliturvaan riippumatta puolison työn tekemisen muodosta. Työttömyysturva ja toimeentulotuki kuuluvat myös yrittäjän perheenjäsenelle.

Yksityiselle elinkeinonharjoittajalle pitäisi myös antaa oikeus vähentää sairaan lapsen hoitajan palkka yrityksen verotuksessa. Naisyrittäjiä auttaisi vanhemmuuden kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken.

Oikeastaan tätäkin listaa voisi jatkaa loputtomasti. Nämä sosiaaliturvan puutteet tulivat kuitenkin keskustelussamme päällimäisenä esiin.

Voin helposti kuulla huokauksen, joka kuuluu työelämän torppareiden suusta, kun Suomi siirtyy perustuloon. Se olisi iso askel parempaan.

Tagit: itsensä työllistäjä pienyrittäjä mikroyrittäjä yksinyrittäjä freelancer Perustulo työelämä

Mitä olen eduskunnassa tehnyt pienituloisten, pienyrittäjien, itsensä työllistäjien ja muiden työelämän väliinputoajien hyväksi

07.04.2015

Vihreille perusturvan nostaminen vähintään sadalla eurolla oli eduskuntavaalien 2011 jälkeen ehto Kataisen hallitukseen osallistumiselle. Olen pitänyt pienituloisten asemaa esillä koko eduskuntakauden ajan. Herätin heti alkukaudesta henkiin eduskunnan köyhyysryhmän, minkä puheenjohtajana olen toiminut tämän kauden ajan. Köyhyysryhmän tarkoituksena on tuoda köyhyysteemaa ja pienituloisten asemaa kansanedustajien tietoisuuteen. Olemme järjestäneet vuosittain kaksi isompaa seminaaria sekä aamiaistilaisuuksia ja tutustumisvierailuja esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan ja ruokajakelutoimintaan.

Suomessa mikroyrittäjien, itsensä työllistävien ja freelancereiden sosiaaliturvassa on suuria puutteita verrattuna palkansaajiin. Itsensä työllistäjä ja pienyrittäjä ovat väliinputoajia, joilla ei ole kunnollista työttömyys- tai sairasajan turvaa saati eläketurvaa. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee kohdella tasavertaisesti palkansaajia, yrittäjiä ja kaikkia näiden ääripäiden välissä työtä tekeviä. Kaikkien työtulojen pitää kerryttää ansiosidonnaista päivärahaa, oli kyseessä sitten yhden päivän keikka, parin viikon projekti tai kuukauden työsuhde.

Pienituloisten, pienyrittäjien, itsensä työllistäjien ja muiden työelämän väliinputoajien sosiaaliturvan parantaminen on minulle tärkeä tavoite politiikassa. Olen kansanedustajana voimakkaasti pitänyt esillä erilaisten työelämän väliinputoajien asemaa sekä tätä joukkoa koskevia sosiaaliturvan aukkoja ja lainsäädännön epäkohtia.

Eduskuntakausi 2011-2015

Hallitusneuvotteluissa 2011 me Vihreät saimme neuvoteltua Kataisen hallitusohjelmaan kirjauksen, jonka mukaan "selvitetään erikseen työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa olevan itsensä työllistämisen ongelmakohdat sosiaalivakuutus- ja työlainsäädännössä", ja että ”hallitus tulee paikantamaan luovien alojen työntekijöiden sosiaaliturvassa olevat mahdolliset epäkohdat sekä tekemään tarvittavat lainsäädännölliset muutokset”. Kesällä 2014 saimme neuvoteltua myös Stubbin hallitusohjelmaan kirjauksen siitä, että hallitus tulee parantamaan itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien asemaa.

Tein kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Risikolle, jossa peräänkuulutin hallitusohjelmakirjauksen toteuttamista eli miten luovien alojen toimintaedellytyksiä parannetaan.

Tällä kaudella on ollut vireillä useampikin poikkihallinnollinen työryhmä, joka ovat selvittänyt "työelämän muutostrendejä" sekä itsensä työllistäjien sosiaaliturvan muutostarpeita. Yksimielisyyttä muutostarpeista ei kuitenkaan ole syntynyt eikä lainsäädäntöön ole kuluneen kauden aikana saatu juurikaan parannuksia. Hallituksen aikaansaannokseksi on jäänyt selvitystyö työttömyysturvalaissa olevan yrittäjämääritelmän kehittämistarpeista.

Jätin työministeri Ihalaiselle kesällä 2012 kirjallisen kysymyksen itsensä työllistäjien aseman parantamisesta lainsäädännössä. Työministeri vetosi vastauksessaan ns. trendityöryhmän selvitystyöhön ja kolmikantaiseen lainvalmisteluun selvitystyön perusteella, joka ei sittemmin edennyt lainsäädännöksi asti.

Vihreiden aikaansaannoksia on ollut tällä kaudella 300 euron suojaosa työttömyysturvaan, mikä on jo lisännyt roimasta työtilaisuuksia ja tuhannet työttömät ovat työllistyneet osa-aikatyöhön. Suojaosa tulee syksyllä 2015 myös asumistukeen.

Hieno saavutus on ollut myös se, että työmarkkinatuesta poistui kokonaan tarveharkinta, mikä tarkoittaa sitä, ettei puolison tulot vaikuta enää työmarkkinatuen määrään.

Olen tehnyt aloitteita pienyrittäjien ja itsensä työllistävien turvan parantamiseksi ja työnteon helpottamiseksi. Puolue on koonnut aloitteet ”Enemmän turvaa, vähemmän byrokratiaa” -otsakkeen alle. Minua haastateltiin Suomen yrittäjien työttömyyskassan lehdessä näistä aloitteista. Julkistimme Ville Niinistön kanssa Talouden tiekartan, jossa on esityksiä yrittäjien aseman poarantamiseksi.

Järjestin eduskunnassa pyöreän pöydän keskustelun, jossa kuulin asiatuntijoita siitä, miten pienyrittäjien asemaa voitaisiin parantaa ja miten heitä koskevaa lainsäädäntöä tulisi uudistaa. Olen myös tavannut eduskunnassa minuun yhteyttä ottaneita naisyrittäjiä ja kuullut heidän esityksiään naisyrittäjien aseman parantamiseksi.

Olen eduskunnassa lukuisissa puheenvuoroissa pitänyt esillä itsensä työllistäjien asemaa. Useissa kirjoituksissani olen tuonut esiin sosiaaliturvan aukkoja ja pitänyt esillä perustuloa, mikä tekisi työnteosta aina kannattavaa.

Johtamani eduskunnan Köyhyysryhmän seminaarit ovat käsitelleet mm. perusturvan riittävyyttä Suomessa, vähimmäistoimeentuloa Euroopassa ja köyhyyden vähentämistä Euroopassa. Eduskunnan köyhyysryhmä on tehnyt yhteistyötä EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston, European Minimum Income Network, Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kanssa.

Eduskuntakausi 2007-2011

Heti hallitusneuvotteluissa 2007 sain neuvoteltua apurahansaajien sosiaaliturvan toteuttamisen hallitusohjelmaan. Olin mukana työryhmässä, jossa laki apurahansaajien sosiaaliturvasta kirjoitettiin ja laadittiin taiteen- ja tieteentekijöiden työmarkkinatukea koskeva ohjeistus. Aikaisemmin sosiaaliturvan suhteen lainsuojattomille apurahansaajille on nyt taattu eläketurva, sairasvakuutusturva sekä lakisääteinen tapaturmaturva.

Vaadin hallitusneuvotteluissa myös, että hallitusohjelmaan kirjoitetaan lupaus tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvan parantamisesta. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannettiin jo hallituskauden alussa. Työttömyysturvan antamisesta annettiin yhtenäinen ohjeistus ja tieteen ja taiteen tekijöille saatiin TE-toimistoihin omat työvoimaneuvojat.

Olen tehnyt toimenpidealoitteen vuosilomaoikeuden ulottamisesta pätkätyöläisille (ns. lomapankin perustamisesta). Kirjallisia kysymyksiä olen tehnyt itsensä työllistävien asemasta ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa, apurahansaajien sosiaaliturvasta, apurahansaajien sosiaaliturvan vakuuttamisvelvoitteen laajentamisesta, itsensä työllistävien sosiaali- ja työttömyysturvasta, epätyypillisiä töitä tekevien työterveyshuollon parantamisesta ja apurahansaajien asumistuen määräytymisestä.

Olen myös toiminut Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton pätkätyötutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana.
 
Pätkätyöntekijöiden asemaan saatiin aikaan monia parannuksia, ja uskon että omalla aktiivisuudellani on ollut siinä merkitystä. Työ- ja elinkeinoministeriössä tehtiin selvitys pätkätyöntekijöiden lomaoikeuden parantamisesta. Työttömän mahdollisuutta opiskella on parannettu. Sivutoimisen yrittäjän sosiaaliturvaan on tehty parannuksia. Luovan työn tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvan puutteita on selvitetty ja niistä on koottu toimenpide-ehdotuksia.
 
Olen yrittänyt tuoda palkansaajien ja yrittäjien välimaastoon putoavien ns. itsensä työllistävien asemaan liittyviä epäkohtia kansanedustajien tietoisuuteen. Aloitteestani itsensä työllistävien sosiaaliturvan puutteet tunnustettiin historiallisesti ensimmäisen kerran eduskunnan virallisessa asiakirjassa, kun sivistysvaliokunta kirjasi itsensä työllistävien aseman parantamisen mietintöönsä kulttuurin tulevaisuudesta.
  
Perustin myös Vihreään puolueeseen työelämätyöryhmän vuonna 2007. 

Tagit: työelämä väliinputoajat Sosiaaliturva Perustulo Itsensä työllistäjät luova työ freelancerit pienituloiset

Köyhyydestä – kuka tahansa meistä voi pudota

14.02.2015

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto nostaa valtuuskuntapuheessaan Kouvolassa 14.2.2015 esille yhden Vihreiden kärkiteemoista, köyhyyden.

- Väliaikainen köyhyys koskettaa arviolta noin 800 000 suomalaista. Monen lähipiiristä löytyy joku, jolle köyhyys on arkipäivää. Se ei aina näy päälle päin – kuka tahansa meistä voi pudota. Köyhyyttä kokevien ja paremmin toimeentulevien elämät eivät saa erkaantua, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Alanko-Kahiluoto on huolissaan hallituksen koulutussäästöistä ja niiden rajuista vaikutuksista. Vihreät jätti opposition kanssa yhteisen välikysymyksen asiasta eilen.

- Tämä hallitus on tehnyt kovia säästöpäätöksiä koulutukseen. Hallitus on leikkaamassa suuren summan, 260 miljoonaa euroa toiselta asteelta. Arvioiden mukaan leikkaus tarkoittaisi jopa joka kolmannen oppilaitoksen sulkemista.

Alanko-Kahiluoto kritisoi hallituksen riittämätöntä panosta syrjäytymisen ehkäisyyn.

- Tämän hallituskauden painopistealue - syrjäytymisen ehkäisy – on jäänyt toimenpidetasolla vaatimattomaksi. Nuorisotakuu ei ole täyttänyt odotuksia, eivätkä sen tavoitteet ole toteutuneet. Tulevan hallituksen on jatkettava kesken jäänyttä työtä, Alanko-Kahiluoto linjasi.

Alanko-Kahiluodon mukaan tämänhetkinen perusturva on riittämätön, ja tästä on huomauttanut myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea. Suomen sosiaaliturva on sirpalemainen palapeli, jota on uudistettava yksinkertaisemmaksi. Alanko-Kahiluoto on huolissaan etenkin yksinasuvien selviämisestä.

- Asumiskustannukset ovat yksinasuvilla muita suuremmat ja köyhyysriski korkea. Yksinasuvat kantavat elämisen kustannukset yksin. He ovat myös suurin yksittäinen toimeentulotukea saavien ryhmä, Alanko-Kahiluoto sanoi puheessaan.

Perustulo tekisi työntekemisestä kannattavampaa ja joustavampaa.

- Vihreät haluavat perustulon, joka luo reittejä ulos köyhyydestä ja vähentää eriarvoisuutta. Emme halua että yhteiskunta lannistaa, vaan kannustaa ja luo valinnan mahdollisuuksia, Alanko-Kahiluoto linjasi.

Tagit: köyhyys tuloeort Perustulo syrjäytyminen

Askeleet kohti perustuloa

Vihreiden tavoite perustulosta on saanut mukavasti myötätuulta viime aikoina. Tavoitteemme on saada seuraavaan hallitusohjelmaan kirjaus perustulokokeilun toteuttamisesta. Samalla tulisi kirjata mitä perustulolla tavoitellaan: köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä ja turvaa työmarkkinoille.

Tällä kaudella Vihreiden ansiosta on aikaansaatu useita parannuksia sosiaaliturvaan, jotka tekevät mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen. Kutsumme näitä parannuksia askeleiksi kohti perustuloa. Yksi merkittävä parannus on ollut työttömyysturvan 300 euron suojaosa ja sen vaikutus työllistymiseen. Suojaosa työttömyysturvassa tarkoittaa 300 euron vapaata tuloa, joka on kannustanut tuhansia työttömiä osa-aikatöihin. Syksyllä vastaava suojaosa tulee vielä asumistukeen, joka parantaa edelleen mahdollisuuksia sovittaa yhteen sosiaaliturvaa ja työtuloja.

Uudella työmarkkinatuen ennakkomaksulla työtön voi omalla ilmoituksella ilmoittaa työtulot palkkakuitin viivästyessä. Se on tehnyt työmarkkinatuesta joustavamman ja ennakkomaksua voikin pitää eräänlaisena perustulon pikkuveljenä.

Työttömälle merkittävä parannus on ollut myös työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen. Sen ansiosta puolison tulot eivät enää vaikuta työttömän puolison oikeuteen saada työmarkkinatukea. Edistystä on sekin, että nykyään lapsen on mahdollista tienata ilman, että lapsen tulot vaikuttavat perheen asumistukeen. Vihreille on tärkeää tehdä sosiaaliturvasta henkilökohtaista: kenenkään oikeus sosiaaliturvaan ei saisi olla riippuvainen perheenjäsenen tai puolison tuloista. Epäkohta on edelleen se, että vanhempien tulot vaikuttavat aikuisen lapsen työmarkkinatukeen sekä oikeuteen saada opintotukea toisella asteella.

Tällä kaudella myös toimeentulotukea on kehitetty. 2000-luvun alusta alkaen toimeentulotuessa on kokeiltu suojaosaa, joka nyt vakinaistettiin. Toimeentulotuki ei leikkaudu pois heti ensimmäisestä tienatusta eurosta alkaen. Toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa olisi Vihreiden mielestä syytä korottaa, sillä etuoikeutetun tulon taso on ollut pitkään sama.

Yksi merkittävä askel kohti perustuloa on tänään eduskunnan käsittelyyn saapunut toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtyminen Kelaan (HE 358/2014). Jatkossa Kela maksaisi toimeentulotuen perusosan niille, jotka ovat siihen oikeutettuja. Tämä vähentää byrokratiaa ja köyhyyttä ja edistää niin sanottua yhden luukun periaatetta.

Kela-siirtoa on kritisoitu siitä, että toimeentulotuen perusosasta voi tulla eräänlainen ”automaattimaksu”. Toimeentulotuen perusosa on muuttunut jo nyt yhä useammalle sitä tarvitsevalle pysyväluonteiseksi etuudeksi. On selvää, että esimerkiksi asumiskulujen korvaaminen toimeentulotuen asumislisällä johtuu siitä, että edullisia asuntoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Asumistukeen on tehty parannuksia, mutta edelleen asumislisää joudutaan täydentämään toimeentulotuella etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa.

Vuokra-asumisen hinnat ovat jälleen nousussa ja eniten hintojen noususta kärsivät yksinasuvat. He maksavat suhteessa suurempaa vuokraa kuin muut ja vastaavat kaikista elinkustannuksista muutenkin yksin. Asuntorakentaminen, kaavoitus ja pääkaupunkiseudun metropolihanke ovat merkittäviä sosiaalipoliittisia kysymyksiä, joihin on saatava ratkaisuja mahdollisimman pian. Asuntotuotantoon on saatava vauhtia ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjolle. Tämä vähentäisi ihmisten riippuvuutta toimeentulotuesta.

Perustulon ideaa on edistetty myös pitkäaikaistyöttömän työllistämisbonuksella. 61 kunnassa on parhaillaan käynnissä kokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa pitää yhden kuukauden työmarkkinatuen työllistymisen jälkeen työllistyessään vähintään kolmen kuukauden työsuhteeseen yksityisellä sektorilla. Vihreiden mielestä työllistämisbonus pitäisi ottaa käyttöön myös julkisen sektorin ja järjestöjen työpaikoissa.

Askeleita kohti perustuloa on mahdollista edistää kohentamalla edelleen yrittäjän ja silpputyötä tekevien sosiaaliturvaa. Vihreät ovat esittäneet esimerkiksi reaaliaikaista tulorekisteriä keinona vähentää byrokratiaa ja parantaa mikroyrittäjien ja freelancereiden asemaa.

Samalla kun sosiaaliturvaa kehitetään perustulon suuntaan, on mahdollista toteuttaa perustulokokeilu. Suurista puolueista Keskusta ja myös osa Kokoomuksen kansanedustajista tukee tavoitetta. Valtaosa suomalaisista kannattaa perustuloa, ”jos se takaa ihmisille perustoimeentulon, vähentää byrokratiaa ja kannustaa samalla työntekoon ja yrittämiseen”. Erilaisia mahdollisuuksia perustulokokeilun toteuttamiseksi tulisi selvittää mahdollisimman pian, jotta kokeilu voitaisiin toimeenpanna seuraavan eduskuntakauden aikana. Perustuslakivalokunnan tulisi ottaa kantaa, millainen kokeilu olisi perustuslain mukaan mahdollinen. Erilaisia yhteiskuntapoliittisia kokeiluja on järjestetty aiemminkin, kuten työllistämiskokeilu Paltamossa. Itse olen ehdottanut alueellista kokeilua Helsingissä, mikä vaatisi aloitteellisuutta Helsingin kaupungilta.

Nykyinen monimutkainen, tilkkutäkiksi kutsuttu sosiaaliturvajäjestelmä kaipaa kehittämistä ja yksinkertaisemman siitä saisi parhaiten perustulon avulla. Köyhyys voi syrjäyttää, mutta jos ihmiseen luotetaan ja hänelle annetaan mahdollisuus kohentaa oman tilannettaan ilman lannistavaa byrokratiaviidakkoa, voidaan eriarvoisuutta konkreettisesti vähentää.

Tagit: Perustulo köyhyys toimeentulo Sosiaaliturva byrokratia

Voisiko ansiosidonnaisella oleva toimia yrittäjänä?

Esitin tämän kysymyksen eilen eduskunnassa työministeri Ihalaiselle. Käsittelimme Työ-ja elinkeinoministeriön budjettia, jonka esittelypuheenvuorossaan Ihalainen totesi, että starttiraha on monelle työttömälle hyvä keino työllistää itsensä.

Tämä pitää paikkansa. Työttömyys on kuitenkin kasvanut niin, ettei starttiraha enää riitä kaikille. Työllistämisen määrärahat ovat koko maassa niukat. Totesinkin tämän puheenvuorossani Ihalaiselle:

"Esimerkiksi Uudellamaalla työllistämisen määrärahoja on niin vähän, että starttirahaa voidaan ensi vuonna myöntää käytännössä 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna on myönnetty. Uudenmaan ely-keskus on lisäksi joutunut linjaamaan siten, että starttirahapäätöksiä tehdään aikaisempaa harvemmin ja aikaisempaa lyhyemmälle ajalle".

Samaan aikaan yhä useampi on työttömänä ansiosidonnaisella eikä uskalla työllistää itseään. Jos TE-toimisto tulkitsee henkilön yrittäjäksi, voi seurauksena olla työttömyysturvan menettäminen kokonaan. STM perustelee tätä sillä, ettei työttömyysturvaa ole tarkoitettu yritystoiminnan tukemiseen.

Suomessa työttömyysturvalla ei ylipäätään saa tehdä mitään, minkä salliminen ei ole tapahtunut jonkun enemmän tai vähemmän diktatorisen komission armosta. Esimerkiksi omaehtoisen opsikelun salliminen työttömänä on edelleen enemmän tai vähemmän sattumanvaraista ja johtaa usein mielivaltaisiin päätöksiin. Omaehtoinen opiskelu sallitaan, jos se voi parantaa henkilön työllistymisen mahdollisuuksia. Kuka tätä on pätevä arvioimaan aukottomasti?

Tapasin kerran eräällä asukastalolla miehen, joka oli siellä kuntouttavassa työtoiminnassa eli voiteli voileipiä toisille työttömille. Mies oli irtisanottu Nokialta, ja hän olisi halunnut suorittaa insinöörin tutkintonsa päälle lisäopintoa yliopistolla. Tämä oli kuitenkin TE-toimistossa katsottu turhaksi työllistymisen kannalta. Mies oli silmin nähden ahdistunut ja turhautunut.

Olemme siis luoneet systeemin, joka pitää työttömyyttä parempana vaihtoehtona kuin itsensä työllistämistä, opiskelua, eteenpäin pyrkimistä, mielekästä tekemistä ja toivoa itsensä elättämisestä. Systeemi on järjetön eikä meillä ole siihen pitkään edes varaa.

Itse kannatan perustuloa - tietenkin. Se vapauttaisi kaikki työttömät tekemään työtä kuin työtä vailla pelkoa putoamisesta byrokratian tulottomaan ja tunteettomaan loukkuun. Mutta niin kauan kuin suuret työmarkkinajärjestöt ja SDP ovat perustulolle penseitä, kannattaa ajaa myös muita työttömien kyykyttämistä ja työnteon esteitä vähentäviä keinoja. Työnteon salliminen ansiosidonnaisella on siksi keskustelemisen arvoinen ajatus.

Vastaväite kuuluu, että yrittäjämäisen toiminnan tukeminen työttömyysturvalla vaarantaisi kilpailuneutraliteetin tai asettaisi yrittäjät eriarvoiseen asemaan keskenään. Mietin tähän kahta ratkaisua :
1) työskentely yrittäjämäisesti ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olisi vaihtoehto starttirahalle mutta ei söisi oikeutta hakea starttirahaa jatkossa;
2) oikeus yrittäjämäiseen työskentelyyn ansiosidonnaisella olisi määräaikainen.

Sosiaaliturvalainsäädäntö on rakennettu sille oletukselle, että kaikki työssäkäyvät voidaan jaotella joko palkansaajiin tai yrittäjiin. Systeemi hukkaa ne, jotka toimivat välissä. Siirtyminen yrittäjästä palkansaajaksi, palkansaajasta apurahansaajaksi ja apurahansaajalta toimeksiannolle ei välttämättä kerrytä senttiäkään ansiosidonnaista. Tietääkseni Akava on kuitenkin ehdottanut jonkinlaista ns. yhdistelmäturvan mallia, jossa ihminen voisi siirtyä joustavasti palkansaajasta yrittäjäksi.

Palkansaaja-yrittäjä -kahtiajaon purkaminen on kuitenkin vaikeaa, koska aina, kun alkaa keskustelu turvan maksamisesta, kolmikannan osapuolet nostavat kätensä pystyyn. Työttömyys aiheuttaa kuitenkin kuluja ja tappiota, jossa maksajana on koko yhteiskunta.

Entä mitä ministeri vastasi?

"Alanko-Kahiluoto pohti ääneen, että voisiko tavallaan - kun meillä kuitenkin näitä itsensä työllistäjiä ja yksinyrittäjiä ja pk-yrittäjiä on paljon, tai sitä polkua halutaan edesauttaa - ajatella tämmöistä työttömän starttirahaa. Tämä keskustelu on parastaikaa käynnissä, ajatus siis siitä, että voisiko työttömyysturvaa vähän matkaa, jonkun pätkän, jatkaa, vaikka on siirtynyt työttömyydestä yrittäjäpolun valitsemiseen. Tämä ei ole saanut jakamatonta kannatusta sen takia, että työttömyysturvajärjestelmää ja sen rahoitusta ja periaatteita ei oikein tähän tarkoitukseen ole tehty, mutta näitä keskusteluja jatketaan. Ainakin starttirahaa voitaisiin kehittää siihen, että se edesauttaisi nimenomaan tässä alkuvaiheessa ehkä paremmin vielä, ja siihen, voisiko sitä tasoa vähän tarkistaa, vaikka keston kustannuksella, että saataisiin alkuvaiheeseen parempaa tukea. Tämä on nyt meillä neuvottelujen ja valmistelujen kohteena."

Voimia neuvotteluihin niille, joita yhteiskunnan jakautuminen työssäkäyviin ja pudonneisiin kiinnostaa. Yhteiskunta ei hyödy siitä, että vain työn syrjästä kiinni saaneiden sosiaaliturvaa puolustetaan ja muut jätetään nököttämään sohvalle: OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerojen kasvu on leikannut Suomen kasvusta 9 %-yksikköä 80-luvun jälkeen. Vain Meksikossa ja Uudessa Seelannissa tuloerot leikanneet kasvua enemmän.

Tagit: työttömyys työllisyys työllistäminen yrittäjyys yrittäjä starttiraha ansiosidonnainen Perustulo

Sivut

Tilaa syöte RSS - Perustulo