perusturva

Lopetetaan köyhyys

Johannes Mikkonen
YTM, Helsinki

THL julkaisi eilen 26.2.2015 raportin perusturvan riittävyydestä. Sen mukaan perusturva ei ole riittävä, vaikka se onkin kuluneen vaalikauden aikana parantunut.

Jokainen, joka on elänyt perusturvan varassa, tietää hyvin, ettei se riitä elämiseen. Vuonna 2013 heitä oli 4,3 prosenttia väestöstä eli 231 307 henkilöä.

Jokaisen olisi myös hyvä muistaa, että kaikki voivat kohdata elämässään tilanteen, jossa tarvitsemme yhteiskunnan tukea. Asia koskee meitä kaikkia.

THL:n raportin mukaan perusturvan varassa elävä jää 71 prosenttiin kuluttajatutkimuskeskuksen laskemista minimisummasta, jolla voisi elää kohtuullisesti. Yksinasuvalle se tarkoittaa 479 euroa kuussa asumismenojen jälkeen.

Se tarkoittaa muun muassa sitä, että 20 000 ihmistä jonottaa viikoittain ruoka-apua ja sitä, että köyhät kuolevat 12 vuotta aikaisemmin kuin rikkaat.

Köyhän elämä on epävarmuutta ja suunnittelematonta samaan aikaan, kun on oltava erittäin varma ja suunnitelmallinen, jotta selviää.

Köyhän elämä Suomessa on pelkoa sairaudesta. Se on pelkoa pesukoneen rikkoutumisesta. Se on huolta ja häpeää siitä, etteivät lapset voi harrastaa. Se on ystävien välttelyä, koska ei kehtaa sanoa, ettei ole vara lähteä kahville. Se on huonoa omaatuntoa siitä, että opiskelee. Se on pelkoa Kelan kirjeitä kohtaan, koska tietää niiden sisältävän vaikeuksia.

Se on elämää, joka ei aina tunnu elämiseltä, kuten Mathias Rosenlund kirjoittaa romaanissaan Vaskivuorentie 20:
”Vanhempieni kanssa olen pohtinut, voiko itselleen luoda uuden elämän, ja olemme itkeneet yhdessä. He sanovat: ainahan me ollaan oltu köyhiä. En minä ole elänyt, sanoo isä, ollut olemassa vain.”

Kirjaan soisi kaikkien kansanedustajaksi haluavien tutustua. Siinä Rosenlund kirjoittaa:

"Kerjuu ja köyhyys eivät ole koskaan kadonneet Pohjolasta - luulimmeko niin? Ne on vain systematisoitu ja byrokratisoitu: nyt seistään sosiaalitoimiston jonossa ja leipäjonossa sen sijaan, että istuttaisiin kadunkulmassa pahvimuki ojossa."

Olisiko nyt aika ryhtyä toimeen, jotta kerjuu ja köyhyys poistettaisiin Pohjolasta?

Sitä varten tarvitsemme lujaa poliittista tahtoa. Tarvitsemme perustulon, joka takaa elämisen perusedellytykset ja kannustaa ottamaan töitä vastaan. #siksiouti.


 

Tagit: köyhyys perusturva

Köyhimpien perusturvaa pitää nostaa

THL julkisti tänään tuoreen raportin perusturvan riittävyydestä (2011-2015). Raportin mukaan perusturvan riittävyys on tällä vaalikaudella parantunut mutta on edelleen riittämätön. Vaalikauden alussa korotettiin köyhimpien perusturvaa. Tämän ansiosta tuloerot ja köyhyysriski ovat pienentyneet. Korotuksesta huolimatta perusturva on edelleen jäänyt jälkeen ansiotason noususta. 

Perusturvaetuudet eivät edelleenkään riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Heikoin tilanne on yksin vuokralla asuvalla työttömällä, opiskelijalla tai sairauspäivärahaa saavalla. Heillä perusturva kattoi selvityksen mukaan vain 71 prosenttia kohtuullisesta vähimmäiskulutuksesta. Kuilu perusturvan varassa elävän väestön ja muun väestön välillä on edelleen liian suuri.

Enemmistö suomalaisista voi hyvin, mutta yhä useampi on tilastojen mukaan köyhä. Köyhyys koskettaa tavalla tai toisella Helsingin väestöä vastaavaa määrä suomalaisia. Monen lähipiiristä löytyy joku, jolle köyhyys on väliaikaista tai pysyvämpää. Köyhyys ei aina näy päälle päin. Moni meistä on ollut jossakin kohtaa elämässään köyhä. Pitkittynyt työttömyys, yksin asuminen ja yksinhuoltajuus ovat edelleen merkittäviä riskitekijöitä köyhyydelle.

Noin neljännesmiljoona suomalaista elää kokonaan perusturvan varassa. Se tarkoittaa, että kotitalouden tuloista yli 90 prosenttia muodostuu perusturvaetuuksista. Vuosina 2011-2013 perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut 26 000 henkilöllä.

Vihreät puolustavat hyvinvointivaltiota, jossa jokaisesta pidetään huolta. Haluamme pysäyttää eriarvoistumiskehityksen, jossa leipäjonojen Suomi ja menestyjien Suomi erkaantuvat toisistaan. Jokainen meistä voi pudota eikä kukaan ole täysin immuuni sairastumiselle, työttömyydelle tai syrjäytymiselle. Universaalit, yhteisesti verovaroin maksetut etuudet ja palvelut sekä maksuton koulutus ja terveydenhuolto hyödyttävät jokaista.

Perusturvan varassa elävien pienituloisten tilannetta on parannettava ensin. Se tarkoittaa, että perusturvaa on voitava nostaa ilman, että ansiosidonnaisia etuuksia samalla nostetaan. Työttömistä köyhimpiä ovat ne, joilla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysrahaan.  

Siksi työmarkkinatukea on oltava mahdollista korottaa korottamatta samalla ansiosidonnaista. Kaikkein heikoimpia on aina autettava ensin.

THL julkisti ensimmäisen lakisääteisen arviointiraportin perusturvan riittävyydestä vuonna 2011. Tuolloinkin perusturva todettiin riittämättömäksi. Suurin osa perusturvaetuuksia saavista ei pystynyt kattamaan tuloillaan kohtuullisen minimin mukaista kulutusta. Vihreille yksi hallitukseen osallistumisen ehdoista kevään 2011 vaalien jälkeen oli perusturvan korottaminen vähintään sadalla eurolla. Eduskunta päättikin korottaa perusturvaa vuoden 2012 alussa: työttömyysturvan tasoa korotettiin 120 eurolla ja toimeentulotuen perusosaan tehtiin kuuden prosentin tasokorotus.

Vuoden 2012 perusturvakorotuksen ulkopuolelle jäivät vähimmäismääräinen sairauspäiväraha sekä äitiys- ja isyyspäiväraha. Nämä etuudet on korotettava työmarkkinatuen tasolle.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että THL:n raportin tulokset otetaan huomioon kevään hallitusohjelmaneuvotteluissa ja köyhimpien perusturva korotetaan riittävälle tasolle.

Eduskunnan köyhyysryhmä järjestää huomenna eduskunnassa seminaarin, jonka tarkoituksena on tuoda perusturvan ongelmia ja sen riittämättömyyttä päättäjien tietoisuuteen.

 

Tagit: perusturva köyhyys eriarvoisuus vähimmäiskulutus työttömyys toimeentulo

Kehysriihen veropäätökset oikeudenmukaisia, osa leikkauksista vaikeita

Hallituksen kehysriihen neuvottelut eivät olleet Vihreille helpot. Meille oli tärkeää, että päätökset olisivat sosiaalisesti oikeudenmukaisia, ja että ympäristön tilaa parantavia uudistuksia jatkettaisiin. Vihreiden näkökulmasta lopputuloksessa on mukana sekä hyviä että huonoja päätöksiä.
 
Hyvää kehyspäätöksessä on ehdottomasti se, että veronkorotukset painottuvat suurituloisiin. Hallitus päätti kiristää pääoma-, perintö- ja lahjaveroja. Lisäksi kaikkein suurituloisimpien ns. solidaarisuusveroa jatketaan ja sen alaraja lasketaan 90 000 euron vuosituloihin. Sen sijaan pienituloisten verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennystä ja perusvähennystä. Hyvätuloiset maksavat siis jatkossa enemmän, ja pienistä tuloista jää jatkossa verojen jälkeen käteen enemmän kuin aikaisemmin. Hyvätuloisilta kerätään noin 500 miljoonaa euroa enemmän, pienituloisilta 100 miljoonaa euroa vähemmän. 
 
Lopputulos veropuolella on tuloeroja kaventava, mitä pidämme Vihreiden näkökulmasta voittona. Vaikea asia meillekin on se, että perusturvan indeksikorotus toteutetaan ensi vuonna vain osittaisena eli 0,4 prosenttia, mikä on palkkojen nousua vastaava indeksikorotus. Myös lapsilisiin kohdistuva 7-8 prosentin leikkaus on tuntuva. Pienituloisten kannalta ikävä on myös lääkkeiden omavastuun nousu 10 eurolla/vuosi. Lääkekattoon ei kuitenkaan kosketa, joten paljon lääkkeitä tarvitsevien tilanne ei juuri heikkene.
 
Kun veromuutokset yhdistetään sovittuihin tukien leikkauksiin, on lopputuloksen vaikutus tuloeroihin lähellä nollaa - aivan kuten hallituksesta lähtenyt Vasemmistoliittokin on tuonut esille. Tuloerot eivät kokonaisuus huomioon ottaen kapene, mutta eivät myöskään kasva. 
 
Vihreille on tärkeää, että hallitus siirtää tässäkin päätöksessään verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen, kun sähkö- ja energiaveroja korotetaan. Myös ympäristölle haitallisia tukia karsitaan.
 
Painoarvomme neuvotteluissa ei kuitekaan riittänyt siihen, että olisimme pystyneet estämään kaikkein pienituloisimpiin kohdistuvan perusturvaindeksin muuttamisen. Lapsilisien leikkaamisen toteuttamismalli jäi neuvotteluissa auki, mutta jo nyt on selvää, ettei yksinhuoltajien lapsilisäkorotukseen kosketa. Vihreiden mielestä lapsilisiin kohdistuva leikkaus pitää toteuttaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
 
Neuvotteluissa päätettiin myös hakea säästöjä leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että säästö kohdistuisi korkeampia työttömyyspäivärahoja saaviin eikä työmarkkinatukea leikata. Malli neuvotellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikannassa.
 
Kehysriihessä pohdittiin myös arvonlisäveron korotusta. Olemme tyytyväisiä siihen, ettei arvonlisäveroja korotettu, sillä korotukset olisivat tässä tilanteessa olleet haitallisia työllisyyden kannalta. Alv:n korotus olisi myös ollut mahdotonta tilanteessa, jossa perusturvan indeksi toteutuu vain osittaisena.
 
Sosiaaliturvan puolella saimme läpi kaksi pitkäaikaista tavoitettamme. Asumistukeen päätettiin säätää Vihreiden pitkään ajama 300 euron suojaosa. Suojaosa tarkoittaa sitä, että jatkossa asumistuki ei pienene heti tulojen noustessa, vaan työtön saa ansaita 300 euroa ilman että asumistuesta leikataan. Vuoden alusta saimme vastaavan 300 euron suojaosan työttömien työttömyysturvaan. Yhdessä nämä uudistukset parantavat merkittävästi pienituloisten ja pätkätöiden varassa olevien tilannetta.
 
Toinen pitkäaikainen tavoitteemme on ollut toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelalle, minkä nyt saimme läpi. Muutos edesauttaa sitä, että pienituloisimmat toimeentulotukeen oikeutetut ihmiset myös saavat toimeentulotuen nykyistä helpommin. Kun toimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelalle, poistuu yksi kynnys hakea toimeentulotukea. On arvioitu, että moni toimeentulotukeen oikeutettu ihminen ei hae sitä, koska pitää hakemista nöyryyttävänä. Hallitus varaakin 20 miljoonaa euroa lisärahaa toimeentulotukeen, kun sen alikäyttö vähenee.
 
Uudistus vapauttaa sosiaalityöntekijöiden aikaa toimeentulotuen laskennasta aitoon sosiaalityöhön ja myös siten auttaa pienituloisten asemaa. Harkintaa edellyttävät täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät edelleen kunnissa sosiaalityöntekijöiden tehtävänä.
 
Tärkeää pienituloisten ja työttömien auttamiseksi on myös luoda uusia työpaikkoja. Säästöjen ja veronkorotusten rinnalla hallitus päätti seuraavalle kahdelle vuodelle kohdistuvasta yli 600 miljoonan euron kasvupaketista, jonka tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja ja auttaa uusia kasvualoja.
 
Vihreät pitävät tärkeänä sitä, etteivät nyt tehdyt säästöpäätökset kohdistu kohtuuttomasti mihinkään väestöryhmään, esimerkiksi lapsiperheisiin. Päätöksien kokonaisvaikutusta onkin tarpeen tarkastella budjetin laatimisen yhteydessä.
Tagit: Lapset perusturva

Perustulo tarkoittaisi ruokarahaa tilille joka kuussa - myös jouluna

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto (ViNo) on haastanut kaikkia poliittisia toimijoita ajamaan perustuloa yhtenä rintamana. 

ViNo on liikkeellä hyvällä asialla. Perustulon toteutuminen edellyttää puoluerajat ylittävää yhteistyötä.

Perustulo ei ole mikään uusi juttu. Vihreät ovat ajaneet aktiivisesti perustuloa jo vuosikymmeniä. Viimeisin päivitetty perustulomallimme on vuodelta 2007. Sen ideana on yksinkertaistaa ja yhtenäistää perusturvaa niin, että perusturva olisi tasapuolisesti ja varmasti jokaisen saatavilla. Toinen kantava ajatus on parantaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Työnteko olisi aina kannattavaa. 

Mielestäni hallitusohjelman tärkein sosiaalipoliittinen kirjaus on lupaus parantaa palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Tämä kirjaus tehtiin hallitusohjelmaan Vihreiden neuvottelijoiden vaatimuksesta. Perustulo olisi ehdottomasti paras keino toteuttaa tämä hallitusohjelmatavoite. Mutta vaikka perustuloa ei tällä kaudella saataisi, voidaan ottaa monia askeleita kohti perustuloa helpottamalla satunnaisten tulojen ja erilaisten etuuksien yhteensovittamista. 

Suomessa on pitkään tiedostettu niin sanottujen kannustinloukkujen olemassaolo. Ne heikentävät työnteon kannattavuutta ja pahimmillaan jopa pakottavat työttömän köyhyyteen. On erittäin riskaabelia harkitakaan keikkatyön vastaanottamista, jos seurauksena on esimerkiksi asumistuen tai kotihoidontuen menettäminen. Sosiaaliturva leikkautuu jo pienistäkin ansiotuloista, ja keikka- tai pätkätyöläisen on vaikea etukäteen selvittää, onko hän edes oikeutettu päivärahaan, jos uskaltaa ottaa satunnaisen keikan vastaan. Monelta pienituloiselta jää etuus saamatta, kun sitä ei ymmärrä tai osaa hakea, tai omat voimavarat eivät riitä tukien selvittämiseen. 

Sata-komitea koottiin viime hallituskaudella uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmä perusteellisesti. Odotukset olivat korkealla. Uudistuksen tavoitteena oli työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Tarkoituksena oli ennen kaikkea yksinkertaistaa ja selkeyttää etuusviidakkoa, jolloin etuuden saajan asemakin paranisi, kun sosiaaliturvasta tulisi ennustettavampi. 

Mahdollisuudet siirtyä kohti perustuloa olivat olemassa, mutta ne jätettiin käyttämättä. Osmo Soininvaara teki perusteellisen katsauksen komitean työhön kirjassaan Sata-komitea – Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa (2010). Kirjan nimikin sen jo kertoo. Intressiristiriitojen vuoksi hyvät ehdotukset torpattiin, ja suureksi esteeksi muodostui vuoden 2008 taloustaantuma - isoon sosiaaliturvareformiin ei riittänyt rohkeutta eikä yhteistä tahtoa. Komitean merkittävimmäksi sosiaalipoliittiseksi saavutukseksi jäi takuueläke, jonka merkitystä kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille ei toki sovi väheksyä. 

Sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen jäi kuitenkin haaveeksi.

On siksi ollut ilo huomata, kuinka poliitikot vasemmalla kuin oikeallakin ovat viime aikoina aktivoituneet perustulokeskustelussa. Vasemmistonuoret laseerasivat tänä syksynä "Massit massoille" -kampanjan, jossa vaatimuksena on 750 euron perustulo.

Myös jotkut oikeistopoliitikot ovat tukeneet ajatusta perustulosta nimenomaan kannustimena ottaa työtä vastaan, tai ainakin ilmaisseet tukensa negatiiviselle tuloverotukselle. Konsensushakuisuutta on aistittavissa ja toivonkin, että tällä hallituskaudella otetaan uusia askelia kohti perustuloa. Siksi hallitusohjelman kirjaus palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovituksen parantamisesta on merkityksellinen myös Vihreiden pitkän aikavälin sosiaalipoliittisen tavoitteen eli perustulon kannalta. 

Iltalehti uutisoi eilen, että osa työttömistä on jäämässä jouluksi ilman päivärahoja. Jouluviikolla erääntyvät etuudet on aiemmin maksettu ennen joulupyhiä, mutta nyt joissakin toimipisteissä maksut on siirretty joulun yli. Tämä tarkoittaa entistä synkempää joulua monissa pienituloisissa kodeissa. Jos jokainen kansalainen saisi kerran kuukaudessa tililleen perustulon, ei hakemuksista, etuuspäätöksistä tai maksatuksista tarvitsisi hermoilla samassa mitassa kuin nyt. Perustulon avulla sosiaaliturvasta saataisiin paljon nykyistä yhtenäisempi ja yksinkertaisempi.

Olisiko poliittinen ilmapiiri uuden taloustaantuman kynnyksellä viimein suosiollinen sosiaaliturvajärjestelmän perusteellisen rakenneremontin toteuttamiselle?  Syytä olisi, sillä väliinputoajien määrä kasvaa aina taloustaantuman aikana. Perustulo olisi keino selvitä lamasta paremmin, sillä se nostaisi työllisyysastetta ja auttaisi jakamaan työtä ja vähentämään työttömyyttä. Ennen kaikkea se auttaisi työttömiä ulos köyhyydestä ja olisi inhimillisesti kestävä ratkaisu ponnistaa tulevaisuuteen yli vaikean ajan. Perustulon puolustajat oikealta vasemmalle siis yhteiseen rintamaan - ilman sitä ei perutuloa koskaan saada!

Tagit: Sosiaaliturva Perustulo perusturva köyhyys

KAUPUNGINOSIEN TASA-ARVOA VAHVISTETTAVA UUSIN KEINOIN

01.09.2011

 

 
Tiedote 30.8.2011
 
Vihreä eduskuntaryhmä kesäkokouksessaan Itä-Helsingissä:
KAUPUNGINOSIEN TASA-ARVOA VAHVISTETTAVA UUSIN KEINOIN
 
Helsingin kaupunginosat ovat luonteeltaan, palveluiltaan ja väestöltään erilaisia. Alueiden positiivista omaleimaisuutta tulee vaalia, mutta samalla on huolehdittava tasa-arvon toteutumisesta kaupungin ja sen asuinalueiden sisällä.
 
– Koulujen opetuksessa pitää aina saavuttaa riittävä perustaso.
Kouluihin, joissa on enemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, on ohjattava selvästi enemmän voimavaroja, koska niissä tarvitaan enemmän yksilöllistä ohjausta esimerkiksi kieltenopetuksessa, sanoo herttoniemeläinen kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
 
Positiivinen erityiskohtelu, eli lisärahan kohdentaminen tietyille
alueille, on tärkeää myös terveyspalveluissa. Palveluiden tarve eri terveyskeskuksissa vaihtelee paljonkin riippuen siitä, minkälaista väestöä alueella asuu. Lisärahoituksen rinnalla on panostettava henkilöstön jaksamiseen siellä, missä työntekijät joutuvat kovemmalle.
 
Vihreä eduskuntaryhmä haluaa hillitä kehitystä, jossa sosiaaliset
ongelmat kasaantuvat tiettyihin taloihin, kortteleihin tai asuinalueille.
 
– Helsingissä uusille asuinalueille sijoitetaan aina sekä vuokrataloja että omistusasuntoja. Tällainen asuntopolitiikka on ollut hyvä keino hillitä asuinalueiden jakautumista ns. huonoihin ja hyviin alueisiin, Alanko-Kahiluoto toteaa.
 
Hallitus valmistelee ohjelmaa, jossa tavoitteena on hillitä
asuinalueiden eriytymistä. Ohjelmasta tulee löytyä uusia keinoja
ehkäistä ongelmien kasautumista ja vahvistaa kaupunginosien
elinvoimaisuutta.
 
– Asukastoimintaa ja yhteisöllisyyttä vahvistavat hankkeet tulisi ottaa osaksi ohjelmaa. Yhdessä tekeminen ja paikkaan sitoutuminen luovat hyvän pohjan sille, että ihmiset välittävät ympäristöstään ja huolehtivat naapurustostaan. Myös ryhmärakentaminen, jossa joukko yksityisiä ihmisiä vastaa omien asuntojensa rakennuttamisesta, tuo kaivattua monimuotoisuutta ja yhteisöllisyyttä suomalaiseen asuntopolitiikkaan, sanoo eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Karimäki.
 
Vihreiden näkemyksen mukaan hyvän lähiöpolitiikan perusta on, että perusturva on riittävä, tuloerot kohtuullisia ja palvelut laadukkaita.
 
– Hallituksen sitoumus korottaa perusturvaa ja kaventaa tuloeroja on merkittävää myös lähiöpolitiikan näkökulmasta. Jos tuloerot syvenevät ja perusturva heikkenee, näkyvät seuraukset usein ensimmäisenä juuri lähiöissä, toteaa Karimäki.
 
– Muun muassa Itä-Helsingissä toiminut etsivä nuorisotyö on tuottanut hyvää tulosta ja seuraava askel on toiminnan valtakunnallistaminen. Se on hyvä askel syrjäytymisen ehkäisyssä koko maassa, jatkaa Karimäki.
 
Lisätietoja:
Vihreän eduskuntaryhmän vpj. Johanna Karimäki, 050 512 1948
Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, 050 512 1727
Tagit: Tasa-arvo Koulut perusturva asuntopolitiikka

Stoppi terveyseroille!

THL julkaisi eilen huolestuttavan tutkimustuloksen, jonka mukaan terveyserojen kasvu Suomessa jatkuu. Kapeneeko kuilu -raportin mukaan rikas elää köyhää merkittävästi pidempään: vuonna 2007 ero rikkaan ja köyhän miehen elinajanodotteessa oli jo 12,5 vuotta.

Kuten olen aiemmin tässä blogissa todennut, terveyserot ovat yhteiskuntamme suurin terveyspoliittinen haaste. Terveyserot ovat kuitenkin vain osa laajempaa ilmiötä, tulo- ja hyvinvointierojen kasvua. Yhteiskunnan hyvin- ja huonostivoivat laidat etääntyvät toisistaan.

THL:n raportissa todetaan, että yksittäisillä hankkeilla ei terveyseroja saada kavennettua. Tämä on varmasti totta, sillä samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme rakenteet aktiivisesti tuottavat hyvinvointieroja.

Helsingin Vihreiden järjestämässä Terveyserot kuriin -tilaisuudessa pitämässäni avauspuheenvuorossa totesin, että julkisten palvelujen vahvistaminen on terveyserojen kaventamisen kannalta aivan keskeistä.

Hyväosaiset ovat yleensä työssä käyviä, ja heillä on mahdollisuus käyttää hyvin toimivia työterveyshuollon palveluita. Pienituloiset sen sijaan turvautuvat julkisiin palveluihin jotka, ikävä kyllä, eivät aina toimi niin hyvin kuin pitäisi.

Julkisten palvelujen toimivuutta pitää parantaa ja niiden maine pitää palauttaa niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Terveyskeskuksen on oltava hyvä paikka olla töissä ja asiakkaana.

Terveydenhuollon asiakasmaksuja ei saa nostaa. Pienituloisen ei pidä joutua valitsemaan ruokakaupan ja lääkärikäynnin väliltä.

Painopistettä terveydenhuollossa on siirrettävä kohti ennaltaehkäisyä ja perustasoa. Terveellisen ruoan ja liikunta- sekä kulttuuriharrastusmahdollisuuksien on oltava kaikkien ulottuvilla.

Erityisen huolestuttava on tilanne, jossa vähävaraisten vanhempien lapsilla ei ole varaa harrastuksiin, koska harrastamisesta on tullut niin kallista. Vihreät ovatkin ehdottaneet kaikkein köyhimpien lasten harrastusten tukemista toimeentulotukeen liitettävällä ns. harrasterahalla. Tämän rahan tulisi olla lapselle korvamerkittyä rahaa, joka ei poistuisi heti, kun joku perheenjäsen saa pientäkin lisätuloa.

Tuloeroja on kavennettava verotuksella ja tulonsiirroin. Pienituloisten verotusta on kevennettävä ja suurten, erityisesti pääomatulojen, verotusta kiristettävä. Kiireellisin köyhyyttä vähentävä toimenpiden on työttömän perusturvan korottaminen. Leipäjonon armoille jätetyn on vaikea huolehtia terveydestään. 

Tagit: Verot Tuloerot Sosiaalipolitiikka perusturva terveyserot

Kuinka paljon "Kuka kuuntelee köyhää" -verkosto kasvaa tulevissa vaaleissa?

Jouko Karjalainen
Tutkija, THL

 

Suomi valmistautuu ensimmäisiin huhtivaaleihin. Monenmoiset lobbarit ovat pyörineet eduskunnassa, tapaavat istuvia ministereitä vieden omia toivomuslistojaan. Samaan joukkoon EK:n, EVVK:n, SAK:n, SLU:n, STKL:n  kanssa ja mitä nyt niitä onkaan, kuuluu nyt myös Kuka kuuntelee köyhää-verkosto (virallinen lyhenne 3K, josta näkee joskus myös epäonnistuneempaa versiota, jossa kolme Koota).
 
Verkosto, ei siis klaani, toimitti ehdotuksensa sosiaali- ja terveysministeriöön, itselleen peruspalveluministerille. Kolme kokonaisuuden paketti on luettavissa ja kommentoitavissa verkoston nettisivuilla ja myös Facebookissa voi asioista keskustella.
 
Suurin jännitysmomentti näyttää olevan se, saavatko persut gallupien ennustaman haamutuloksen. Puoluekentän uusjako on kiistämättä kiinnostava asia, muttei suinkaan vaalien ainoa kysymys. Meitä, siis 3K-verkostoa, kiinnostaa kasvaako Kuka kuuntelee köyhää -verkosto eduskunnassa. Sen tukemanahan ei yksikään nyt istuva kansanedustaja tullut valituksi eduskuntaan, koska moista verkostoa ei vielä vuonna 2007 ollut olemassakaan.
 
3K on aika ovelalla tavalla kasvattanut verkostoaan kansanedustajilla. Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfon keskustelutilaisuuksien avaajiksi on valittu aina eri puolueiden kansanedustajia. Voin tässä paljastaa, että ihan pelkästä kansanedustajiin tutustumisen tarpeesta tätä ei ole tehty; Kansalaisinfoon pääsee vain eduskuntaryhmien vieraana. Kuka kuuntelee köyhää -verkosto on siten paitsi osallistanut kansanedustajia,  saanut myös tilaisuuksilleen Helsingissä sopivan paikan keskellä kaupunkia, miltei meren rannalta hiukan punertavissa sisätiloissa. 
 
Helsingin lisäksi Kuka kuuntelee köyhää–tilaisuuksia on ollut, jos ei nyt ihan Hangosta Petsamoon, niin kuitenkin Turusta Rovaniemelle ja Porista Mikkeliin. Myös maakunnissa on saatu paikallisia kansanedustajia mukaan keskusteluihin. Laskujen mukaan tilaisuuksissa on ollut mukana kaikkiaan 1 ministeri ja 17 kansanedustajaa. Tämähän olisi nykyeduskunnan neljänneksi suurin ryhmä. Joidenkin, harvojen, edustajien sitoutumista ja asioihin perehtymistä voi hiukan epäillä, mutta niinhän näyttää olevan asia muissakin eduskuntaryhmissä. Tämän blogin haltija kuuluu niihin toisiin, siis paneutuviin ja yhtä jos toista ymmärtäviinkin.
 
3K-verkosto pyrkii luonnollisesti kasvattamaan ”eduskuntaryhmäänsä” tulevissa vaaleissa. Eri vaalipiireissä onkin aika monia sopivia ja päteviä ehdokkaita, jotka toivon mukaan eivät pidä köyhyyskynttilöitään vakan alla. Mistä sitä muuten tietää, millä ja kenen asialla kukin ehdokas on. Tästä kaikesta voi helposti päätellä, jotta 3K ei pyri puolueeksi vaan yrittää päästä kaikkien puolueiden sisään tai ainakin niitä tunnustamaan väriä. Onko 3K:lla oma väri tai onko yhtään väriä enää vapaana? Sateenkaarihan onkin jo varattu.  
 
Jos nyt joku tämän perusteella pitää Kuka kuuntelee köyhää-verkostoa vain lobbausjärjestönä, on ihan oikeassa, ainakin osittain, ja siltä osin kuin kyse on eduskunnasta. Toisaalla eli verkoston järjestämissä keskustelutilaisuuksissa tuotetaan poliittista keskustelua, jossa köyhyyttä kokeneet asianosaiset ovat pääosassa, ja joiden perusteella luodaan poliittisia tavoitteita ja ohjelmia. Tilaisuuksiin on osallistunut myös suuri joukko muita asiantuntijoita.
 
Seuraavan kerran tavataan Suomen Sosiaalifoorumissa ”Tehtävää Suomelle – Kitketään köyhyys kunnollisella koulutuksella” –tilaisuudessa Arbiksella (Dagmarinkatu 3) lauantaina 2. huhtikuuta klo 14. Sinne vaan kaikki ehdokkaatkin, sieltä ei tarvitse lähteä yhtä tyhmänä kuin tullessaan. Tätä olen ainakin itse pitänyt johtotähtenäni seminaareihin osallistumiselle. 
 
Jouko Karjalainan
Tutkija, THL
Tagit: perusturva köyhyys eduskunta vaalit.

Perusturvaa on korotettava

Pidimme tänään köyhyystutkja Heikki Hiilamon ja työministeri Anni Sinnemäen kanssa yhteisen lehdistötilaisuuden köyhyyden vähentämisen keinoista.
 
Esitimme, että perusturvaa tulisi vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa korottaa sadalla eurolla kuussa. Nykyisellään perusturva ei riitä elämiseen, kuten THL toteaa tuoreessa selvityksessään.

Perusturvalla elävä ei pysty kattamaan sillä kohtuullista minimikulutusta, jonka arvioidaan olevan asuinpaikasta riippuen 575 - 660 e kuukaudessa.

Perusturvan - eli esimerkiksi työttömyysturvan, vanhempainpäivärahojen tai sairauspäivärahan- varassa elävälle ihmiselle jää asumismenojen jälkeen käytettäväksi noin neljännes siitä rahasta, jonka keskituloinen voi käyttää elämiseen.

Sen lisäksi, että perusturvan taso on parinkymmenen viime vuoden aikana laskenut, sen varaan on joutunut yhä useampia ihmisiä. Noin 150000 suomalaista (Oulun kaupungin verran ihmisiä) elää lähes pelkällä perusturvalla. 400000 suomalaisen, (eli kaksi kertaa vantaalaisten määrä) bruttotuloista yli puolet koostuu perusturvasta.

Perusturvaa tuleekin korottaa niin, että se todella tuntuu pienituloisen arjessa. Vihreiden mallissa korotus tulisi työttömyyspäivärahan lisäksi vanhempainpäivärahoihin, sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan.

Korotus toteutettaisiin ilman kytköstä ansiosidonnaisiin päivärahoihin. Nykyisin ansio- ja perusturvaetuuksien välinen kuilu on perusteettoman suuri, jo 30%, ja lisäksi kytkös tekee perusturvan parantamisesta huomattavan paljon kalliimpaa.

Kytkös on voitava purkaa edes tilapäisesti. Myöhemmin siitä voidaan toki sopia uudelleen. Sata-komitea jätti köyhimpien peruspäivärahan korottamatta, mutta paransi ansiosidonnaista tukea saavien ansioturvaa. Me haluamme tehdä päinvastoin, koska köyhimpiä on autettava ensin.

Katso muut Vihreiden Uusi hyvinvointivaltio-avauksen teemat täältä.


 

Tagit: perusturva Hyvinvointivaltio

Vihreät haluavat perusturvaan 100 euron tasokorotuksen

14.03.2011

Perusturva on jäänyt rajusti jälkeen ansioiden kehityksestä. Vihreät haluavat korottaa sitä tuntuvasti, vaikka vaikeassa taloustilanteessa jaettavaa onkin niukasti.
Vihreät nostaisivat perusturvaa 100 eurolla kuukaudessa. Korotus varmistaisi kaikkein heikoimmassa asemassa oleville takuuturvan. Korotus tulisi työttömyysturvaan, vanhempainpäivärahoihin, sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan. Vihreät haluavat purkaa kertaluontoisesti perusturvan ja ansiosidonnaisen turvan kytköksen, eli ansioturvaa ei nostettaisi samaan aikaan perusturvan tasokorotusten kanssa.

- Poliitikkojen pitää uskaltaa ottaa ohjat omiin käsiinsä, jos kolmikanta ei siihen pysty. Sata-komitean työ oli meille pettymys, eikä tämä hallitus pystynyt tekemään sen esitysten pohjalta näitä tärkeitä päätöksiä. Etenkin ay-liike vastusti kytköksen purkua, sanoo Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki.

- Talouden kestävyyden lisäksi on taattava myös inhimillinen ja sosiaalinen kestävyys, sanoo Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto. - Kokoomus on köyhyyskeskustelussa puhunut vain työllistämisestä, ei lainkaan tulonsiirroista tai veronkevennyksistä. He ovat unohtaneet, miksi sosiaaliturva on olemassa. Sitä tarvitaan, jos ihminen ei jostakin syystä pysty elättämään itseään työllä, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Nykyhallitus on jo ottanut tärkeitä askeleita perusturvan parantamisessa. Vihreät haluaa jatkaa näitä uudistuksia. Vihreiden seuraavat tavoitteet ovat:
Toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelaan, jolloin perusturva tulee yksinkertaisemmaksi ja kannustavammaksi.
Työmarkkinatuen muuttaminen henkilökohtaiseksi niin, etteivät esimerkiksi puolison tai lasten tulot vaikuta sen suuruuteen.
Opintotuen sitominen elinkustannusten kehitykseen.
Lapsilisien hyötyjen takaaminen myös kaikkein köyhimmille perheille, eli tasokorotusten siirtäminen toimeentulotukiminimiin.

- Perusturvaa on välttämätöntä nostaa, jotta myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pysyisivät yhteiskunnassa mukana. Toimeentulotuen alkuperäinen tarkoitus oli olla kriisiapua, ja sellaiseksi se pitäisi nyt palauttaa. Nyt toimeentulotuki on kuin katiska: sieltä on vaikea päästä ulos, koska se aiheuttaa kannustin- ja byrokratialoukkuja, sanoo professori, köyhyystutkija Heikki Hiilamo, joka on vihreiden ehdokkaana Uudeltamaalta.

Perusturvan korottamisen lisäksi tärkeää on myös korjata niitä rakenteita, jotka nyt vangitsevat ihmiset köyhyyteen. Vihreät haluavat mahdollistaa työnteon kaikille suomalaisille ja tehdä työnteosta kaikille kannattavaa.

Vihreiden pitkän tähtäimen tavoite on kannustin- ja byrokratialoukut ratkaiseva noin 500 euron perustulo jokaiselle suomalaiselle. Vihreiden perustulomalli löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.vihreat.fi/perustulo

Tagit: Perustulo perusturva Hyvinvointivaltio

Perusturvan nosto kirjattava hallitusohjelmaan

Perusturvan taso on Suomessa matala eikä riitä edes kohtuulliseen kulutukseen, kertoo tänään julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys.

Tällä hallituskaudella perusturvaetuudet opintotukea lukuunottamatta on sidottu indeksiin ja säädetty perusturvan tason tarkastelusta kerran vaalikaudessa.

Nyt on tarkastelun aika, ja faktat ovat pöydässä. Tasoa on välttämättä korotettava ja korotus on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan. Tähän tulisi kaikkien puolueiden sitoutua.

Perusturvan tason korottamisen ohella on pienituloisten verotusta kevennettävä. Vihreät ovat verolinjauksissaan ilmoittaneet haluavansa keventää pienituloisten veroja 800 miljoonalla eurolla ensi kaudella.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton  tänään julkistetusta kyselystä käy ilmi, että 80 prosenttia ihmisistä pitää toimivia julkisia hyvinvointipalveluita parhaana keinona eriarvoisuuden poistamiseksi.

Julkisisten palveluiden tason turvaaminen onkin perusturvan parantamisen ohella tulevan hallituksen keskeisimpiä tehtäviä. Resursseja on kohdennettava perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn. Neuvolat, perheiden palvelut sekä oppilas- ja opiskelijahuolto on pantava kuntoon.

Eriarvoisuuden poistaminen on otettava kaiken lähitulevaisuuden politiikan lähtökohdaksi.

Tagit: Sosiaaliturva Verotus perusturva Hyvinvointi

Sivut

Tilaa syöte RSS - perusturva