Sosiaaliturva

Köyhyydestä ei saa kesälomaa

Sipilän hallitusta voi onnitella yhdestä asiasta: hallitus muodostettiin ja hallitusohjelma laadittiin kaikkien insinööritieteen sääntöjen mukaan nopeasti ja tehokkaasti. Ministerit ja kansanedustajat saattoivat jäädä istuntotauolle ja kesälomalle eduskunnan normaaliaikataulun mukaan. 

Hallituksen esitykset valmistuvat kuitenkin vain, koska kaikki eivät kesällä lomaile. Ministeriöiden virkamiehet ja juristit joutuvat kesän aikana selvittämään, millaisin ehdoin hallituksen esitykset voidaan muuttaa konkreettisiksi lakiesityksiksi eduskunnan käsittelyä varten. 

Lomalta palaavilla poliitikoilla saattaa kuitenkin olla vastassaan yllätyksiä. En esimerkiksi usko, että hallitus onnistuu leikkamaan ja romuttamaan köyhimpien eläkkeensaajien asumistuen ilman jonkinasteisia perustuslaillisia ongelmia. 

Päätös eläkkeensaajien asumistuen romuttamisesta tehdään budjettilakina, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016. Jotta aikataulussa pysyttäisiin (ja hallitus saisi tehtyä toivomansa säästöt eläkkeensaajien kustannuksella), esityksen on oltava eduskunnassa heti kesän jälkeen, viimeistään syyskuussa. 

Yhdistämällä eläkkeensaajien asumistuen yleiseen asumistukeen hallitus uhkaa leikata asumistukea 68 prosentilta eläkkeensaajista. Ainakin 47 000 suomalaista eläkeläistä menettää asumistukea 100–200 euroon kuukaudessa. Eniten kärsivät yksinasuvat heikosti toimeentulevat eläkkeensaajat. 

Näin suuri leikkaus on perustuslaillisesti ongelmallinen, sillä yksinäiset vanhukset ovat meillä jo nyt merkittävässä köyhyysriskissä. OECD:n vertailussa pienituloisimmat suomalaiset eläkkeensaajat ovat keskimäärin läntisen Euroopan köyhimpiä.

Eniten Sipilän oikeistokonservatiivisen hallituksen päätöksestä kärsivät ikääntyneet naiset, joiden työura on jäänyt katkonaiseksi. He ovat tyypillisesti hoitaneet lapsia kotona pitkään (Keskustan vaaliman) kotihoidontuen turvin, koulutus on jäänyt puutteelliseksi ja työura kodin ulkopuolella lyhyeksi. He kuuluvat eläkkeensaajista heikompiosaisiin ja vanhuksista köyhimpiin ja he myös kärsivät keskustajohtoisen hallituksen päätöksistä eniten.

Esimerkiksi ystäväni Katriinan, 60, eläkkeestä ja asumistuesta käteen jäävä summa vuokranmaksun jälkeen laskee Sipilän hallituksen päätöksellä 515 eurosta 405 euroon. Viidenneksen leikkaus käteen jääviin tuloihin on Katriinan taloudessa iso summa. Päivätyönsä Katriina on tehnyt lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä. Katriinan lapset olivat alle kouluikäisiä, kun hänen miehensä kuoli ja Katriina jäi leskeksi. Vaikka hän rakasti työtään sosiaalipäivystyksessä  kaksivuorotyö oli yksinhuoltajalle liian kova yhtälö. Työura jäi pätkittäiseksi ja eläke pieneksi. 

Katriinalla on laaja ystäväpiiri ja valoisa elämänasenne, mutta kaikilla hänen pienituloisilla eläkeläistutuillaan ei näitä voimavaroja ole. Heistä Katriina on huolissaan. Hän kysyy myös, mistä 47 000 köyhää eläkeläistä löytää halvemman asunnon, kun asumistukea leikataan - ajaako hallitus heidät toimeentulotuen varaan ja leipäjonoon? 

Suuntaamalla suurimmat etuusleikkaukset juuri eläkeläisten asumistukeen hallitus lisää myös niiden nuorena eläkkeelle joutuneiden ahdinkoa, joiden eläke sairauden tai vammaisuuden vuoksi on jäänyt pieneksi. Näillä ihmisillä ei ole köyhyydestä kesälomaa. Miten harrastat, olet sosiaalinen tai vietät kesälomaa, kun rahat eivät riitä edes joukkoliikenteen kuukausikorttiin? 

Totuus on, ettei arvomaailma Sipilän hallitusohjelman takana juuri kestä lähempää tarkastelua. Suomen perusoikeistokonservatiivihallitus on välinpitämättömin juuri niiden samojen naisten selviytymistä kohtaan, joiden varaan se hallitusohjelmassa laskee esimerkiksi omaishoidon mittavan kasvattamisen. Kolmen ässän hallitus kasvattaa pienituloisten naisten hoivataakkaa, ja palkkioksi tästä leikkaa heidän tuleistaan eniten. Millä tavalla tämä on oikein? 

Sipilän hallituksen päätökset kasvattavat köyhien vanhusten määrää. Euromääräisesti eniten hallituksen päätöksistä hyötyvät yhdeksänteen tulokymmenykseen kuuluvat, joilla on jo valmiiksi käytössään enemmän rahaa kuin 80 prosentilla suomalaisista. Pienituloisten eläkeläisten käytettävissä olevat tulot pienenevät sekä prosentuaalisesti että absoluuttisesti eniten.

Sipilän hallituksen arvomaailma on kova, sillä esimerkiksi eläkkeensaajien asumistuen leikkaamiselle olisi ollut vaihtoehtoja. Niitä ei vain haluttu tutkia. Oikeistokonservatiivihallitusta ei kiinnosta, miten säästöt toteutettaisiin oikeudenmukaisella tavalla. 

Ongelmana on se, että eläkkeensaajan asumistuki ja yleinen asumistuki ovat aivan eri kohderyhmien järjestelmiä. Niiden perusteet ovat hyvin erilaisia, ja kun eläkkeensaajen tukea saavat sopeutetaan väkisin yleiseen asumistukeen, syntyy suurta vahinkoa - muun muassa 68 prosentilla tuen määrä putoaa 100-200 euroa kuukaudessa. Hallitus sivuuttaa kokonaan sen, että eläkkeensaajat on  monimuotoinen ryhmä, ja ettei kyse ole vain tuen määrän putoamisesta, vaan myös toimeentulosta ja asumisturvata. Halvempia asuntoja ei ole helppo löytää.

Suomessa on kova pula kohtuuhintaisista asunnoista. Niiden määrä ei lisäänny vaikeuttamalla niiden toimeentuloa, jotka tuloihinsa nähden maksavat asumisesta eniten. 

Sipilän hallituksen kesälomailevalle perhe-ja perusturvaministerille minulla on toive: toteuta Keskustan ennen vaaleja lupailema selvitys yksinasuvien asemaan liittyvistä epäkohdista, jotka vaativat kiireellistä lainvalmistelutyötä. Selvitys osoittanee, ettei yksinasuvien asemaa paranneta asumistukea leikkamalla, vaan laskemalla asumisen hintaa. Asuntoja lisätään rakentamalla lisää asuntoja, ei lisäämällä köyhien määrää. 

Tagit: köyhyys eläke asumistuki Sosiaaliturva asuntopolitiikka

Äänestäjän tunnustuksia -sarjassa vuorossa luovien alojen yrittäjä

Äänestäjän tunnustuksia
Kirjoittajana luovien alojen yrittäjä

Yksin pikku puljuaan pyörittävällä parturi-kampaajalla, muusikolla, elokuvantekijällä, valokuvaajalla taikka kondiittorilla ei ole juurikaan tekemistä niiden liukkaiden liikemiesten kanssa, joiden yrittäjyys rajoittuu lähinnä osakkuuteen suuryhtiössä vailla minkäänlaista yrittämisen riskiä.

Meitä yksinyrittäjiä ja freelance-tekijöitä on vuosi vuodelta yhä enemmän ja yhä useammalta toimialalta. Kun olen objektiiviseti tarkastellut asiaa, ei KUKAAN ennen Outia ole ajanut asiaamme. Toki syynä on se, että olemme varsin sekalainen seurakunta eri alojen tekijöitä eikä juuri kukaan ole järjestäytynyt mihinkään ammattiliittoon. Tuttuakin tutumpia lienevät ylipitkät työpäivät, joissa ei tunteja lasketa, sekä asiakas- ja yhteistyösopimukset, joissa iso tilaaja kyykyttää pientä yrittäjää mennen tullen.

Minua ei kiinnosta voitontavoittelu taikka kasvu. Minulle yrittäjyys on sitä, että saan mahdollisimman hyvin tehdä sitä, mihin minulla on intohimo, koulutus ja osaaminen. Haluan tulla toimeen sillä osaamisellani, jonka parhaiten hallitsen. Olen ammattilainen, en porvari taikka duunari – ja silti olen näitä molempia samaan aikaan.

Outi on ensimmäinen poliitikko, johon yrittäjänä olen kiinnittänyt huomiota. Hän on ainoa, joka systemaattisesti on vuosien aikana ajanut yksinyrittäjien ja freelancereiden asiaa. Pienin askelin, mutta kuitenkin, tilanteemme on parantumassa. Meidän itsemme on lyötävä hynttyyt yhteen ja ajettava etujamme ja Outi on se, joka tuo äänemme kuuluville!

Minä äänestän Outia – puhtaasti itsekkäistä syistä.

Tagit: Pätkätyö itsensä työllistäjä mikroyrittäjä yksinyrittäjä freelancer Sosiaaliturva toimeentulo

Mitä olen eduskunnassa tehnyt pienituloisten, pienyrittäjien, itsensä työllistäjien ja muiden työelämän väliinputoajien hyväksi

07.04.2015

Vihreille perusturvan nostaminen vähintään sadalla eurolla oli eduskuntavaalien 2011 jälkeen ehto Kataisen hallitukseen osallistumiselle. Olen pitänyt pienituloisten asemaa esillä koko eduskuntakauden ajan. Herätin heti alkukaudesta henkiin eduskunnan köyhyysryhmän, minkä puheenjohtajana olen toiminut tämän kauden ajan. Köyhyysryhmän tarkoituksena on tuoda köyhyysteemaa ja pienituloisten asemaa kansanedustajien tietoisuuteen. Olemme järjestäneet vuosittain kaksi isompaa seminaaria sekä aamiaistilaisuuksia ja tutustumisvierailuja esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan ja ruokajakelutoimintaan.

Suomessa mikroyrittäjien, itsensä työllistävien ja freelancereiden sosiaaliturvassa on suuria puutteita verrattuna palkansaajiin. Itsensä työllistäjä ja pienyrittäjä ovat väliinputoajia, joilla ei ole kunnollista työttömyys- tai sairasajan turvaa saati eläketurvaa. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee kohdella tasavertaisesti palkansaajia, yrittäjiä ja kaikkia näiden ääripäiden välissä työtä tekeviä. Kaikkien työtulojen pitää kerryttää ansiosidonnaista päivärahaa, oli kyseessä sitten yhden päivän keikka, parin viikon projekti tai kuukauden työsuhde.

Pienituloisten, pienyrittäjien, itsensä työllistäjien ja muiden työelämän väliinputoajien sosiaaliturvan parantaminen on minulle tärkeä tavoite politiikassa. Olen kansanedustajana voimakkaasti pitänyt esillä erilaisten työelämän väliinputoajien asemaa sekä tätä joukkoa koskevia sosiaaliturvan aukkoja ja lainsäädännön epäkohtia.

Eduskuntakausi 2011-2015

Hallitusneuvotteluissa 2011 me Vihreät saimme neuvoteltua Kataisen hallitusohjelmaan kirjauksen, jonka mukaan "selvitetään erikseen työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa olevan itsensä työllistämisen ongelmakohdat sosiaalivakuutus- ja työlainsäädännössä", ja että ”hallitus tulee paikantamaan luovien alojen työntekijöiden sosiaaliturvassa olevat mahdolliset epäkohdat sekä tekemään tarvittavat lainsäädännölliset muutokset”. Kesällä 2014 saimme neuvoteltua myös Stubbin hallitusohjelmaan kirjauksen siitä, että hallitus tulee parantamaan itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien asemaa.

Tein kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Risikolle, jossa peräänkuulutin hallitusohjelmakirjauksen toteuttamista eli miten luovien alojen toimintaedellytyksiä parannetaan.

Tällä kaudella on ollut vireillä useampikin poikkihallinnollinen työryhmä, joka ovat selvittänyt "työelämän muutostrendejä" sekä itsensä työllistäjien sosiaaliturvan muutostarpeita. Yksimielisyyttä muutostarpeista ei kuitenkaan ole syntynyt eikä lainsäädäntöön ole kuluneen kauden aikana saatu juurikaan parannuksia. Hallituksen aikaansaannokseksi on jäänyt selvitystyö työttömyysturvalaissa olevan yrittäjämääritelmän kehittämistarpeista.

Jätin työministeri Ihalaiselle kesällä 2012 kirjallisen kysymyksen itsensä työllistäjien aseman parantamisesta lainsäädännössä. Työministeri vetosi vastauksessaan ns. trendityöryhmän selvitystyöhön ja kolmikantaiseen lainvalmisteluun selvitystyön perusteella, joka ei sittemmin edennyt lainsäädännöksi asti.

Vihreiden aikaansaannoksia on ollut tällä kaudella 300 euron suojaosa työttömyysturvaan, mikä on jo lisännyt roimasta työtilaisuuksia ja tuhannet työttömät ovat työllistyneet osa-aikatyöhön. Suojaosa tulee syksyllä 2015 myös asumistukeen.

Hieno saavutus on ollut myös se, että työmarkkinatuesta poistui kokonaan tarveharkinta, mikä tarkoittaa sitä, ettei puolison tulot vaikuta enää työmarkkinatuen määrään.

Olen tehnyt aloitteita pienyrittäjien ja itsensä työllistävien turvan parantamiseksi ja työnteon helpottamiseksi. Puolue on koonnut aloitteet ”Enemmän turvaa, vähemmän byrokratiaa” -otsakkeen alle. Minua haastateltiin Suomen yrittäjien työttömyyskassan lehdessä näistä aloitteista. Julkistimme Ville Niinistön kanssa Talouden tiekartan, jossa on esityksiä yrittäjien aseman poarantamiseksi.

Järjestin eduskunnassa pyöreän pöydän keskustelun, jossa kuulin asiatuntijoita siitä, miten pienyrittäjien asemaa voitaisiin parantaa ja miten heitä koskevaa lainsäädäntöä tulisi uudistaa. Olen myös tavannut eduskunnassa minuun yhteyttä ottaneita naisyrittäjiä ja kuullut heidän esityksiään naisyrittäjien aseman parantamiseksi.

Olen eduskunnassa lukuisissa puheenvuoroissa pitänyt esillä itsensä työllistäjien asemaa. Useissa kirjoituksissani olen tuonut esiin sosiaaliturvan aukkoja ja pitänyt esillä perustuloa, mikä tekisi työnteosta aina kannattavaa.

Johtamani eduskunnan Köyhyysryhmän seminaarit ovat käsitelleet mm. perusturvan riittävyyttä Suomessa, vähimmäistoimeentuloa Euroopassa ja köyhyyden vähentämistä Euroopassa. Eduskunnan köyhyysryhmä on tehnyt yhteistyötä EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston, European Minimum Income Network, Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kanssa.

Eduskuntakausi 2007-2011

Heti hallitusneuvotteluissa 2007 sain neuvoteltua apurahansaajien sosiaaliturvan toteuttamisen hallitusohjelmaan. Olin mukana työryhmässä, jossa laki apurahansaajien sosiaaliturvasta kirjoitettiin ja laadittiin taiteen- ja tieteentekijöiden työmarkkinatukea koskeva ohjeistus. Aikaisemmin sosiaaliturvan suhteen lainsuojattomille apurahansaajille on nyt taattu eläketurva, sairasvakuutusturva sekä lakisääteinen tapaturmaturva.

Vaadin hallitusneuvotteluissa myös, että hallitusohjelmaan kirjoitetaan lupaus tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvan parantamisesta. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannettiin jo hallituskauden alussa. Työttömyysturvan antamisesta annettiin yhtenäinen ohjeistus ja tieteen ja taiteen tekijöille saatiin TE-toimistoihin omat työvoimaneuvojat.

Olen tehnyt toimenpidealoitteen vuosilomaoikeuden ulottamisesta pätkätyöläisille (ns. lomapankin perustamisesta). Kirjallisia kysymyksiä olen tehnyt itsensä työllistävien asemasta ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa, apurahansaajien sosiaaliturvasta, apurahansaajien sosiaaliturvan vakuuttamisvelvoitteen laajentamisesta, itsensä työllistävien sosiaali- ja työttömyysturvasta, epätyypillisiä töitä tekevien työterveyshuollon parantamisesta ja apurahansaajien asumistuen määräytymisestä.

Olen myös toiminut Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton pätkätyötutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana.
 
Pätkätyöntekijöiden asemaan saatiin aikaan monia parannuksia, ja uskon että omalla aktiivisuudellani on ollut siinä merkitystä. Työ- ja elinkeinoministeriössä tehtiin selvitys pätkätyöntekijöiden lomaoikeuden parantamisesta. Työttömän mahdollisuutta opiskella on parannettu. Sivutoimisen yrittäjän sosiaaliturvaan on tehty parannuksia. Luovan työn tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvan puutteita on selvitetty ja niistä on koottu toimenpide-ehdotuksia.
 
Olen yrittänyt tuoda palkansaajien ja yrittäjien välimaastoon putoavien ns. itsensä työllistävien asemaan liittyviä epäkohtia kansanedustajien tietoisuuteen. Aloitteestani itsensä työllistävien sosiaaliturvan puutteet tunnustettiin historiallisesti ensimmäisen kerran eduskunnan virallisessa asiakirjassa, kun sivistysvaliokunta kirjasi itsensä työllistävien aseman parantamisen mietintöönsä kulttuurin tulevaisuudesta.
  
Perustin myös Vihreään puolueeseen työelämätyöryhmän vuonna 2007. 

Tagit: työelämä väliinputoajat Sosiaaliturva Perustulo Itsensä työllistäjät luova työ freelancerit pienituloiset

Pienyrittäjyyden toimintaedellytyksiä parannettava

Kati Liikonen
Vihreiden Yrittäjien pj.

Suomen Yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan keskiverto suomalainen yrittäjä tienaa noin 1500 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan yrittäjän sosiaaliturva on aivan olematon. Valtakunnallisen linjauksen mukaan yrittäjälle ei makseta toimeentulotukea kuin korkeintaan kolmen kuukauden ajan - sosiaalitoimen tehtävä kun ei ole tukea yrittäjyyttä. Vihreiden ajama perustulo parantaisi pienten toimijoiden toimeentuloa välittömästi.

Yritysten lupaprosessit ja yrityksiltä vaadittava byrokratia tulisi sitoa yrityksen kokoon ja tehtyyn liikevaihtoon. Pienen, paikallisen yrityksen riskit esimerkiksi tuotteiden levikin suhteen ovat ihan eri luokkaa kuin isoilla, globaaleilla toimijoilla. Samaan aikaan yhteiskunnan taloudellinen tuki keskittyy isoille toimijoille. Miten on mahdollista, että yritystukia maksetaan isoille toimijoille samaan aikaan kun ne maksavat osinkoja osakkeenomistajilleen jopa miljoonien eurojen edestä?

Monet julkiset kilpailutukset on rakennettu niin isoiksi kokonaisuuksiksi, ettei pienillä paikallisilla toimijoilla ole niihin mitään asiaa. Jos kilpailutuksen kriteereissä annetaan monen sadantuhannen euron liikevaihtovaateet tai vaaditaan kattavaa varamiesjärjestelmää sairaustapausten varalle, on päivänselvää, keitä niiden toteuttajiksi halutaan.

Kuitenkin on huomattavasti todennäköisempää, että 50 000 mikroyritystä palkkaa kukin yhden uuden työntekijän kuin että sadasta isosta toimijasta jokainen palkkaisi 5000 uutta työntekijää. Siksi ensimmäisen työntekijän palkkausta tulisi helpottaa. Ensimmäisen työntekijän palkkaus on pienelle toimijalle iso askel: yrityksen liikevaihdon tulisi kaksinkertaistua, jotta työntekijä maksaisi itsensä takaisin.  Myös vanhempainvapaiden todelliset kustannukset tulisi saada jaettua - tällä hetkellä ne jäävät naisen työnantajan maksettavaksi.

Kun yritystoiminta päättyy ja yrittäjä mielii päästä ansiosidonnaiselle, vaatii se käytännössä viimeisen tilinpäätöksen tekemistä. Pieni toimija maksaa sen omasta pussistaan, mikäli yritystoiminta on päättynyt kannattamattomana. Miltään muulta ihmisryhmältä kuin yrittäjiltä ei vaadita omaa rahallista panosta ennen työttömyystuelle pääsemistä.  Lienee lisäksi melko tavallista, että pieni toimija on omien luottotietojensa menetystä uhmaten höylännyt niin yrityksen ja omien yksityisten luottokorttiensa luottorajat tappiinsa ennen kuin on voinut myöntää, ettei enää mikään pelasta yritystoimintaa.

Monella pienellä toimijalla olisi tahtoa ja halua hoitaa velkansa kuntoon. Tällaisessa tilanteessa ei pankeilta kuitenkaan enää lainaa heru eivätkä sosiaaliset lainat ole valtakunnallisesti käytössä, vaikka niistä olisi monelle pienelle toimijalle apua luottotietojen menettämistä vastaan - velkasummat kun ovat pienellä toimijalla ihan toista luokkaa kuin isoilla. Talvivaaran tapaus osoitti kuitenkin, että veronmaksajien rahoja voidaan surutta pumpata miljoonia euroja kuukaudessa myös yrityksen loppumetreillä, kun kyseessä on iso toimija - mutta jos kyseessä on pieni yritys, ei yhteiskunnalta juuri ymmärrystä tai rahallista apua heru.

*

Tervetuloa tilaisuuteen
Kuinka parannetaan yrittämisen toimintaedellytyksiä?
Kansanedustaja, FT Outi Alanko-Kahiluoto järjestää yrittäjyysillan. Vieraspuhujana vihreä poliitikko, yrittäjä, cleantech-asiantuntija Kaisa Hernberg. Outia ja Kaisaa kirittää toimitusjohtaja, VTT Leena Mörttinen Perheyritysten liitosta. Vihreä yrittäjä Riikka Suominen johdattelee keskustelua.

Aika: Tiistaina 24.3. klo 17-19
Paikka: Kahvila-ravintola Fanny, Bulevardi 40.

Tapahtuman sivu Facebookissa.

Tervetuloa!

*

Outin kampanjaa voit seurata täällä.

Tagit: pienyrittäjyys pienyrittäjä Sosiaaliturva työttömyysturva yritystuki

Askeleet kohti perustuloa

Vihreiden tavoite perustulosta on saanut mukavasti myötätuulta viime aikoina. Tavoitteemme on saada seuraavaan hallitusohjelmaan kirjaus perustulokokeilun toteuttamisesta. Samalla tulisi kirjata mitä perustulolla tavoitellaan: köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä ja turvaa työmarkkinoille.

Tällä kaudella Vihreiden ansiosta on aikaansaatu useita parannuksia sosiaaliturvaan, jotka tekevät mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen. Kutsumme näitä parannuksia askeleiksi kohti perustuloa. Yksi merkittävä parannus on ollut työttömyysturvan 300 euron suojaosa ja sen vaikutus työllistymiseen. Suojaosa työttömyysturvassa tarkoittaa 300 euron vapaata tuloa, joka on kannustanut tuhansia työttömiä osa-aikatöihin. Syksyllä vastaava suojaosa tulee vielä asumistukeen, joka parantaa edelleen mahdollisuuksia sovittaa yhteen sosiaaliturvaa ja työtuloja.

Uudella työmarkkinatuen ennakkomaksulla työtön voi omalla ilmoituksella ilmoittaa työtulot palkkakuitin viivästyessä. Se on tehnyt työmarkkinatuesta joustavamman ja ennakkomaksua voikin pitää eräänlaisena perustulon pikkuveljenä.

Työttömälle merkittävä parannus on ollut myös työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen. Sen ansiosta puolison tulot eivät enää vaikuta työttömän puolison oikeuteen saada työmarkkinatukea. Edistystä on sekin, että nykyään lapsen on mahdollista tienata ilman, että lapsen tulot vaikuttavat perheen asumistukeen. Vihreille on tärkeää tehdä sosiaaliturvasta henkilökohtaista: kenenkään oikeus sosiaaliturvaan ei saisi olla riippuvainen perheenjäsenen tai puolison tuloista. Epäkohta on edelleen se, että vanhempien tulot vaikuttavat aikuisen lapsen työmarkkinatukeen sekä oikeuteen saada opintotukea toisella asteella.

Tällä kaudella myös toimeentulotukea on kehitetty. 2000-luvun alusta alkaen toimeentulotuessa on kokeiltu suojaosaa, joka nyt vakinaistettiin. Toimeentulotuki ei leikkaudu pois heti ensimmäisestä tienatusta eurosta alkaen. Toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa olisi Vihreiden mielestä syytä korottaa, sillä etuoikeutetun tulon taso on ollut pitkään sama.

Yksi merkittävä askel kohti perustuloa on tänään eduskunnan käsittelyyn saapunut toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtyminen Kelaan (HE 358/2014). Jatkossa Kela maksaisi toimeentulotuen perusosan niille, jotka ovat siihen oikeutettuja. Tämä vähentää byrokratiaa ja köyhyyttä ja edistää niin sanottua yhden luukun periaatetta.

Kela-siirtoa on kritisoitu siitä, että toimeentulotuen perusosasta voi tulla eräänlainen ”automaattimaksu”. Toimeentulotuen perusosa on muuttunut jo nyt yhä useammalle sitä tarvitsevalle pysyväluonteiseksi etuudeksi. On selvää, että esimerkiksi asumiskulujen korvaaminen toimeentulotuen asumislisällä johtuu siitä, että edullisia asuntoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Asumistukeen on tehty parannuksia, mutta edelleen asumislisää joudutaan täydentämään toimeentulotuella etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa.

Vuokra-asumisen hinnat ovat jälleen nousussa ja eniten hintojen noususta kärsivät yksinasuvat. He maksavat suhteessa suurempaa vuokraa kuin muut ja vastaavat kaikista elinkustannuksista muutenkin yksin. Asuntorakentaminen, kaavoitus ja pääkaupunkiseudun metropolihanke ovat merkittäviä sosiaalipoliittisia kysymyksiä, joihin on saatava ratkaisuja mahdollisimman pian. Asuntotuotantoon on saatava vauhtia ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjolle. Tämä vähentäisi ihmisten riippuvuutta toimeentulotuesta.

Perustulon ideaa on edistetty myös pitkäaikaistyöttömän työllistämisbonuksella. 61 kunnassa on parhaillaan käynnissä kokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa pitää yhden kuukauden työmarkkinatuen työllistymisen jälkeen työllistyessään vähintään kolmen kuukauden työsuhteeseen yksityisellä sektorilla. Vihreiden mielestä työllistämisbonus pitäisi ottaa käyttöön myös julkisen sektorin ja järjestöjen työpaikoissa.

Askeleita kohti perustuloa on mahdollista edistää kohentamalla edelleen yrittäjän ja silpputyötä tekevien sosiaaliturvaa. Vihreät ovat esittäneet esimerkiksi reaaliaikaista tulorekisteriä keinona vähentää byrokratiaa ja parantaa mikroyrittäjien ja freelancereiden asemaa.

Samalla kun sosiaaliturvaa kehitetään perustulon suuntaan, on mahdollista toteuttaa perustulokokeilu. Suurista puolueista Keskusta ja myös osa Kokoomuksen kansanedustajista tukee tavoitetta. Valtaosa suomalaisista kannattaa perustuloa, ”jos se takaa ihmisille perustoimeentulon, vähentää byrokratiaa ja kannustaa samalla työntekoon ja yrittämiseen”. Erilaisia mahdollisuuksia perustulokokeilun toteuttamiseksi tulisi selvittää mahdollisimman pian, jotta kokeilu voitaisiin toimeenpanna seuraavan eduskuntakauden aikana. Perustuslakivalokunnan tulisi ottaa kantaa, millainen kokeilu olisi perustuslain mukaan mahdollinen. Erilaisia yhteiskuntapoliittisia kokeiluja on järjestetty aiemminkin, kuten työllistämiskokeilu Paltamossa. Itse olen ehdottanut alueellista kokeilua Helsingissä, mikä vaatisi aloitteellisuutta Helsingin kaupungilta.

Nykyinen monimutkainen, tilkkutäkiksi kutsuttu sosiaaliturvajäjestelmä kaipaa kehittämistä ja yksinkertaisemman siitä saisi parhaiten perustulon avulla. Köyhyys voi syrjäyttää, mutta jos ihmiseen luotetaan ja hänelle annetaan mahdollisuus kohentaa oman tilannettaan ilman lannistavaa byrokratiaviidakkoa, voidaan eriarvoisuutta konkreettisesti vähentää.

Tagit: Perustulo köyhyys toimeentulo Sosiaaliturva byrokratia

Barrikadeille kulttuurin ja perustulon puolesta!

Taidetta ei ole ilman ihmisiä, jotka sitä tekevät. Siksi parasta taiteen tukemista on taiteilijan työn tukeminen.

Olen itse aikoinaan ollut perustamassa ystävieni kanssa taiteilijoiden ja tutkijoiden parempaa sosiaaliturvaa ajanutta liikettä, jonka lyhensimme muotoon "TATUSOTU": lyhenne tulee sanoista taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturva. Liike järjesti eduskuntavaalien 2007 alla Helsinkiin suurmielenosoituksen. Meitä oli eduskuntatalon edessä tuhansia: vaadimme apurahansaajille sosiaaliturvaa ja luovan työn tekijöille työttömyysturvaa. TATUSOTU-liike nosti apurahansaajien sosiaaliturvan epäkohdat esiin. Liikkeen luoman paineen ansiosta pääsinkin - tuoreena kansanedustajana - kirjoittamaan ja säätämään apurahansaajien sosiaaliturvalakia.

Suurin osa taiteilijoista tekee työtään jossain vaiheessa uraansa apurahalla. Siksi apurahansaajien sosiaaliturvalaki oli välttämättömyys.

Helsingissä järjestettiin eilen suuri Taidepoliittinen tapahtuma, jolla heräteltiin puolueita esittelemään puolueiden taide -ja kulttuuripoliittisia linjauksia ja tavoitteita.  Tapahtuman järjesti Baltic Circle -festivaali yhteistyössä Checkpoint Helsingin ja Public Movement -ryhmän kanssa. Taidepolitiikka on pitkään loistanut poissaolollaan julkisesta keskustelusta ja kyseessä oli suurin Suomessa järjestetty taidepoliittinen tapahtuma pitkään, pitkään aikaan. Esittelin tapahtumassa Vihreän puolueen kulttuuripoliittisia painopisteitä ja tavoitteita ensi kevään vaaleissa.

Vihreiden painopisteitä kulttuuripolitiikassa ovat viime vuosina olleet:

- luovan työn tekijöiden sosiaaliturvan ja työttömyysturvan parantaminen

- taiteilijaeläkkeiden määrän kasvattaminen

- vapaan taiteen kentän rahoituksen vahvistaminen.

Vihreän kulttuuripolitiikan perusarvoja ovat seuraavat:

- ensiksi vapaus
Taiteen vapaus ja itseisarvo on kaiken lähtökohta. Poliitikot tai virkamiehet eivät saa sanoa, millaista taidetta Suomessa pitää tehdä. Vain ollessaan vapaata taiteella on mahdollisuus kyseenalaistaa ja olla kriittinen katse yhteiskuntaan.

- toiseksi Vihreän kulttuuripolitiikan perusarvoihin kuuluu vastuullisuus
Poliitikoilla on vastuu siitä, että taiteen tekemisen edellytykset ovat kunnossa. Valtion on kannettava vastuunsa siitä, että taiteen rahoitus on monipuolista. Riittävä ja monipuolinen taiteen rahoitus on edellytys myös taiteen vapaudelle. Kulttuurin rahoitusta ei voi jättää kaupallisuuden, mesenaattien tai kuntien vapaaehtoisuuden varaan.

- kolmanneksi taiteeseen kuuluu tasa-arvo
Kulttuurin tulee olla kaikkien saatavilla. Esimerkiksi museoiden perusnäyttelyt voisivat olla maksuttomia samalla tavalla kuin lähikirjastotkin ovat. Tasa-arvoa on myös se, että kuka tahansa lahjakas nuori voi kouluttautua vaikkapa säveltäjäksi, näyttelijäksi tai kuvataiteilijaksi perheensä varallisuudesta riippumatta.

- lopuksi tärkeää Vihreälle kulttuuripolitiikalle on ajatus taiteen monimuotoisuudesta
Vihreille on tärkeää, että on laitosteattereita, orkestereita ja oopperaa, mutta ajattelemme, että vapaan taiteen kenttä tarvitsisi erityistä tukea. Sen osuus taiteen rahoituksesta on edelleen minimaalinen.

Tarvitaan myös uusia keinoja taiteen rahoituksen turvaamiseksi. Olen itse ollut neuvottelemassa kulttuuriprosenttia Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan. Sen ansiosta suurissa rakennusprojekteissa käytetään aina yksi prosentti taidehankintoihin. Olen ehdottanut kulttuuriprosentin sisällyttämistä myös palveluihin. Tällöin opetus-, sosiaali- ja terveystoimen budjetista varattaisiin prosentti kulttuuripanostuksiin, esimerkiksi yhteisötaiteilijoiden palkkaamiseen. Silloin taiteilijat voisivat työskennellä myös kouluissa, päiväkodeissa, nuoriso- ja vanhustentaloilla.

Mitä muuta konkreettista Vihreät haluavat tehdä teidän taiteilijoiden ja luovien alojen hyväksi? Ensinnäkin, seuraavaan hallitusohjelmaan pitää kirjata konkreettisesti se, millä tavalla itsensä työllistäjien asemaa parannetaan. Kulttuurialojen pienituloiset työntekijät ovat suurin ryhmä itsensä työllistäjien joukossa. Itsensä työllistäjällä ei ole palkansaajan sosiaaliturvaa, mutta hänellä ei myöskään ole varaa maksaa itselleen yrittäjän eläketurvaa.

Kulttuurialan itsensä työllistäjä joutuu keräilemään toimeentulonsa sieltä sun täältä. Esimerkiksi mieheni, joka on teatteriohjaaja, voi saman päivän aikana saada tuloja apurahasta, palkkatyöstä ja tekijänoikeuskorvauksista. Puolestaan näyttelijä, joka tekee töitä apurahalla vapaassa teatteriryhmässä, voi saman päivän aikana olla myös palkkasuhteessa Kaupunginteatteriin ja tehdä yrittäjän verokortilla töitä tv-yhtiölle.

Sosiaaliturvalainsäädäntö ei tällaista levottomuutta ymmärrä, ja siksi itsensä työllistäjä voi esimerkiksi jäädä kokonaan ilman työttömyysturvaa. Vihreiden ehdotus on seuraava: työlainsäädäntöön kirjataan, että itsensä työllistäjä on mahdollista rinnastaa palkansaajaan. Näin freelance-näyttelijä saisi saman sosiaaliturvan kuin Kaupunginteatterissa kiinnityksellä oleva näyttelijä.

Toiseksi, itsensä työllistäjien asemaa parannettaisiin säätämällä perustulo. Teissä luovien alojen työntekijöissä on paljon mikroyrittäjiä, joita perustulo auttaisi. Vihreiden ehdotus on, että hallitusohjelmaan kirjataan lupaus perustulokokeilusta. Mutta perustulon toteutumiseen tarvittaisiin ehkä taas joukkovoimaa - olisiko aika luovien alojen ihmisten liittyä yhteen ja lähteä barrikadeille perustulon puolesta?

Vihreiden kulttuuripoliittinen ohjelma löytyy täältä.

 

Tagit: Taide Kulttuuri Tatusotu kulttuuriprosentti Perustulo Sosiaaliturva Itsensä työllistäjät

Huomio yksinasuvien toimeentuloon

Eduskunnan köyhyysryhmä järjesti eilen seminaarin vähimmäistoimeentulon kehittämisestä. Seminaari oli Köyhyysryhmän yhteinen European Minimum Income Network (EMIN) -hankkeen kanssa.

Asiantuntijoiden puheissa toistui merkittävä huomio: jopa joka toinen toimeentulotukeen oikeutetuista jättää sen hakematta. Ilman tukea jäävät kaikkein heikoimmat - asunnottomat ja mielenterveyskuntoutujat. Keskeinen syy toimeentulotuen alikäyttöön on se, että hakeminen koetaan byrokraattiseksi, nöyryyttäväksi ja toivottomaksi.

Juuri tästä syystä olen puhunut sitkeästi sen puolesta, että toimeentulotuen maksatuksen perusosa siirrettäisiin Kelan suoraan maksettavaksi, jolloin pienituloinen saisi sen ilman turhaa lippu-lappu-sirkusta. Kela-siirto tulee vähentämään toimeentulotuen alikäyttöä. Hallituksen esityksen siirrosta pitäisi tulla eduskuntaan vielä tänä syksynä - ellei hallitus sitten käytä Vihreiden siirtymistä oppositioon tekosyynä köyhimpien unohtamiselle.

Ja kun toimeentulotuen perusosa maksetaan Kelasta, kuntien sosiaalityöntekijöiden aika vapautuu siihen, mihin heidät on koulutettu - apua tarvitsevien auttamiseen. Kyse on rakenteellisesta uudistuksesta, joka säästää kuntien rahaa ja auttaa kaikkein heikoimpia. Kela-siirto saatiin viime kevään neuvotteluissa läpi Vihreiden ansiosta.

Toimeentulotuki kehitettiin alun perin väliaikaiseksi ns. viimesijaisen toimeentulon turvaksi. Toimeentulotuesta on kuitenkin tullut perusturvan jatke. Neljännes kaikista toimeentulotukea saavista saa sitä pitkäaikaisesti. Suurena syynä ovat korkeat asumisen kustannukset.

Erityisesti suurissa kaupungeissa asumiskustannusten nousu on työttömyyden ohella suurin köyhyyttä aiheuttava syy. Kelan asumistuen riittämättömyys ajaa ihmisiä toimeentulotuelle ja se on kestämätöntä. Kelan asumistuessa pitäisi huomioida todelliset asumiskustannukset.

Tällä hallituskaudella on yritetty saada vauhtia kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. Kaupunkiköyhyyden todellisen vähentämisen kannalta yritys on jäänyt laimeaksi. Vihreät ovat ajaneet edullisten vuokra-asuntojen rakentamista etenkin sinne, missä edullisia asuntoja tarvitaan eniten - suuriin kaupunkeihin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuntovaje on suuri. Valtion ja kuntien tukeman asuntorakentamisen lisäksi tulisi lisätä myös asumisoikeusasuntoja.

Perusturvaa on tällä hallituskaudella parannettu. Silsi perusturva on edelleen riittämätön. Hankalin tilanne on yksinasuvilla: useilla mittareilla mitattuna yksin asuvilla menee keskimäärin koko väestöä huonommin. Yksinasuvat ovat myös suurin toimeentulotukea saavien ryhmä.

Päättäjien on aika herätä yksinasuvien köyhyyteen ja uudistettava sosiaaliturvaa siten, että erilaisista perhe- ja kotitalouskohtaisista etuuksista siirrytään kohti yksilöllisempää sosiaaliturvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee vaalikauden lopussa lakisääteisen arvion perusturvan riittävyydestä. Arvio tehdään ensi keväänä toista kertaa; edellinen ja ensimmäinen arvio valmistui ennen vaaleja 2011 ja johti perusturvan nostamiseen sadalla eurolla. Myös seuraava arvio pitää ottaa vakavasti ja huomioida seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Erityisesti pitää pohtia, miten yksinasuvien tilannetta pitäisi parantaa. Asumiskustannukset ovat heillä muita suuremmat ja köyhyysriski korkea. Ketään ei saa jättää yksin pärjäämään - varsinkaan köyhimpiä.

Tagit: asumistuki köyhyys Sosiaaliturva toimeentulotuki

Asumistukeen Vihreiden ajamia parannuksia

Eräs tämän kevään ilonaiheistani on uusi asumistukilaki, joka selkeyttää asumistukijärjestelmää ja parantaa erityisesti pienituloisten lapsiperheiden asemaa. Hallituksen lakiesitys käsiteltiin ja hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime viikolla.

Laki korottaa enimmäisvuokran määrää. Lapsiperheillä asumistuen nousu on uudistuksen ansiosta keskimäärin 36 euroa kuukaudessa. Esityksessä on huomioitu enimmäisasumismenojen korotus 50 eurolla kuukaudessa, joka sovittiin jo kolmen vuoden takaisissa hallitusneuvotteluissa, sekä vuokran omavastuuosuuksien alentaminen 8 prosentilla.

Lakiin sisältyy myös asumistuen 300 euron suojaosa ansiotuloja saavalle. Asumistuen ennakointi tulee myös helpommaksi, kun asumistukea saavalla on oikeus ansaita 300 euroa kuukaudessa tuen pienentymättä. Aikaisemmin olemme jo päättäneet vastaavasta 300 euron suojaosasta työttömyysturvaan. Yhdessä molemmat suojaosat parantavat pienituloisen mahdollisuuksia tehdä lyhytaikaista työtä ja vähentävät toimeentulotuen tarvetta.

Asumisen kalleus on etenkin suurissa kaupungeissa työttömyyden ohella merkittävin köyhyyttä aiheuttava syy. Työmarkkinatuen ja/tai asumistuen saajista useimmat ovat myös toimeentulotuen saajia. Yhdessä nämä etuudet muodostavat katiskan, josta työttömän on ollut vaikea omin avuin päästä pois. Työttömyysrahan ja asumistuen suojaosat ovat apu, jonka avulla työttömyydestä on myös mahdollista ponnistaa pois.

Uusi laki pitää sisällään pienen, mutta oikeudenmukaisuuden näkökulmasta merkittävän muutoksen: lapsen tulot tai omaishoidontuen hoitopalkkiot eivät enää vaikuta ruokakunnan asumistukeen. Jatkossa esimerkiksi lapsen kesätienestit tai harrastusstipendit eivät voi vähentää asumistukea.

Asumistuki on nykyisin yksi vaikeaselkoisimmista sosiaaliturvan muodosta. Jatkossa enimmäisvuokrat lasketaan yksinkertaisesti vain asunnon sijainnin ja ruokakunnan koon mukaan. Enää asumistukeen asunnon ominaisuudet (koko, varustetaso tai lämmitysjärjestelmä) eivät vaikuta asumistukeen. Nykyisten monimutkaisten ja sekavien kriteerien mukaan asumistuen määrään vaikuttavat asunnon vuokran, pinta-alan ja sijainnin lisäksi asunnon ominaisuudet, kuten valmistumis- ja perusparannusvuosi, lämmitysjärjestelmä ja varustetaso. Näitä ei jatkossa enää kytätä. Omavastuu on aina 20 % hyväksyttävistä menoista ja kasvaa lineaarisesti, mikä helpottaa omavastuun ennakointia.

Jatkossa tukea myönnetään enimmäisasumismenojen määrään asti myös isompiin ja neliövuokraltaan kalliimpiin asuntoihin. Vuokra-asunnoista on huutava pula, joten tämä on perusteltua. Myöskään omaisuus ei enää jatkossa vaikuta asumistuen määrään. Puhelinosaketta ei siis tarvitse myydä saadakseen asumistukea. Vähämerkityksistä ei ole sekään, että uuden lain ansiosta asunnon vaihtaminen tulee asukkaalle nykyistä helpommaksi. Esimerkiksi työn perässä on helpompi liikkua.

Asumistuen suurin ongelma on nykyisin siinä, että todelliset vuokrat ovat karanneet kauas asumistuen ulottumattomiin. Jatkossa kuilu todellisen vuokran ja asumistuen välillä ei enää repeä, sillä asumistukea tarkistetaan vuosittain sekä kansaneläkeindeksin että tilastokeskuksen vuokraindeksin mukaan.

Asumistukilain uudistus ei kuitenkaan ratkaise sitä ongelmaa, että vuokrat ovat jo ehtineet revetä kauas todellisista vuokrista. Tätä kuilua lailla ei kurota umpeen, vaikka kuilu ei enää jatkossa kasvakaan. Etenkin suurissa kaupungeissa asumisen kalleus on suuri ongelma ja erityisesti yksin asuvien asema vaikea.

Asumistukilaki parantaa pienituloisten tilannetta, mutta monta ongelmaa jää edelleen ratkaisematta. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä olisi perusteltua sallia asumistuessa nykyistä enemmän kuntakohtaista vaihtelua. Tämä tarkoittaisi, että nostaisimme asumistukea siellä, missä asuminen on kalliimpaa. Korotus ei edes tulisi kovin kalliiksi, sillä asumisen hintaa paremmin vastaava asumistuki pienentäisi toimeentulotukimenoja. Tätä ehdottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuoreessa julkaisussaan Kaikenikäisten Suomi (2013).

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin saada asumisen hintaa alas. Tämä taas ei onnistu ilman riittävää asuntotuotantoa ja etenkin kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, josta suuri vastuu on asuntoministerin salkkua hallussaan pitävillä sosiaalidemokraateilla.

Tagit: Sosiaaliturva Asuminen pienituloiset asumistuki

Osatyökykyisten työnteko kannattavaksi

Tällä hallituskaudella on tehty selkeitä edistysaskeleita työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa, viimeisimpänä vuoden alusta voimaan tullut 300 euron työttömyysrahan suojaosa.
 
Osatyökykyisten tilanteessa ei kuitenkaan ole tapahtunut edistystä. Osatyökykyiselle työnteko on useimmiten taloudellisesti täysin kannattamatonta. Tällä hetkellä vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavat voivat ansaita 733,80 euroa kuussa menettämättä eläkkettä, mutta rajan ylittuessä eläke loppuu kokonaan.
 
Osatyökykyisten työllistymistä pohti myös sosiaali- ja terveysministeri Risikon (kok.) asettama työryhmä, joka sai työnsä päätökseen viime vuoden lopulla. Loppuraportissa osatyökykyisten tilanne ja nykyjärjestelmän hankaluudet esitellään hyvin, mutta ongelmien korjaamisen eväät ovat laihat. Yksi parhaista ehdotuksista on se, että osa-aikainen opiskelu sairauspäivärahalla sallittaisiin.
 
Suomessa on noin 260 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. Eläketurvakeskuksen vuonna 2010 tekemän selvityksen mukaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavista 21 prosenttia halusi työhön. Kuitenkin Eläkerekisterikeskuksen tietojen perusteella vain 5 prosenttia heistä oli työssä.
 
Vihreä eduskuntaryhmä julkisti juuri ennen joulua seuraavat tavoitteensa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen parantamiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajaa voisi nostaa, jolloin työtuloja saisi ansaita enemmän menettämättä eläkkettä. Samalla ansaintarajasta tehtäisiin vuosikohtainen. Nykyisin ansaintaraja on kuukausikohtainen, jolloin ansaintarajaa ei kannata ylittää, vaikka työkyky sen sallisi.

Nämä ratkaisut olisivat vain pieniä korjauksia järjestelmään, joka tosiasiassa kaipaa suurempaa remonttia. Selkein ratkaisu olisi siirtyminen perustuloon. Esitimme myös, että työhistoriaa vailla oleville korvattaisiin kansaneläkkeenä maksettava työkyvyttömyyseläke samansuuruisella vammaistuella, johon ei liittyisi tulorajoitusta. Toinen ratkaisu olisi eläkkeen pieneneminen tulojen kasvaessa lineaarisesti tietyn rajan jälkeen. Molemmilla tavoilla saataisiin osatyökykyisten työnteko aina kannattavaksi.

Tagit: Sosiaaliturva Työ osa-aikatyö

Osallistava sosiaaliturva - mitä se on?

Ennen vain köyhä joutui tekemään työtä; nykyisin köyhä on se, jolla ei ole työtä. Siksi kaikki esteet lyhytaikaisen työn tekemisen tieltä pitää poistaa. Vapaa 300 euron tulo työttömyysturvassa ja määräaikainen 400 euron vapaa tulo asumistuessa olivat hyvä alku.

Jokainen sosiaaliturvajärjestelmää tunteva ymmärtää, että työteon esteiden poistaminen sosiaaliturvasta on huomattavasti perustellumpaa kuin vaatimus sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisäämisestä.

Sosiaaliturva on meillä jo nyt huomattavan vastikkeellista. Työttömältä voidaan leikata työmarkkinatukea, jos hän ei ota työpaikkaa vastaan ja nuorelta toimeentulotukea, jos hän ei hae opiskelupaikkaa eikä työpaikkaa. Enempää ei voida leikata tai puututaan elämisen edellytysten kannalta välttämättömään perusturvaan.

Myös työttömän pakottaminen epätarkoituksenmukaiseen työhön yhteiskunnallisen osallistumisen nimissä voi vaikeuttaa työttömän tosiasiallista työllistymistä aitoon työpaikkaan. Työttömän tärkein tehtävä on kuitenkin työn etsiminen ja työttömyysturva on sen tueksi tarkoitettu.
 
Elokuun budjettineuvotteluissa päätettiin ns. osallistavan sosiaaliturvan kehittämisestä. Vihreiden mielestä osallistava sosiaaliturva ei saa olla orwellilainen ilmaisu vastikkeellisuuden lisäämiselle. Mielestämme työttömän mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen osallisuuteen tuetaan parhaiten tarpeenmukaisilla palveluilla ja riittävällä sosiaaliturvalla.

Terveysongelmat koskevat erityisesti pitkään työttömänä olleita. Vahvistamalla perusterveydenhoitoa, lähiterveysasemia ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa voimme puuttua terveysongelmiin ajoissa. Näin saadaan laskuun niiden työkyvyttömyyseläkeläisten huolestuttavan korkea määrä, jotka nyt syrjäytyvät työelämästä masennuksen ja mielenterveysongelmien vuoksi.

Kaikkein kipeimmin apua tarvitsevat pitkäaikaistyöttömät. Heille pitää tarjota tarpeenmukaista kuntoutusta ja koulutusta. Tärkeää on varmistaa TE-hallintoon ja työttömien palvelukeskuksiin riittävä moniammatillinen osaaminen niin, että työtön saa juuri hänen työllistämistään edistävät palvelut. Työllistymistukien keinovalikoimaa pitää yksinkertaistaa, etteivät virkailijat tai työnantajat epäröi käyttää olemassa olevia tukia eri ikäisten työttömien työllistämiseksi.

Osallistumispakon lisäämisestä puhuttaessa kannattaa muistaa myös, että meillä sosiaaliturvan alikäyttö on vakava ongelma. Moni köyhä jättää hakematta itselleen kuuluvan toimeentulotuen järjestelmän byrokraattisuuden vuoksi. Köyhyydessä eläminen syö tulevaisuuden uskoa ja vaikeuttaa työllistymistä entisestään.

Ratkaisuksi sosiaaliturvan alikäyttöön - siis köyhyyden vähentämiseen - Vihreät ovat ehdottaneet toimeentulotuen perusosan siirtämistä Kelan maksettavaksi. Kelasta pienituloinen voisi saada tiedon oikeudestaan toimeentulotukeen automaattisesti, sillä Kelalla on usein tiedot asumistukea tai esimerkiksi sairaspäivärahaa saavan tuloista. Samalla henkilölle voitaisiin tarjota mahdollisuus varata aika sosiaalivirkailijan tapaamiseen.
 
Syrjäytymisen ja köyhyyden vähentäminen edellyttää, että lainsäädännöstä puretaan työllistymisen esteet ja näin luodaan väyliä työllistymiseen - ilman pakottamista ja työttömän nöyryyttämistä. Elokuun budjettiriihessä tehtyjä hyviä päätöksiä työttömyysturvan ja asumistuen suojaosista pitää jatkaa purkamalla työnteon esteitä asumis- ja toimeentulotuesta.

Perusturva on jo niin matalalla tasolla, ettei ihmisiä pystytä pakottamaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen uhkailemalla toimeentulon heikentämisellä. Uusia pakkoja ei tarvita. Turvallinen, hyvinvoiva yhteiskunta rakentuu luottamukselle kansalaisten, virkamiesten ja poliitikkojen välillä. Siitä kannattaa pitää kiinni ja siihen tulee edelleen jatkuvasti pyrkiä hyvinvointipalveluita ja toimeentuloturvaa vahvistamalla.

Tagit: Sosiaaliturva köyhyys työttömyys

Sivut

Tilaa syöte RSS - Sosiaaliturva