Terveydenhoito

Ettei ketään jätettäisi yksin

Miksi on trendikästä hoitaa kuntoaan ja kerätä juostuja maratoneja, mutta ei ole yhtä lailla trendikästä ylpeillä mielenterveytensä hoitamisella? Sitä sopii ihmetellä: lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista kärsii nimittäin mielenterveyden ongelmista, useimmiten masennuksesta. Itsemurhaluvut ovat meillä edelleen korkeita: vuosittain lähes 1000 suomalaista tekee itsemurhan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan neljännes suomalaisista kokee työnsä niin kuormittavaksi, ettei jaksa tehdä töitä viralliseen eläkeikään asti, 65-vuotiaaksi.

Masennuksen, yksinäisyyden, työuupumuksen ja mielenterveysongelmien hinta on kova. Suomen mielenterveysseuran mukaan keskeinen syy työelämästä syrjäytymiseen on mielenterveyden häiriöt, joiden kokonaiskustannukset vuositasolla ovat noin 5 miljardia euroa.

Mielenterveyden ongelmiin johtavia syitä on kuitenkin mahdollista karsia. Ihmisten huonoon kohteluun ja kiusaamiseen on mahdollista puuttua niin töissä kuin kouluissa. Vähentämällä köyhyyttä vähennämme masennusta. Pitämällä huolta hyvinvointipalveluista takaamme, että ihmiset saavat kotiin konkreettista apua ajoissa. Se pääoma, joka satsataan mielenterveyteen, maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Tiesittekö, että kaikista lapsista ja nuorista joka viides on jossain vaiheessa kokonaan ilman kavereita? Että joka kymmenes lapsi kärsii yksinäisyydestä? Lapselle yksinäisyys on lamauttava kokemus. Koululaisten yksinäisyyttä voi vähentää pitämällä luokkakoot kohtuullisina. Isossa luokassa on helppo unohtua yksin ja vaille opettajankaan huomiota. Kouluissa olisi tärkeää opetella vuorovaikutustaitoja, toisen kuuntelemista ja kunnioittavaa suhtautumista toiseen. Kaikki tämä vähentäisi kiusaamista.

Tiesittekö, että suurin osa vanhuksista haluaa asua omassa kodissaan niin pitkälle kuin mahdollista? Vain harva haluaa laitoshoitoon ja ne, jotka haluavat, haluavat laitoshoitoon yksinäisyyden takia. Yksinäisyys tappaa, sanotaan Helsinki Mission julisteessa, ja se on totta. Siksi ketään ei saisi jättää asuntoonsa yksin. Meillä on heitteille jätettyjä vanhuksia, jotka eivät enää pärjää kotona tai kärsivät kotona yksinäisyydestä, ja tarvitsisivat välimuodon palveluasumispaikan. Vanhusten itsemurhat ovat yleisempiä kuin haluamme ajatella.

Jatkuvasti liian kuormittava työelämä voi johtaa työuupumukseen, masennukseen ja ennenaikaiseen eläkkeelle jäämiseen. Suuri osa suomalaisista tekee pidempää päivää kuin jaksaisi ja on jatkuvasti työuupumuksen partaalla. Suuri osa ihmisistä taas on kokonaan ilman töitä vaikka haluaisi ja pystyisi työntekoon. Meidän pitää lisätä mahdollisuuksia tehdä lyhennettyä työpäivää ja osa-aikatyötä varsinkin silloin, kun työura muuten katkeaisi. Työtä jakamalla myös yhä useampi pääsisi työttömyydestä ja köyhyydestä ja voisi tuntea itsensä yhtä osalliseksi yhteiskunnasta. Työhyvinvointiin ja mielenterveyteen sijoittaminen on kaikkien etu.

Mahdollisuus osa-aikatyöhön on erityisen tärkeää mielenterveyskuntoutujalle. Sairaalla ihmisellä on edelleen voimavaroja ja vahvuuksia, jotka tunnistamalla ja joita tukemalla voimme edistää toipumista. Oikeuden arvokkaaseen elämään ja osallisuuteen tulisi olla olemassa elämäntilanteesta riippumatta.

Mielenterveyttä ei saisi hoitaa vain lyömällä lääkeresepti käteen. Terapialla saadaan huomattavasti kestävämpiä tuloksia kuin pelkällä lääkehoidolla. Pelkillä lääkkeillä hoidetulla masennuksella on taipumus toistua tai kärjistyä vakaviksi mielenterveyden höiriöiksi. Apua tarvitsevan heittely luukulta toiselle voi olla tuhoisaa.

Jokainen masentunut tai mieleltään sairastuntu ansaitsee inhimillisen kohtelun. Mielekäs kuntoutuminen muodostuu vertaistuesta ja yhteisöstä johon on mahdollista kuulua sekä onnistumisen kokemuksista. Tarvitsemme matalan kynnyksen yksiköitä, joista on mahdollista saada apua ympäri vuorokauden. Ratikka tai katu ei ole paikka, josta paraneminen lähtee liikkeelle.

Jokainen meistä haluaa olla vahva ja pärjäävä. Aina se ei onnistu. Jokainen voi sairastua, vaikka valitsisi mielessään halun olla terve. Sairastuminen ei ole oma valinta. Se voi kuitenkin kohdata jokaista. Kukaan meistä ei ole immuuni omalle tai läheisen sairastumiselle. Kuka tahansa voi sairastua psyykkisesti ja tarvita toipumiseen apua ja tukea. Varmasti jokainen haluaa luottaa siihen, ettei minua silloin jätetä. Välittäminen, ymmärrys ja inhimillisyys ovat tärkeitä kaikille. Ettei ketään jätettäisi.

Tagit: mielenterveys masennus Terveydenhoito kiusaaminen osa-aikatyö työkyvyttömyyseläke

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto vaatii demareilta selitystä edustaja Rajamäen toiminnasta

10.03.2015

Tiedote 10.3. 2015

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kari Rajamäki kaatoi eilisessä salikäsittelyssä hallituksen yksimielisen esityksen paperittomien terveydenhoidon järjestämisestä. Rajamäki pyysi esityksen paperittomien terveydenhoidosta pöydälle eduskunnan toiseksi viimeiseen työpäivään ja loi näin aikatauluesteen esityksen lopulliselle hyväksymiselle tällä vaalikaudella.

Toiminta rikkoo ennenkuulumattomalla tavalla eduskunnan pelisääntöjä. Demareiden Rajamäki on hallituspuolueen kansanedustaja, lakiesitys oli demariministerin valmistelema ja julkisuudessa voimakkaasti puolustama ja lisäksi hallitukselta yksimielinen esitys. Hallituksen esitys ehdittiin jo nuijia läpi sosiaali- ja terveysvaliokunnan istunnossa viime viikolla. Niinikään perustuslakivaliokunta oli puoltanut esityksen hyväksymistä. Valiokuntakäsittelyssä yksikään demari tai kukaan muu hallituspuolueen edustaja ei äänestänyt esitystä vastaan.

Eduskunnassa voi yleensä luottaa siihen, että hallituspuolueen jäsenet eivät kaada hallituksen omia esityksiä salikäsittelyssä. On pöyristyttävää ja demokratian vastaista, että hallituspuolueen edustaja kävelee näin sekä oman ministerinsä ja eduskuntaryhmänsä yli että koko eduskunnan luottamuksen yli.  

Mikäli kysymys ei ole demareiden eduskuntaryhmässä sovitusta menettelystä, odotamme demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtajalta sekä ministeri Huoviselta uskottavaa ulostuloa ja kannanottoa ryhmänsä jäsenen toimintaan.

 

Outi Alanko-Kahiluoto

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja

050-5121727

 

Tagit: Terveydenhoito köyhyys syrjäytyminen

Oikeus, kohtuus, terveys

Suomen terveydenhoitojärjestelmä on Euroopan eriarvoisin. Keskeinen syy on järjestelmän rahoitus, josta hyötyvät eniten työssäkäyvät ja hyvätuloiset. Kävi sote-uudistuksessa miten tahansa, tuhlaava ja eriarvoinen rahoitusjärjestelmä on purettava ja korvattava oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla mallilla.

Keskeinen jakolinja terveydenhuollossa kulkee työelämän sisä- ja ulkopuolisten välillä. Työssäkäyvä pääsee nopeasti maksuttomalle työterveyslääkärille ja lähetteillä yksityisen lääkäriaseman tutkimuksiin, kun taas syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella oleva on julkisen terveydenhoidon varassa. Liian usein pääsyä lähiterveysasemalle ja julkisen puolen tutkimuksiin on mahdotonta ennakoida.

Perimmäinen syy järjestelmän toimimattomuuteen on se, ettei kukaan kanna vastuuta kokonaisuudesta - ei siitä, saako potilas tarvitsemansa hoidon ajoissa, eikä myöskään siitä, mitä hoito lopulta maksaa, kun tutkimuksiin ja hoitoon vihdoin viimein pääsee.

Sekavuuden syynä on terveyspalveluiden rahoituslähteiden kirjavuus. Terveyspalveluiden maksajia ovat kunnat, Kela, valtio, työnantajat, yksityiset vakuutusyhtiöt ja potilaat itse. Rahoituksen monikanavaisuus tuottaa laskelmointia, kun hoito- ja rahoitusvastuuta on helppo siirtää toisen tahon hoidettavaksi. Hinnan pompottelusta maksaa potilas. Kun erikoissairaanhoidon kulut kasvavat, verorahoja jää perusterveydenhoidolle entistä vähemmän.

Onnettominta kaikessa on, että jätämme heitteille juuri heikoimmat ja sairaimmat. Helpoiten terveyspalveluiden piiriin pääsevät hyvätuloiset, jotka myös käyttävät palveluita eniten. Pienituloinen elää hyvätuloista naapuriaan lyhyemmän ja sairaamman elämän. Tulotaso vaikuttaa suoraan elinikään: samaan aikaan kun suomalaisten elinajanodote on noussut enemmän kuin yksikään asiantuntija on uskaltanut ennustaa, on kaikkein pienituloisimman tuloviidenneksen elinajanodote jämähtänyt 90-luvun alkupuolen tasolle.

Hämmentävää on, että maassa jossa on maailman paras peruskoulu, terveydenhoito on jäänyt 70-luvun tasolle. Suomalaislapset syntyvät maailman terveimpinä, mutta terveitä elinvuosia heillä on odotettavissa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
 
Terveydenhoidon rahoitusjärjestelmän uudistamisella on jo kiire. Selvityksiä järjestelmän ongelmista on jo tehty, vain päätöksiä tarvitaan. Vihreät ovat vaatineet hallitukselta askelmerkkejä, edes ensimmäisiä, monikanavaisen rahoituksen purkamiselle. Oikeus ja kohtuus on, että apua tarvitseva kansalainen pääsee lääkäriin tulotasostaan riippumatta.
 
Julkaistu Vihreässä Langassa 6.9.2013

Tagit: Terveydenhoito eriarvoisuus sote

Jullkinen terveydenhoito kunniaan  

Pohjoismainen julkinen terveydenhuolto on ongelmistaan huolimatta maailman paras terveydenhoidon malli. Vaikka oikeisto haluaisi yksityistää terveydenhoidon nimenomaan säästöjen nimissä, on pakko todeta, ettei ulkoistaminen edes tule halvaksi. USA:ssa, missä koko terveydenhoito on yksityistä, on maailman suurimmat terveydenhoidon kustannukset. 

On varottava, ettei näin käy Suomessakin. Kun yksityiset firmat valtaavat markkinoita, se tapahtuu usein laadun kustannuksella. Kun markkinat on saatu vallattua, hinnat vähitellen nousevat. Tulevat sukupolvet tuskin kiittävät niitä kuntia, jotka nyt yksityistävät peruspalveluitaan. Hinnan maksavat nimenomaan tulevat sukupolvet. 

USA:ssa yksityisen terveydenhuollon piirissä ovat ne, joilla on työpaikka ja joiden vakuutuksen työnantaja maksaa. Pienituloisilla, silpputyöntekijöillä ja työssä käyvillä köyhillä ei ole yksityisiä vakuutuksia, eikä heillä ennen presidentti Obaman terveydenhuoltouudistusta ollut juuri minkäänlaista toivoa saada esimerkiksi kalliita syöpähoitoja. Yhdysvalloissa yli puolet henkilökohtaisista konkursseista johtuu terveyden menettämisestä ja valtaosa luottokorttilaskuista on terveydenhoidon laskuja.

Myös Suomessa kansalaiset jakautuvat terveyspalveluiden suhteen pääsääntöisesti kahteen eriarvoiseen ryhmään. Jyrkkä kahtiajako kulkee työssäkäyvien ja työelämän ulkopuolella olevien välillä. Työssäkäyvät saavat useimmiten yksityisten lääkäriasemien palveluita maksuttomasti ja nopeasti, kun taas pienituloiset ja työttömät käyttävät julkisia terveydenhuoltopalveluita ja maksavat terveyskeskusmaksuja. Paremmin toimeentulevilla on varaa käyttää Kelan korvaamia palveluita, koska heillä on varaa omavastuuseen, johon työttömän, pätkätyötä tekevän tai eläkeläisen rahat eivät riitä.

Terveyskeskukset ovat jääneet toisen luokan terveyspalveluiksi. Terveysasemien kuormittuminen ja lääkäripula on johtanut siihen, että lapsiperheet ovat alkaneet yhä enemmän suosia yksityisiä sairaskuluvakuutuksia. Niitä hankkivat myös työnantajat työntekijöilleen. Finanssialan keskusliiton mukaan jo joka kolmannella lapsella on vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus. Suomen julkinen terveydenhuolto on ajautumassa kriisiin.

Kasvaneet terveyserot ja lapsiperheiden hakeutuminen yksityisten palveluiden piiriin kertoo juuri siitä, etteivät lähiterveysasemat toimi. Kun apua ei saa ajoissa, maksetaan kovat kustannukset erikoissairaanhoidon puolella. Lähiterveysasemille tarvitaan lisää resursseja. 

Olisi kiire tehdä päätöksiä, jotka veisivät terveydenhoitoa tasa-arvoisempaan suuntaan. Siksi Vihreät kannattavat Helsingissä terveyskeskuksmaksun poistamista. Terveysasemien palvelut ovat elintärkeitä juuri niille, jotka tarvitsevat lähiterveysasemien palveluita eniten. Helsingissä nimenomaan kokoomus vastustaa terveyskeskusmaksujen poistamista, vaikka kokoomuksenkin soisi oppivan, ettei sairaiden kustannuksella ole haettavissa säästöjä. Eriarvoisuus tulee kalliiksi, kuten USA:n terveydenhoitomalli osoittaa. 

Tagit: Terveydenhoito julkiset palvelut

Hoivabisneksen verokilpailuun on puututtava

25.09.2012

Vihreät ovat huolestuneita lisääntyvästä verokilpailusta hoivabisneksessä. Verorahojen karkaaminen ulkomaille on huolestuttavaa vanhuspalveluitakin silmällä pitäen, kun monikansalliset yhtiöt valtaavat kuntien kilpailuttamia hoiva- ja hoitopalveluita.
 
– On pöyristyttävää, että monikansalliset yhtiöt pääsevät tekemään voittoa suomalaisten terveydenhoidolla samalla kun valtio menettää verotuloja, joilla voitaisiin kustantaa parempia palveluita, sanoi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa.

Hoivayhtiöitä siirtyy jatkuvasti ulkomaisten pääomasijoittajien omistukseen: jo nyt kolme suurinta vanhusten asumispalveluja tuottavaa yritystä on ulkomaalaisomistuksessa.

– Jos monikansalliset yhtiöt pääsevät liikaa valtaamaan hoiva- ja hoitomarkkinoita, ne takuuvarmasti nostavat ennen pitkää myös hintojaan.

Nykyinen järjestelmä mahdollistaa verokilpailun kansallisten lakien avulla ja verot tuloutetaan sinne, missä verotus on keveintä.

– EU:lle on annettava riittävästi valtaa puuttua verokilpailuun. Vain se on riittävän suuri toimija, jotta saamme yhteiset pelisäännöt ja lisää avoimuutta yritysverotukseen. Verokilpailun vaikeuttamiseksi Vihreät vaativat yritysverolle vähimmäistasoa.

Puhe kokonaisuudessaan verkossa.

Tagit: Terveydenhoito hyvinvointipalvelut eriarvoisuus julkiset palvelut vanhustenhoito

Painopiste julkiseen terveydenhoitoon

Yksityisten sairasvakuutuksien suosio kasvaa huimaa tahtia. 

Pääkaupunkiseudun alle 20-vuotiaista jo 60 prosentilla on yksityinen sairauskuluvakuutus.

Julkiselle terveydenhuollolle on tiedossa kylmää kyytiä, jos kehitys jatkuu. Keskiluokka etääntyy julkisista palveluista ja näkee yhä vähemmän syitä kustantaa niitä veroilla. Julkiset palvelut rapautuvat ja kuormittuvat, kun niitä käyttää etupäässä pienituloinen enemmän sairastava väestö.

Mitä sitten pitäisi tehdä, ettei tämä kauhuskenaario toteutuisi? Mistä johtuu julkisten palvelujen heikko tila, minkä monet raportoivat syyksi ottaa yksityinen vakuutus?

Rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin käytetään yhä enemmän. Vuonna 2009 sosiaaliturvaan, mukaanlukien julkiset palvelut, käytettiin rahaa yli 52 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja 9 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Helsingin kaupungissa sosiaali- ja terveysment ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 23 prosenttia. Sosiaali- ja terveyssektori syö 53 prosenttia kaupungin budjetista.

Eniten kuluja kasvattavat väestön ikääntymisen kustannukset. Väki elää pidempään ja heitä hoidetaan pidempään. Hoidot ovat myös yhä kalliimpia, kiitos alati kehittyvän lääketieteen.

Resurssit ovat myös painottuneet liikaa kalliin erikoissairaanhoidon puolelle. Resurssien epätasapainosta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on tullut itseään vahvistava noidankehä.

Terveyskeskuslääkäreillä on kiire ja vastaanottoajat ovat lyhyitä. Kymmenessä minuutissa ei ehdi perehtyä potilaan tilaan ja elämäntilanteeseen, mutta ehtii kirjoittaa lähetteen jatkotutkimuksiin sairaalaan. Kiire ei edistä terveyttä vaan lisää sairaanhoitoa.

Kiireinen työtahti, heikot mahdollisuudet vaikuttaa työn rytmitykseen ja sisältöön julkisella puolella ajavat lääkäreitä enenevässä määrin töihin yksityiselle puolelle. Mikä taas lisää julkiselle sektorille jääneiden työntekijöiden kuormitusta.

Voi olla niinkin, että lääkäreiden kiinnostus tehdä töitä yksityisellä puolella johtuu verojärjestelmän porsaanreiästä, jonka ansiosta lääkärin voivat nostaa työtuloja kevyemmin verotettuna pääomatulona.

Kunnat ulkoistavat palveluja vauhdilla, sillä se on usein helpompaa kuin panna omat palvelut kuntoon. Ulkoistaminen ei useinkaan ole edes taloudellisesti kannattavaa, vaan palveluista saatetaan maksaa enemmän kuin ne itse tuotettuna maksaisivat.

Vaalien alla pitäisi keskustella siitä, miten terveydenhuoltojärjestelmä pistetään kuntoon. Kelan tuet pitäisi perata ja siirtää voimavaroja julkisen terveydenhoidon rahoittamiseen. Jos raha ei muuten riitä, on verovaroin keskityttävä rahoittamaan julkisia palveluita,joihin kaikilla on pääsy, ei vain maksukykyisillä.

Tagit: Terveydenhoito Sosiaalipalvelut Kunnat terveysasemat terveyskeskukset julkiset palvelut

Oikeudenmukainen Suomi. Kiireelliset toimet köyhyyden vähentämiseksi.

On vietetty EU:n syrjäytymisen ehkäisemisen ja köyhyyden vähentämisen teemavuotta. Vuosi on lopuillaan, paljon on puhuttu, ja jotakin on tehty. Paljon on tekemättä, ja siksi listasin alle asioita, jotka minun mielestäni olisivat ensisijaisia toimia köyhyyden vähentämiseksi.

Perusturvaa tulee korottaa. Tällä hetkellä perusturvan korottaminen Suomessa on poliittisesti vaikeaa, koska perus- ja ansioturvan välille on luotu kytkös joka ei salli toisen korottamista ilman toista. Olen itse ehdottanut ratkaisua jossa korotettaisiin työttömän perusturvaa sekä ansiosidonnaista saavien turvaa johonkin tiettyyn rajaan asti, niin, että korotusta ei tehtäisi kaikkein suurimpia ansiosidonnaisia etuuksia nauttiville.

Tuloeroja on kavennettava. Pienituloisimpien asemaa on helpotettu korottamalla kunnallisveron perusvähennystä. Yläpäästä tuloeroja voidaan kaventaa kiristämällä pääomaverotusta ja osinkojen verotusta. Ekologinen verouudistus on tärkeä, mutta on huolehdittava sen kompensoimisesta pienituloisille.

Toimeentulotuen perusosa ja mahdollisesti osa asumiskuluista pitäisi siirtää Kelan maksettaviksi. Tällä hetkellä noin 30-50% toimeentulotukeen oikeutetuista ei saa toimeentulotukea, koska eivät osaa järjestelmän monimutkaisuuden takia sitä hakea. Kaikkein köyhimpien kuuluu saada heille kuuluva toimeentuloturva.

Työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua. Nykyinen järjestelmä suorastaan estää telkemästä töitä, jos puolisokin on työtön. Jos työttömästä pariskunnasta toinen saa töitä, lähtee toiseltakin tuki. Syksyn budjettineuvotteluissa hallitus korotti vihdoin viimein puolison tulorajoja, mikä on oikea askel, mutta tähän ei saa pysähtyä. Tarveharkinnasta pitää luopua kokonaan.

Opintotuki pitää sitoa indeksiin. Hallitus esittää budjetissaan, että lapsilisä, kotihoidontuki ja pienet vanhempainpäivärahat saavat vihdoin indeksisuojan. Opintotuki on näin ollen jatkossa ainoa sosiaalietuus, joka ei ole sidottuna elinkustannusten nousuun. Vaarana siis on, että opiskelijoiden toimeentulo heikkenee, kun hinnat nousevat ellei sitten opintotukeen tehdä jatkuvia tasokorotuksia.

Toimeentulotuki pitää siirtää Kelan maksettavaksi. Toimeentulotuesta on tosiasiassa muodostunut keskeinen osa monien perusturvaa, ja siksi sen maksaminen kuuluu valtiolle. Sivistysvaltio ei hae säästöjä perusturvan hakemisen vaikeudesta, Kela-siirto vähentäisi myös byrokratiaa ja lisäisi sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksia auttaa tukea tarvitsevia. Toimeentulotuen siirto Kelalle olisi huomattava solidaarisuuden osoitus yhteiskuntamme kaikkein vähäosaisimmille, ja siksi seuraavan  hallituksen olisi syytä se toteuttaa.

Lapsilisä on tehtävä etuoikeutetuksi tuloksi. Yhä useampi yksinhuoltaja taistelee köyhyysrajan alapuolella. Riittävällä toimeentulolla on suuri merkitys vanhempien ja lasten hyvinvoinnille.

Julkisen terveydenhuollon tilaa pitää kohentaa. Sosioekonomisten terveyserojen kasvu on eräs huolestuttavimmista ilmiöistä tämän päivän Suomessa. Työttömät, pienituloiset ja matalasti koulutetut ovat sairaampia kuin paremmin toimeentulevat ja työssäkäyvät. Julkisten palvelujen epätasaisesta laadusta kärsivät eniten juuri pienituloiset ja työvoiman ulkopuolella olevat.

Tagit: Sosiaaliturva Terveydenhoito Sosiaalipolitiikka perusturva köyhyys

Työn ja työterveyden ulkokehäläiset

Suomessa on sinänsä vahva ja laadukas työterveyshuoltojärjestelmä, jonka tehtävä on ylläpitää työntekijän terveyttä ja työkykyä.

Lain mukaan työnantajalla on työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus. Työterveyspalvelut ovat siis periaatteessa jokaisen työntekijän oikeus. Oikeus ei kuitenkaan kaikkien kohdalla toteudu. Tässäkin häviäjien roolissa ovat pätkätyöntekijät ja muut työelämän ulkokehäläiset.

On arvioitu, että nykyisellään työterveyshuollon piiriin kuuluu noin 90 prosenttia työntekijöistä. Tästä seuraa, että noin 220 000–300 000 työntekijää jää ilman heille lain mukaan kuuluvia työterveyspalveluita. Erityisesti työterveyshuollon ulkopuolelle jäävät erilaisia epätyypillisiä töitä tekevät: pätkätyöläiset, itsensä työllistävät, yrittäjät, freelancerit ja apurahansaajat - lista on tuttu lista "prekaarin" työn tekemisen muotoja.

Ongelma on sinänsä ollut tiedossa jo pidempään. Valtioneuvoston vuonna 2004 antamassa Työterveyshuolto 2015-periaatepäätöksessä linjataan työterveyshuollon kehittämisestä vuoteen 2015 asti. Periaatepäätöksessä todetaan, että "työterveyshuollon palvelujärjestelmää kehitetään siten, että palvelut ovat saatavilla kaikille työelämään osallistuville yhdenvertaisesti. Palvelujen järjestämisessä kiinnitetään erityistä huomiota epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden, pienten työpaikkojen, yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuoltopalvelujen turvaamiseen."

En ole kuullut, että edistystä työterveyshuoltoa vailla olevien tilanteessa olisi juuri kummempaa edistystä tapahtunut. Jätin siksi tänään sosiaali- ja terveysministeriölle kirjallisen kysymyksen, jossa utelin, millaisiin toimiin ministeriössä on ryhdytty epätyypillisiä töitä tekevien työterveyshuollon kehittämiseksi ja miten palveluita aiotaan jatkossa kehittää - ongelma kun ei ole mihinkään häviämässä. Päinvastoin, pätkätyöntekijöiden määrä lisääntyy, ja kansalaisten terveysaerot kasvavat tätäkin kautta, ellei mitään tehdä.

Tagit: Terveydenhoito Terveyspalvelut Pätkätyö

Ponsi positiivisen diskriminaation periaatteen soveltamisesta myös terveydenhoitajien, kuraattorien ja psykologien mitoituksiin

15.04.2009

"Kaupunginvaltuusto edellyttää myös oppilashuoltoon aletaan soveltaa positiivisen diskriminaation periaatetta
yhtenä terveydenhoitajien, kuraattorien ja psykologien mitoitukseen vaikuttavana tekijänä." (15.4. 2009, Strategiaohjelma 2009-2012)

Tagit: Helsinki Koulut Terveydenhoito

Esitys lisäresurssista lasten ja nuorten hyvinvointiin

03.02.2009

"Kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyn 2008 talousarviossaan uuden hankkeen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen sisältämä kuuden miljoonan euron määräraha kohdistetaan terveys-, sosiaali-, opetus- ja nuorisolautakuntien yhteisen esityksen pohjalta toimenpiteisiin, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Opetustoimi tulee yhdessä muiden hallintokuntien kanssa käymään läpi oppilashuollon kokonaistilanteen ja etsimään keinoja matalankynnyksen ennaltaehkäisevän tuen lisäämiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Opetuslautakunta pitää tärkeänä, että lisäresursseja käytetään myös koulu- ja oppilaitosterveydenhuollon vahvistamiseen."

Tagit: Helsinki Lapset Nuoret Koulut Terveydenhoito

Sivut

Tilaa syöte RSS - Terveydenhoito