Työ

Hallitus vaikeuttamassa työn vastaanottamista

Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 94/2015). Yksi keskeisistä ehdotetuista muutoksista koskee “oman työn tekijöiden” määrittelemistä yrittäjiksi. Oman työn tekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työsuhteessa työn teettäjään, mutta jota ei nykyisen lain puitteissa määritellä yrittäjäksi.

Hallitus ehdottaa työttömyysturvalain yrittäjämääritelmää laajennettavaksi siten, että omaa työtä tekevät ja yksityiset elinkeinonharjoittajat voitaisiin nykyistä useammin määritellä yrittäjiksi. Jatkossa oman työn tekijäksi määriteltäisiin pääasiassa henkilöt, jotka eivät työskentele ansiotarkoituksessa.

Esityksen tarkoituksena on selkiyttää oman työn tekijöiden asemaa ja helpottaa työvoimaviranomaisten työtä. Tämä on sinänsä hyvä ja kannatettava pyrkimys, mutta hallituksen esittämä lakimuutos aiheuttaisi tietyille työntekijäryhmille merkittäviä ongelmia.

Tällä hetkellä työttömän henkilön aloittama yritystoiminta katkaisee ansioturvan pääsääntöisesti heti. Uusi laki asettaisi esimerkiksi freelancerit asemaan, jossa heidän toimeentulonsa olisi uhattuna, mikäli he tekevät työsuhteisia pätkätöitä. Journalistiliitto ja Yleinen työttömyyskassa ovat myös kannanotoissaan huomauttaneet, ettei uusi lakiesitys poista olemassa olevia ongelmia ja laki saattaisi jopa luoda esteitä työnteolle.

Nykypäivän työelämässä on monia erilaisia työn muotoja. Itsensä työllistävät ovat kasvava joukko, ja moni saa elantonsa erilaisten pätkätyösuhteiden ja yrittäjämäisesti tehtyjen toimeksiantojen yhdistelmistä. Työlainsäädäntö, joka perustuu mustavalkoiseen yrittäjä-palkansaaja-jaotteluun, ei palvele nykypäivän tarpeita.

Akava on esittänyt työttömyysvakuutusjärjestelmän joustavoittamista muun muassa luomalla selkeä mahdollisuus itsensä vakuuttamiseen myös sivutoimisena yrittäjänä sekä selvittämällä työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa tilanteissa, joissa työtä tehdään vuoroin yrittäjänä, vuoroin palkansaajana. Asiantuntijajoukon esittämä ansioturvareformi helpottaisi yrityksen kautta tehtävää keikkatyötä työttömänä ollessa. Tämän kaltaiset työelämän monimuotoisuuden huomioivat uudistukset auttaisivat mahdollisimman monia ansaitsemaan itse edes osittain elantonsa.

Työttömyysturvan uudistamisessa lähtökohtana pitää olla kannustavuus ja joustavuus. Miksi luoda tilanteita, joissa ihmiset pelkäävät työn tekemistä ja rahan ansaitsemista?

 

Tagit: Työ työttömyys tasa-arvo pätkätyö itsensä työllistäjät sosiaaliturva mikroyrittäjä yrittäjyys

Suomi tarvitsee perustulon

Vihreät haluaa päivittää sosiaaliturvan yksinkertaiseksi ja oikeudenmukaiseksi. Siksi kannatamme perustuloa, nykyisen perusturvan suuruista etuutta kaikille aikuisille.

Perustulo korvaisi nykyiset vähimmäisetuudet kuten työttömien perusetuudet ja vanhempainpäivärahat. Perustulon päälle maksettaisiin tarvittavat syyperusteiset tuet kuten ansiosidonnainen työttömyystuki ja asumistuki. Verotuksella se kerätään asteittain pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.

Perustulomallimme on kustannusneutraali. Se on todennettu viimeksi viime vuonna eduskunnan tietopalvelun laskelmalla. Kun kaikki saavat perustulon, työtulojen verotus kiristyy vastaavasti, jolloin ihmisten nettoansiot ja valtion nettoverokertymä pysyvät suunnilleen samoina.

Vihreiden malli on realistinen, sillä perustulo olisi nykyisen vähimmäisturvan suuruinen. Ne, jotka nykyisin saavat jotakin vähimmäisetuutta (kuten työmarkkinatukea tai vanhempainpäivärahaa), saisivat sitä jatkossakin mutta perustulon muodossa. Perustulo ei leikkaisi kenenkään tukia nykyisestä, mutta toisin kuin nykyään, perustulon päälle saisi jokainen tienata vapaasti ilman, että tuet leikkaantuvat. Kaikki perinteisen palkkatyön ulkopuolinen työ - yrittäjyys, apurahatyöskentely tai projektityö - tulisi kannattavaksi. Kun kenenkään ei tarvitsisi pelätä, että työ leikkaa asumistukea tai muuta sosiaalietuutta, vaan työ olisi aina kannattavaa – toisin kuin nykyään.

Perusturvan suuruus on aina poliittisen neuvottelun tulos. Niin on nyt, ja niin olisi myös perustulojärjestelmässä. Jokainen hallitus joutuu arvioimaan perusturvan suuruuden. Niin tehtäisiin myös perustulomallissa.

Perustulo ei siis maksa veronmaksajalle yhtään nykyistä järjestelmää enemmän. Kuitenkin se lisäisi työnteon mahdollisuuksia ja kasvattaisi siten verotuloja, kun työ olisi aina kannattavaa ja harmaa työ vähenisi.

Perustuloa on tutkittu tähän asti tietokonemalleilla. Vihreät haluaa, että perustulokokeilu kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmaan pitää kirjata, että Suomessa kokeilee perustuloa, joka vähentää köyhyyttä ja byrokratiaa ja tekee työn aina kannattavaksi.

Voin helposti kuulla helpotuksen huokauksen, jonka sosiaaliturvan väliinputoajat ja työttömät päästävät, kun Suomi siirtyy perustuloon.

Kysymys ei kuulu, onko Suomella varaa perustuloon. Kysymys kuuluu, kuinka kauan meillä on varaa olla siirtymättä perustuloon.

Tagit: Perustulo Työ työttömyys Itsensä työllistäjät yrittäjyys freelancer apurahansaaja Pätkätyö

Osatyökykyisten työnteko kannattavaksi

Tällä hallituskaudella on tehty selkeitä edistysaskeleita työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa, viimeisimpänä vuoden alusta voimaan tullut 300 euron työttömyysrahan suojaosa.
 
Osatyökykyisten tilanteessa ei kuitenkaan ole tapahtunut edistystä. Osatyökykyiselle työnteko on useimmiten taloudellisesti täysin kannattamatonta. Tällä hetkellä vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavat voivat ansaita 733,80 euroa kuussa menettämättä eläkkettä, mutta rajan ylittuessä eläke loppuu kokonaan.
 
Osatyökykyisten työllistymistä pohti myös sosiaali- ja terveysministeri Risikon (kok.) asettama työryhmä, joka sai työnsä päätökseen viime vuoden lopulla. Loppuraportissa osatyökykyisten tilanne ja nykyjärjestelmän hankaluudet esitellään hyvin, mutta ongelmien korjaamisen eväät ovat laihat. Yksi parhaista ehdotuksista on se, että osa-aikainen opiskelu sairauspäivärahalla sallittaisiin.
 
Suomessa on noin 260 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. Eläketurvakeskuksen vuonna 2010 tekemän selvityksen mukaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavista 21 prosenttia halusi työhön. Kuitenkin Eläkerekisterikeskuksen tietojen perusteella vain 5 prosenttia heistä oli työssä.
 
Vihreä eduskuntaryhmä julkisti juuri ennen joulua seuraavat tavoitteensa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen parantamiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajaa voisi nostaa, jolloin työtuloja saisi ansaita enemmän menettämättä eläkkettä. Samalla ansaintarajasta tehtäisiin vuosikohtainen. Nykyisin ansaintaraja on kuukausikohtainen, jolloin ansaintarajaa ei kannata ylittää, vaikka työkyky sen sallisi.

Nämä ratkaisut olisivat vain pieniä korjauksia järjestelmään, joka tosiasiassa kaipaa suurempaa remonttia. Selkein ratkaisu olisi siirtyminen perustuloon. Esitimme myös, että työhistoriaa vailla oleville korvattaisiin kansaneläkkeenä maksettava työkyvyttömyyseläke samansuuruisella vammaistuella, johon ei liittyisi tulorajoitusta. Toinen ratkaisu olisi eläkkeen pieneneminen tulojen kasvaessa lineaarisesti tietyn rajan jälkeen. Molemmilla tavoilla saataisiin osatyökykyisten työnteko aina kannattavaksi.

Tagit: Sosiaaliturva Työ osa-aikatyö

Työllisyysaste nousuun työtä ja sosiaaliturvaa yhteensovittamalla

Harvalle pitkäaikaistyöttömälle tai työttömälle nuorelle on tarjolla kokopäivätyötä. Useinmiten työttömän on tyydyttävä työn pätkään, eikä väliaikainen työ ole yleensä kannattavaa, ellei sitä tee pimeästi.
  
Pätkätyön kannattamuudesta kertoo tosiasia, että työttömältä jää keskimäärin vain 37 % käteen lyhytaikaisesta työstä työttömyysturvan leikkautuessa. 15 % työttömillä palkasta jää alle 20 % käteen. Nämä ns. kannustinloukut johtavat pitkittyvään työttömyyteen ja sulkevat niin koulutusta vailla olevat nuoret kuin yksinhuoltajat ja vakityösuhteesta putoavat viiskymppiset helposti kokonaan työelämän ulkopuolelle.
  
Pääministeri Katainen tuki tämänpäiväisessä Savon Sanomien kirjoituksessaan ajatusta palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista: "Meidän tulee parantaa työnteon kannustavuutta ja madaltaa työllistämisen kynnystä, jotta yhä useampi suomalainen pääsisi töihin. Meillä suhtaudutaan myös liian mustavalkoisesti osa-aikatyöhön. Joko olet kokopäivätöissä tai sitten et. Tähän on tuotava joustoja, jotta saamme lisää ihmisiä työhön. Osa-aikaisen ja tilapäisen työn tekemisen ja teettämisen on oltava kannattavaa."
  
Katainen toistaa kirjoituksessaan oikeiston, vasemmiston ja ay-liikkeen yhteistä mantraa siitä, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Ei se ole. Sosiaaliturva on toistaiseksi parasta sosiaaliturvaa mitä on keksitty, ja se on sitä toivottavasti jatkossakin. Sosiaaliturvaa ja peruspalveluita pitää vain uudistaa siten, että ne tavoittavat myös yhteiskunnan huono-osaisimmat.
 
Ay-liike on perinteisesti tarjonnut ratkaisuksi silpputyön epävarmuuteen soviteltua päivärahaa. Valitettava tosiasia on kuitenkin, ettei byrokraattinen ja epäluotettava soviteltu päiväraha ole riittävä ratkaisu työnteon esteiden poistamiseksi.
  
Tällä hallituskaudella työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta on jo toteutettu poistamalla puolison työtulojen vaikutus työttömän työmarkkinatukeen, säätämällä kokeilu pitkäaikaistyöttömän työllistymisbonuksesta sekä pidentämällä asumistuen tarkastelujaksoa puoleen vuoteen. Nämä ovat yksittäisiä, mutta työllisyysasteen parantamisen ja köyhyyden vähentämisen kannata tärkeitä askeleita byrokratian vähentämiseksi.
  
Vihreiden mielestä perustulo olisi paras tapa yksinkertaistaa perusturvaa ja tehdä työnteko aina kannattavaksi. Perustuloa ja maailmanrauhaa odotellessa voimme ottaa myös seuraavia askeleita lyhytaikaisen työn kannattavuuden parantamiseksi:
 
1) Työttömän verokorttia ovat esittäneet mm. Osmo Soininvaara, Ville Niinistö sekä kokoomuksen Harri Jaskari. Työttömän verokortin ansiosta työtön voisi ottaa vastaan työtä ilman, että työmarkkinatukea perittäisiin heti pois. Käteen jäävä tulo ei loppujen lopulta olisi isompi kuin nykyäänkään (verokorttiin merkityn prosentin mukainen osuus palkasta siirtyisi työttömyyskassalle ja Kelalle sekä verottajalle) mutta työntekijän näkökulmasta ainakin byrokratia vähenisi ja tulojen ennustettavuus paranisi. 
  
2) Toiseksi, Vihreät ehdottivat jo hallitusneuvotteluissa työttömyysturvaan suojaosaa, joka voisi olla esimerkiksi 300 euroa. Työtön voisi ansaita 300 euroa kuussa ilman, että se leikkaisi työttömyysturvaa. Uudistus myös loiventaisi tuloeroja pelkkää työttömän työmarkkinatukea saavien työttömien ja työhistorian perusteella parempaa ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien saavien välillä. Myös työttömän ansioiden pitäisi näkyä hänen työttömyyskorvauksessaan.
 
Useimmat työmarkkinatuen saajat saavat myös asumistukea ja toimeentulotukea. Yhdessä ne muodostavat katiskan, josta työttömän on hyvin vaikea ponnistella ulos.
 
3) Tästä syystä työmarkkinatuen suojaosan säätäminen ei yksin riitä. Työmarkkinatuen suojaosan työhön kannustavaa vaikutusta voitaisiin vahvistaa siten, että myös toimeentulotuessa olevaa etuoikeutetun tulon osuutta kasvatettaisiin. Nykyään etuoikeutetun tulon osuus on 20 prosenttia palkasta, mutta se voisiin nostaa esimerkiksi 50 prosenttiin palkasta. Tällöin työttömän käteen jäisi isompi osa väliaikaisista tienesteistä.
 
4) Neljänneksi, myös työtulojen ja asumistuen yhteensovitusta pitäisi parantaa. Myös hallitusohjelmassa luvataan, että tällä kaudella "Yleistä asumistukea parannetaan" ja että "Siinä siirrytään lineaariseen tulosovitukseen ja kokonaisvuokramalliin". Sata-komitea teki esityksen asumistuen uudistamisesta, mutta se jätettiin toteuttamatta uudistamisen kalleuden vuoksi. Asumistuen uudistamisen kustannuksia voitaisiin peittää luopumalla osittain asuntolainan korkovähennysoikeudesta ja siirtämällä näin säästyviä yhteiskunnan määrärarahoja köyhiempien työnteon edistämiseksi.
 
Työttömän verokortti, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen suojaosa sekä asumistuen lineaarisuuden parantaminen olisivat keinoja poistaa työttömyysloukkuja, nostaa työllisyysastetta ja vähentää köyhyyttä. Näiden keinojen tulee olla esillä myös hallituksen puolivälineuvotteluissa, onhan hallitus luvannut nostaa työllisyysastetta nimenomaan sosiaaliturvaa uudistamalla. Työssäolevat tekevät jo aivan riittävästi töitä, heidän työviikkoaan ei ole tarpeen pidentää. Sen sijaan työllisyysasteen nostamiselle on olemassa hyvät perusteet. 
  
Suomen virallisena tavoitteena on vähentää köyhyysrajan alapuolella elävien määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Heistä 50 000 henkilön pitäisi nousta köyhyydestä työllistymisen avulla. Tässä tuskin onnistutaan ilman sosiaaliturvan rakenteiden radikaalia uudistamista. Siksikin edellä esitetyt keinot kannattaa ottaa vakavaan harkintaan.
 

Tagit: Sosiaaliturva Työ työttömyys työllisyysaste

Yksinhuoltajien työllisyyttä on tuettava

14.04.2011

Tiedote 14.4.

YKSINHUOLTAJIEN TYÖLLISYYTTÄ TUETTAVA
- Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisella täystyöllisyyteen

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto vaatii toimenpiteitä yksinhuoltajien työllisyyden ja toimeentulon tukemiseksi. Yksinhuoltajien työllisyyttä on tuettava lisäämällä perheiden palveluja, helpottamalla työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista sekä lisäämällä työn joustavuutta.

- Työttömyys aiheuttaa yksinhuoltajien köyhyyttä. Yhteiskunnan on tuettava yksinhuoltajien työllisyyttä järjestämällä riittävät palvelut. Lapsiperheiden kotipalvelut on saatava takaisin. Ympärivuorokautista päivähoitoa on lisättävä ja pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoito tehtävä lakisääteiseksi, vaatii Alanko-Kahiluoto.

Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Yksinhuoltajien pienituloisuusaste on nyt kolminkertaisella tasolla (27 %) kahden vanhemman perheisiin nähden (10 %). Yksinhuoltajaäitien työttömyysaste oli vuonna 2007 kaksinkertainen (14,5 %) muuhun väestöön nähden (7,6 %).

- Yksinhuoltajien köyhyyteen on puututtava myös heille kohdistuvia tulonsiirtoja korottamalla. Lapsilisästä on tehtävä etuoikeutettu tulo, joka ei vähennä toimeentulotukea. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista on helpotettava niin, että työnteko on aina kannattavaa. Yksinhuoltajien kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi osittaisen työpäivän tekemisen helpottamista osittaista hoitotukea korottamalla, kertoo Alanko-Kahiluoto.

- Työelämän on joustettava työntekijän elämäntilanteen mukaan. Työaikajoustoja voidaan lisätä esimerkiksi ottamalla käyttöön työaikapankki. Jokaisella tulee olla perhetilanteesta riippumatta mahdollisuus osallistua työelämään. Työtä jakamalla sekä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista parantamalla päästään yksinhuoltajien täystyöllisyyteen, sanoo Alanko-Kahiluoto.

Lisätiedot:

Outi Alanko-Kahiluoto
GSM 050 512 1727

Tagit: Sosiaaliturva Lapset Työ köyhyys peruspalvelut Perheet

Työmarkkinoita uudistettava yli puoluerajojen

Jo kolmasosa suomalaisista työmarkkinoilla olijoista on joko työttömänä tai ns. epätyypillisessä työmarkkina-asemassa; pätkätöissä, freenlancerina, yksinyrittäjänä, itsensä työllistävänä. Epätyypillisiä töitä tekevät kymmenet tuhannet työntekijät, kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Tulevalla vaalikaudella on toteutettava työmarkkinoiden uudistus, jolla helpotetaan epätyypillisiä töitä tekevien asemaa. Kaikkien puolueiden sitoutumista uudistukseen tarvitaan, jotta vaadittava poliiittinen tahto saadaan aikaan.

Laadimme yhdessä Vasemmistoliiton helsinkiläisen eduskuntavaaliehdokkaan Dan Koivulaakson ja Sosialidemokraattisen uusmaalaisen ehdokkaan Hanna Kuntsin kanssa viiden kohdan työmarkkinoiden uudistusohjelman, jota tarjoamme tulevalle eduskunnalle.

1. Työttömyysturvalainsäädäntöä korjataan niin, että se kohtelee kaikkia työnteon muotoja, mukaan lukien itsensä työllistäviä, tasavertaisesti. 

2. Kevennetään yritystoiminnan keskeyttämiseen liittyvää byrokratiaa ja uudistetaan sitä koskevaa sääntelyä niin, että joustava siirtyminen yrittäjyyden ja palkkatyön välillä on mahdollista.

3. Luodaan itsensä työllistäville mahdollisuus liittyä palkansaajakassoihin ja päästä siten ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.

4. Kuntapalvelujen ulkoistamisen ei tule tapahtua pakottamalla kuntahenkilöstöä vastentahtoisesti yrittäjiksi. Turvataan mahdollisuus perinteisiin palkkatyösuhteisiin niille, joille itsensä työllistäminen ei ole mielekäs vaihtoehto. Esimerkiksi kuntasektorilla toimintoja kilpailutettaessa on huolehdittava työntekijöiden työsuhdeturvasta. Lainsäädäntöä tulee täsmentää siten, ettei työtä ole mahdollista teettää toimeksiantona silloin, kun työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy.

5. Ei nosteta arvonlisäveroa. 

Lue lisää tiedotteestamme.

Tagit: Työ työttömyysturva freelancerit Itsensä työllistävät

Työmarkkinoita uudistettava yli puoluerajojen

08.04.2011

Tiedote 8.4.2011

TYÖMARKKINOITA UUDISTETTAVA YLI PUOLUERAJOJEN
- Tarvitaan ohjelma itsensä työllistävien aseman parantamiseksi

Eduskuntavaaliehdokkaat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Dan Koivulaakso (vas.) ja Hanna Kuntsi (sd.) tarjoavat tulevalle eduskunnalle viiden kohdan ohjelmaa freelancereiden ja muiden itsensä työllistävien aseman parantamiseksi.

1. Työttömyysturvalainsäädäntöä korjataan niin, että se kohtelee kaikkia työnteon muotoja, mukaan lukien itsensä työllistäviä, tasavertaisesti. 

2. Kevennetään yritystoiminnan keskeyttämiseen liittyvää byrokratiaa ja uudistetaan sitä koskevaa sääntelyä niin, että joustava siirtyminen yrittäjyyden ja palkkatyön välillä on mahdollista.

3. Luodaan itsensä työllistäville mahdollisuus liittyä palkansaajakassoihin ja päästä siten ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.

4. Kuntapalvelujen ulkoistamisen ei tule tapahtua pakottamalla kuntahenkilöstöä vastentahtoisesti yrittäjiksi. Turvataan mahdollisuus perinteisiin palkkatyösuhteisiin niille, joille itsensä työllistäminen ei ole mielekäs vaihtoehto. Esimerkiksi kuntasektorilla toimintoja kilpailutettaessa on huolehdittava työntekijöiden työsuhdeturvasta. Lainsäädäntöä tulee täsmentää siten, ettei työtä ole mahdollista teettää toimeksiantona silloin, kun työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy.

5. Ei nosteta arvonlisäveroa. 


- Lainsäädäntö on päivitettävä niin, että se kohtelee työntekijöitä tasavertaisesti työsuhteen tyypistä riippumatta. Työmarkkinoiden uudistusohjelmamme parantaisi kymmenien tuhansien epätyypillisiä töitä tekevien asemaa sekä tekisi työstä ja toimeliaisuudesta aina kannattavaa, kertoo Vihreiden helsinkiläinen ehdokas Outi Alanko-Kahiluoto.

- Työnantajat voivat teettää työtä yrittäjämuotoisesti säästötarkoituksessa. Tällöin kyse n pakkoyrittäjyydestä. Esimerkiksi kunnan ulkoistaessa toimintojaan aiemmin palkansaajan asemassa ollut voi joutua yksinyrittäjänä myymään työpanostaan entiselle työnantajalleen. Palkkatyösuhteen turva pitää taata niille, joille se on mieluisin vaihtoehto, vaatii Vasemmistoliiton Dan Koivulaakso, ehdolla Helsingistä.

- Itsensä työllistäviä löytyy kaikilta yhteiskunnan sektoreilta: heissä on muun muassa toimittajia, koodaajia, kääntäjiä, tulkkeja, taiteilijoita, siivoojia ja hoitoalan ammattilaisia. Kaikkien puolueiden tulisikin sitoutua itsensä työllistävien aseman parantamiseen. Ehdotamme viiden kohdan ohjelmamme toteuttamista seuraavalla eduskuntakaudella vaalituloksesta riippumatta, sanoo Sosialidemokraattien uusmaalainen ehdokas Hanna Kuntsi.


Lisätiedot:


Outi Alanko-Kahiluoto
GSM 050 512 1727

 
Dan Koivulaakso
GSM 044 506 6613

 
Hanna Kuntsi
GSM 050 3100 676

Tagit: Työ työttömyysturva freelancerit Itsensä työllistävät

Sosiaaliturvan on oltava henkilökohtaista

Perusturvan saaminen ei Suomessa ole aina helppoa, vaikka ihminen olisi elämäntilanteessa, jossa tulot eivät riitä elämiseen. Syynä on sosiaaliturvajärjestelmän byrokraattisuus, jolle on annettu byrokraattiselta kalskahtava nimikin, "syyperustainen sosiaaliturva". Perusturvaetuudet ovat moninkertaisen tarveharkinnan takana: kutakin etuutta harkitaan erikseen ja kaikkia hieman eri kriteereillä.

Käytännössä tarveharkintaisuus tarkoittaa sitä, että jos puolison tai vanhemman tulot ylittävät tietyn enimmäismäärän (jonka taso on hyvin alhaalla) perusturvaa ei enää myönnetä tai sitä leikataan.

Tarveharkintaisuus siis pakottaa ihmisen riippuvaiseksi puolisostaan tai vanhemmistaan. Työmarkkinatuella elävän ei kannata ottaa työtä vastaan, jos seurauksena on se, että pariskunnan yhteenlasketut tulot pienenevät. Alaikäisen lapsen kesätyötulot lasketaan koko perheen tienesteiksi, ja ne vähentävät koko perheen toimeentulotukea. Systeemi opettaa, ettei kannata yrittää omalla työllä kohentaa rahatilannettaan. Ei ihme, että meillä työttömyys jo periytyy sukupolvesta toiseen.  

Toisen asteen opiskelijan opintotuki on sidottu perheen tuloihin, vaikka opiskelija olisi täysi-ikäinen ja asuisi itsenäisesti. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa opiskelija jää kokonaan ilman tukea, jos vanhemmat käytännössä syystä tai toisesta jättävät tukematta lastaan. Vanhempien tulot voivat estää opiskelijaa saamasta opintotukea. 

Sosiaaliturvasta on tehtävä henkilökohtaista! Toimeentulo on jokaisen henkilökohtainen oikeus, eikä järjestelmän pidä tehdä ihmisiä väärällä tai epäoikeudenmukaisella tavalla riippuvaisiksi perheensä tai puolisonsa tuloista. Sosiaaliturvan tulee toimia ponnahduslautana parempaan: oman tilanteensa kohentamisen esimerkiksi työtä tekemällä on aina oltava kannattavaa. On oltava reittejä ulos köyhyydestä.

Työmarkkinatuen tarveharkintaa on tällä kaudella loivennettu korottamalla puolison tulorajoja. Jatkossa tarveharkinnasta on luovuttava.

Toisen asteen opiskelijoiden opintotuesta on tehtävä henkilökohtaista. Tämä parantaisi opiskelijoiden toimeentuloa ja valmistumisedellytyksiä.

Toimeentulotuessa pienten työtulojen yhteensovitusta olisi syytä tarkastella uudestaan. Tavoitteena tulee olla sosiaaliturvan kannustavuus kaikissa tilanteissa.

Ihmisiä ei ainakaan pidä syyllistää köyhyydestä ja työttömyydestä, jos järjestelmä kaikin tavoin osoittaa, ettei yrittäminen todellakaan kannata.

Tagit: Sosiaaliturva Työ Opintotuki tarveharkinta kannustavuus henkilökohtaisuus

Palkkaerot kuriin sitovilla tavoitteilla

Tänään juhlitaan sadatta kansainvälistä naisten päivää. Vaikka sadassa vuodessa on naisten aseman suhteen saavutettu huomattavaa edistystä, ei tasa-arvotalkoita voida vielä lopettaa.

Erityisesti korjaamista vaativat naisten ja miesten väliset palkkaerot, jotka ovat pysyneet kuin sementtiin valettuina. Suomalaisten palkkaerot ovat, toisin kuin yleisesti luullaan, yli EU:n keskiarvon. Naisten työvuodessa on 418 päivää ja naisen euro vajaat 82 senttiä.

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelma on jäänyt pahasti tavoitteistaan. Ohjelman tavoitteena on nostaa naisten palkat 85 %:iin miesten palkoista vuoteen 2015 mennessä, mutta toistaiseksi eroa on onnistuttu kaventamaan vain vaivaisella prosentilla: ohjelmasta sovittaessa, vuonna 2005 naisten ansioiden osuus miesten ansioista oli 80,7%  ja viime vuonna 81,8%.

Lisäksi erot ovat kaventuneet lähinnä kaikkein koulutetuimpien naisten kohdalla, kiitos uusien palkkausjärjestelmien. Nyt tarvittaisiin kuitenkin täsmätoimia matalapalkka-aloilla työskentelevien naisten palkkojen nostamiseksi. Heihin kuuluvat muiden muassa työvoimapulasta kärsivän hoiva-alan julkisen puolen työntekijät.

Jotta palkkaeroja voidaan kaventaa, tarvitaan myös luotettavaa tutkimustietoa. Eri aloilla työskentelevien palkkoja on nykyisin vaikea päästä vertaamaan. Siksi lakiin pitää lisätä säännös, joka velvoittaa vertailun tekemiseen yli työehtosopimusrajojen

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton teettämän tutkimuksen mukaan 80 % suomalaista kannattaa palkkaerojen kaventamista vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Tänään myös tasa-arvoministeri Stefan Wallin on esittänyt samapalkkaohjelman jatkamista ensi hallituskaudella.

Palkkaerojen kuromiseen tarvitaan sitovia tavoitteita. EU-tasolla voitaisiin säätää tavoitteista, joiden rikkomisesta seuraisi jäsenmaille sanktioita. Suomessa palkkaeron poistaminen on saatava seuraavan hallitusohjelmaan.

Tagit: Tasa-arvo Työ

Hautala ja Alanko-Kahiluoto 100. naistenpäivänä: samapalkkaisuudesta totta

08.03.2011

Tiedote 7.3.2011

HAUTALA JA ALANKO-KAHILUOTO 100. NAISTENPÄIVÄNÄ: SAMAPALKKAISUUDESTA TOTTA

Huomenna 8.3. juhlitaan sadatta kansainvälistä naisten päivää. Euroopan parlamentin jäsen, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja  Heidi Hautala ja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanovat, että tasa-arvotalkoita tarvitaan edelleen. Hautala ja Alanko-Kahiluoto nostavat tärkeänä naisten asemaa koskevana tavoitteena esiin naisten ja miesten samapalkkaisuuden ja vanhempainvapaiden uudistamisen.

- Naisten ja miesten saaman palkan ero on edelleen huima, vaikka samapalkkaisuutta koskeva direktiivi on ollut voimassa jo 35 vuotta. Suomessa palkkaero on - toisin kuin yleisesti luullaan - yli EU-keskiarvon. Naisten työvuodessa on 418 päivää ja naisen euro vajaat 82 senttiä. Komission tuore aloite ottaa 5.maaliskuuta samapalkkaisuuden päiväksi on tervetullut, toteaa Hautala.

- Suomessa samanpalkkaisuusohjelma on jäänyt pahasti tavoitteistaan. Palkkaeroa on onnistuttu ohjelman ansiosta kaventamaan vain vaivaisella prosentilla: ohjelmasta sovittaessa v. 2005 naisen euro oli 80,7 senttiä ja viime vuonna 81,8 senttiä. Lisäksi erot ovat kaventuneet lähinnä koulutettujen naisten osalta. Nyt tarvitaan täsmätoimia matalapalkka-aloilla työskentelevien naisten palkkojen nostamiseksi, vaatii Alanko-Kahiluoto.

- Palkkaerojen kuromiseen tarvitaan EU:ta ja jäsenmaita sitovat tavoitteet. Tavoitteesta jäämisestä voisi seurata jäsenmaille sanktioita.  Seuraavan hallituksen on Suomessa sitouduttava palkkaeron poistamiseen aikaisempaa huomattavasti vahvemmin, vaativat Alanko-Kahiluoto ja Hautala.

- STM:n vanhempainvapaatyöryhmä päättää työnsä kansainvälisenä naistenpäivänä. Myös palkkaeron kaventaminen edellyttää vanhemmuuden oikeudenmukaisempaa jakamista. Odotan ryhmän esittävän ennenkaikkea tuntuvasti lisää isille korvamerkittyjä vanhempainvapaapäiviä, vanhempainvapaatyöryhmän jäsen Hautala toteaa.

Naisten asemaa käsitellään myös Euroopan parlamentissa 8.3. Samapalkkaisuustavoite on vähentää palkkaeroa alle 5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Lisätietoja: Hautalan tiedottaja Anne Hildén gsm +32 47 373 5136 ja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto gsm 050 512 1727

Tagit: Tasa-arvo Työ

Sivut

Tilaa syöte RSS - Työ