Työpajat

Työpajojen mahdollisuudet toteuttaa nuorisotakuuta paranevat

Nuorten työpajoilla tehdään arvokasta työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Työpajajakson suorittaneista nuorista 75% työllistyy, pääsee opiskelemaan tai kiinnittyy johonkin elämäntilanteensa kannalta mielekkääseen palveluun. Työpajat ovat siten tärkeitä toimijoita nuorten ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä ja nuorisotakuun toteuttajina.
 
Tein muutama viikko sitten työministeriölle kirjallisen kysymyksen, miksi työministeriön oma työ-ja elinkeinotoimistoille antama ohjeistus estää nuoria pääsemästä työpajoille. Ministeriö on nyt korjannut TE-toimistoille annettua ohjeistustaan selkeämmäksi. Täsmennetyn oheistuksen mukaan työkokeilun järjestäminen ei edellytä, että nuori tietää tulevan ammattinsa tai alan, jolla haluaa työskennellä, vaan näitä asioita voidaan selvittää työkokeilun avulla. Uusi ohjeistus parantaa nuorten mahdollisuuksia päästä työpajoille.
 
Nuorisotyöttömyys on räjähtämässä käsiin: vuodessa nuorten työttömyys on kasvanut neljänneksellä. Alle 29-vuotiaista työttömistä jo 28% joutuu olemaan työttömänä pidempään kuin kolme kuukautta, mikä on se aika, jossa nuoren pitäisi hallituksen säätämän nuorisotakuun mukaan päästä opiskelemaan, harjoittelijaksi, töihin, työpajalle, kuntoutukseen tai muuhun nuoren kannalta mielekkääseen palveluun. Nuorisotakuu ei siis toimi kuten pitäisi. Typerintä, mitä työministeriö tässä tilanteessa voi tehdä, on laatia nuorisotakuuta vastaan toimivia ohjeistuksia. Kaikki byrokratian esteet ja hidasteet, jotka vaikeuttavat nuorten pääsemistä tarpeenmukaisiin palveluihin, pitää poistaa.

Ihmettelen, miksei työministeri Ihalainen jo julista kansallista hätätilaa. Nuorisotakuu on ollut voimassa vuoden alusta ja nuorten työttömyys vain pahenee hälyttävää vauhtia. Tarvitaan nykyistä järeämpiä toimenpiteitä, että nuoret pääsisivät opiskelemaan ja saisivat töitä. Nyt nuorisolaki ja nuorisotakuu ovat pelkän ohjeistuksen ja virkamiesten vapaaehtoisuuden varassa. Kukaan ei vahdi, noudattavatko kunnat nuorisolain edellyttämää viranomaisten yhteistyötä, jonka pitäisi varmistaa, etteivät nuoret putoa palveluiden väliin. TE-toimistojen tapa tulkita nuorisolain ohjeistusta vastoin nuorten parasta oli vain yksi esimerkki siitä, että nykyistä tiukempaa valvontaa tarvitaan. Vai tarkoittako työministerin hiljaisuus, ettei hän ole huomannut, miten pahaksi nuorisotyöttömyys on jo päässyt?
 

Tagit: Nuoret Työpajat nuorisotyöttömyys

Nuorten mahdollisuudet päästä työpajoille paranevat - vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kiittää työministeriä ohjeistuksen korjaamisesta

26.04.2013

Tiedote 26.4.2013

Työministeri Lauri Ihalainen on luvannut parantaa nuorten pääsyä työpajapalveluihin täsmentämällä ministeriön TE-toimistoille antamaa työkokeilua koskevaa ohjeistusta. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodolle antamassaan vastauksessa kirjalliseen kysymykseenministeri myöntää, että alkuvuonna asiakasohjauksessa työpajoille on ollut ongelmia.

Ministeriön antama aiempi ohjeistus johti tulkintaan, jonka mukaan nuori saattoi päästä työkokeiluun työpajalle vain, jos tuleva ammatti oli etukäteen selvillä. Se käytännössä vaikeutti nuorten työpajoille pääsyä. Säännösten tulkinnoissa oli työpajojen mukaan myös vaihtelua. Alanko-Kahiluoto toteaa, ettei Työ- ja elinkeinoministeriö saisi omilla ohjeistuksillaan heikentää nuorten mahdollisuuksia päästä nuorisotakuun toimenpiteiden piiriin.

Alanko-Kahiluoto kiittää ministeri Ihalaista nopeasta reagoinnista: ministeriö on nyt antanut uuden täsmennetyn ohjeistuksen TE-toimistoille (Nuorille järjestettävään työkokeiluun liittyviä täsmennyksiä). Sen mukaan työkokeilun järjestäminen ei edellytä, että nuori tietää tulevan ammattinsa tai alan, jolla haluaa työskennellä, vaan näitä asioita voidaan selvittää työkokeilun avulla. Alanko-Kahiluoto on uuteen ohjeistukseen tyytyväinen:  nyt ne nuoret, jotka hyötyvät työpajapalveluista, voivat päästä työpajoille TE-keskusten sitä estämättä.

Nuorisotyöttömyys on kasvussa siitä huolimatta, että nuorisotakuu on ollut voimassa viisi kuukautta. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli maaliskuussa 25 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien osuus saman ikäisistä oli vuoden takaiseen verrattuna lisääntynyt 800 nuorella. Nuorisotakuu ei selvästikään toteudu riittävän hyvin. Siksi vähintä, mitä voidaan tehdä, on poistaa kaikki byrokratian esteet ja hidasteet, jotka vaikeuttavat nuorten pääsemistä heille kuuluviin palveluihin.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon kirjallinen kysymys ja ministerin vastaus kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_258_2013_p.shtml#IDENT

Lisätiedot:

Outi Alanko-Kahiluoto

Puh. 050 512 1727

Tagit: Nuoret Työpajat nuorisotakuu

TEM:in oma ohjeistus toimii nuorisotakuuta vastaan

Nuorisotakuu on aiheuttanut hämmennystä kunnissa, aiheestakin. Takuusta ei ole säädetty erillisellä lailla ja ohjeistuksissa on ollut puutteita tai epätarkkuutta.  Hämmennysten lientymiseksi hallitus lähetti ohjeistuksen alueellisille ja paikallisille toimijoille. Kolmen ministeriön hallinnonalat ylittävän toimintaohjeistuksen ajatuksena on kannustaa eri toimijoita lisäämään yhteistyötä nuorisotakuun toteuttamiseksi. Nuorisotakuun onnistunut toteutus edellyttää samaan maaliin pelaamista ja tärkein tavoite on ohjata nuori juuri hänen tilanteeseensa parhaiten soveltuvaan palveluun mahdollisimman pian.

TE-toimistot ovat keskeinen toimija nuorisotakuun toteutuksessa. TE-toimistoissa tehdään päätökset siitä, mihin palveluihin nuori ohjataan. Helmikuussa työ- ja elinkeinoministeriö antoi TE-hallinnolle ohjeistuksen, jossa tarkennettiin nuorisotakuun linjauksia mm. työpajatoiminnasta ja muista takuuseen sisältyvistä palveluista.

TEM:in ohjeistus on - paradoksaalista kyllä - osoittautunut ongelmalliseksi, sillä se on vähentänyt nuorten pääsyä työkokeiluun työpajoille. Epätoivottuun tilanteeseen on johtanut ohjeistuksen tulkinta, jossa nuori voi päästä työkokeiluun työpajalle vain, jos tuleva ammatti on jo selvillä. Vaatimus on käsittämätön. Työkokeilun tarkoituksena on nimenomaan antaa nuorelle mahdollisuus selkeyttää omia ammatinvalinta- ja urasuunnitelmia.

Monet työpajoille tulevat nuoret ovat epävarmoja sen suhteen, mikä on oma opiskeluala ja tuleva ammatti. Useimmat heistä ovat vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta tai keskeyttäneet toisen asteen opintonsa. Oma urapolku voi löytyä työpajalta, sillä työpajajakson suorittaneista nuorista 75% työllistyy, pääsee opiskelemaan tai kiinnittyy johonkin elämäntilanteensa kannalta mielekkääseen palveluun puoli vuotta työpajajakson jälkeen.

Nuorten kohdalla parhaaksi keinoksi ehkäistä syrjäytymistä on todettu varhainen moniammatillinen yhteistyö. Useimpien monialaisia palveluita tarvitsevien nuorten kohdalla nuorisotakuun tulkintaohje on liian tiukka. TEM:in ohjeistus ei saisi muodostua tulpaksi työpajoille pääsemisessä. Nuorisotakuun idea nuorten mahdollisuuksista päästä syrjäytymistä ehkäisevien palveluiden piiriin vesittyy, jos ohjeistuksia tulkitaan nuorten tarpeiden vastaisesti.

Jätin kirjallisen kysymyksen TEM:in vastattavaksi, mihin toimiin ministeriö aikoo ryhtyä asian ratkaisemiseksi.

Kirjallinen kysymys luettavissa eduskunnan sivuilla.

 

Tagit: Nuoret Työpajat nuorisotakuu

TEM:in ohjeistus tulppana nuorten pääsemisessä työpajoille

04.04.2013

Tiedote 4.4.2013

Työ- ja elinkeinoministeriön antama uusi ohjeistus nuorisotakuun toteuttamisesta on tiukentanut lain tulkintaa työkokeilusta ja siten vaikeuttanut nuorten pääsyä työpajoille. TE-toimistoille ja ELY-keskuksille annettu ohjeistus on johtanut tulkintaan, jossa nuori voi päästä työkokeiluun työpajalle vain, jos tuleva ammatti on jo selvillä.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto perää vastausta kirjallisessa kysymyksessä miten työ- ja elinkeinoministeriö aikoo toimia, jotta TE-toimistot eivät tulkinnoillaan vaikeuttaisi työttömien vailla ammatillista tutkintoa olevien nuorten sekä ammatillisen toisen asteen koulutuksen hankkineiden nuorten mahdollisuuksia päästä syrjäytymistä ehkäisevien työpajapalveluiden piiriin.

Nuorisotakuu velvoittaa tarjoamaan alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu- tai opiskelupaikan kolmen kuukauden kuluessa. Nuoren mahdollisimman nopeaksi pääsemiseksi tarpeenmukaiseen palveluun edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jossa TE-toimistot ja työpajat ovat keskeisinä toimijoina.

TE-toimistojen tapa tulkita TEM:in ohjeistusta on osoittautunut ongelmalliseksi nuorisotakuun tavoitteen toteuttamisen kannalta, sillä ohjeistus on merkittävästi vaikeuttanut nuorten mahdollisuutta päästä työkokeiluun työpajoille. Ohjeistuksessa todetaan, että nuori voidaan ohjata työpajalle työkokeiluun vain, "jos nuori voi työpajalla käytännössä kokeilla sen ammatin tai ammattialan työtehtäviä, joka häntä kiinnostaa ja johon hän esimerkiksi suunnittelee kouluttautuvansa”. Lisäksi ohjeistuksen työkokeilua koskevassa kappaleessa todetaan, ettei työkokeilu saa pitää sisällään sellaista työtä, joka ei kuulu nuoren urasuunnitelmiin.

Monet työpajoille tulevat nuoret ovat kuitenkin epävarmoja sen suhteen, mikä on oma opiskeluala ja tuleva ammatti. Useimmat heistä ovat vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta tai keskeyttäneet toisen asteen opintonsa. Oma urapolku voi löytyä työpajalta, sillä työpajajakson suorittaneista nuorista 75% työllistyy, pääsee opiskelemaan tai kiinnittyy johonkin elämäntilanteensa kannalta mielekkääseen palveluun puoli vuotta työpajajakson jälkeen.

Useimpien monialaisia palveluita tarvitsevien nuorten kohdalla lain tulkintaohje on liian tiukka. TEM:in ohjeistukset vaikeuttavat myös jo ammatillisen koulutuksen hankkineiden nuorten mahdollisuutta päästä työkokeiluun työpajalle, sillä heitä ei oteta mukaan työkokeiluun erästä poikkeusta lukuun ottamatta: "TE-toimisto voi järjestää työkokeilun sellaiselle ammatillisen koulutuksen saaneelle alle 30-vuotiaalle nuorelle, joka on pitkään ollut poissa työelämästä joko pitkittyneen työttömyyden tai muiden syiden vuoksi".

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon mielestä vaatimus pitkittyneestä työttömyydestä työkokeiluun pääsyn ehtona on räikeässä ristiriidassa nuorisotakuun konkreettisen tavoitteen kanssa. Nuorisotakuun tarkoituksena oli nimenomaan taata työttömäksi joutuneelle nuorelle mahdollisimman nopea pääsy tarpeenmukaisten palveluiden piiriin, jotta pitkittyvä työttömyys voitaisiin ennaltaehkäistä ja nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä voitaisiin vähentää.

Kirjallinen kysymys luettavissa eduskunnan sivuilla:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_258_2013_p.shtml

 

Lisätiedot:

Outi Alanko-Kahiluoto

Puh. 050 512 1727

Tagit: Työpajat koulutus nuorisotakuu

Linnanjuhliin kierrätyshengessä

05.12.2011

 

Itähelsinkiläinen Vihreiden kansanedustaja ja Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto juhlii itsenäisyyttä kierrätyshengessä
 
- Kaulakoruni on suunniteltu ja valmistettu Helsingin Kierrätyskeskuksen Uusix-verstaan korupajassa. Koruun on käytetty vanhoja alpakkalusikoita, jotka on saatu kierrätyspajalle lahjoituksina. Joukossa on mm. palkintolusikoita koulujen urheilukilpailuista.
 
- Koruvalinnallani halusin nostaa esiin työpajojen arvokkaan työn syrjäytymisen vähentämiseksi, Alanko-Kahiluoto kertoo.
 
Korun on valmistanut Uusix-verstaalla Ari-Matti Paajanen ja suunnitellut työpajaohjaaja Simo Sivonen.
 
Työpajat on tarkoitettu nuorten ja aikuisten tukea tarvitsevien, pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien kuntoutukseen ja koulutukseen. Työpajoja on Suomessa reilu 200.
 
Alanko-Kahiluodon mustan klassisen iltapuvun on puolestaan taituroinut helsinkiläinen juhlapukuompelija Tuulikki Lahtinen.
 
- Olen juhlinut tässä puvussa aikaisemminkin. Ammattitaidolla suunnitellussa ja ommellussa 100% kotimaisessa puvussa kelpaa juhlia itsenäisyyttä useamminkin.
 
Lisätietoja:
- Outi Alanko-Kahiluoto
050-5121727
- www.uusix.fi
- www.tpy.fi 
Tagit: Työpajat Työpajatoiminta

Tapsa tässä terve!

Karoliina Koskinen
Projektipäällikkö

Olen Tapio ja työtön. Ikää minulla on 40 vuotta. Asun pääkaupunkiseudulla ja olen eronnut. Minulla ei ole ammatillista tutkintoa. Takana on paljon opettaneet vuodet. Olen ollut päihdekuntoutuksessa, pimeissä raksahommissa ja kävin jopa linja-autokuljettajan kurssin. Noista autohommista ei tullut mitään kun kortti paloi pitkän putken jälkeen. Eikä minulle, meneväiselle miehelle, sopinut tuo autossa paikallaan istuminen.

Raksalla oli hyvä olla, työtehtävät vaihtelivat ja opin paljon uutta. Nykyään nuo työpaikat vievät ulkomaalaiset tai koulun käyneet. Ei minulla ulkomaalaisia mitään vastaan ole, mutta nuo meidän alan yritykset ottavat mieluummin edullista työvoimaa. Siitähän kirjoitellaan nyt aika paljon lehdissäkin. Minäkin tein pimeitä hommia niin kauan kuin niitä riitti. Lukuhommat ei oo mun juttu niin sitä tutkintoa ei ikinä tullut suoritettua. Nyt vanhempana katson maailmaa vähän eri kantilta ja ajattelin että voisin jopa opiskella, vaikka oppisopimuksella.
 
Olen hakenut työvoimakoulutukseen, muttei minua ole sinne valittu. En voi laittaa hakemukseen työkokemusta pimeistä hommista. Voivat viranomaiset älähtää kun samalla olen nostanut tukia. Olisin kuitenkin valmis kääntämään uuden lehden elämässäni. Tiet vaan aina päättyvät umpikujaan.
 
Minulla on poika. Hän täytti juuri 19 vuotta. Hän joutui keskeyttämään opintonsa koska on tullut isäänsä tuon lukupään kanssa. Ei ollut motivoitunut opiskeluihin. Lasse yritti päästä työpajalle hetkeksi hakemaan opiskelumotivaatiota. Olisi sitten syksyllä taas jatkanut opintojaan. Tämä ei käynyt koska koulusta pitää ensin erota, pelkällä keskeytyksellä ei voi motivoitua. Lasse ei nyt tiedä mitä tekisi. Kuulemma ihminen ei saa olla kahdessa paikkaa samaan aikaan. Mahtaako hän päästä takaisin koulutukseen jos nyt eroaa? Lassin kaveri oli työpajalla. Se sai just elämänsä melkein raiteilleen, mutta sitten sen harjoitteluaika tuli täyteen. Piti odottaa kolme kuukautta että sai jatkaa kaupungilla. Nyt se taitaa päästä vieroitukseen. Tais odottaessa pettyä systeemiin. Katsotaan jaksaako se uudestaan yrittää, melkein jo selätti paja-aikana masennuksensa. Oli kuulemma työpajalla otettu yhteyttä eri tahoihin. Taitaa kuitenkin vielä jonottaa johonkin tutkimuksiin. Ensin pitäisi kuitenkin päästä niistä päihteistä eroon. Sillekin taitaa tulla turnausväsymys.
 
Olen etsinyt itselleni työelämävalmennuspaikkaa rakennusalalta. Ajattelin, että jos näytän mihin pystyn, voitaisiin minut sen jälkeen palkata töihin. Rahatilanne vaan on niin huono, että tuohon seutulippuun ei oikein olisi varaa. Kyllähän sinä tiedät meidän tulot. Olen kysellyt pienistä yrityksistä ja moni olisi ottanutkin. Se vaan aina kaatui siihen että yrityksillä oli jotain verovelkaa. Mitä sekin tarkoittaa? Kävin minä isoissakin yrityksissä kysymässä. Niillä taas oli talven aikana ollut lomautuksia, töitä kyllä näin kesän alkaessa taas olisi. Voisin tehdä vaikka jotain keikkahommia. Niissä vain on se huono puoli että viikon palkalla pitäisi syödä ja asua kun se työtön-työtön –lappu täytetään aina kerran kuukaudessa. Liian hankalia nuo paperihommat minun yksinäni hoitaa. Työkkärissä jonotan aina uudelle virkailijalle, tuntuu niin kurjalta kertoa tarinansa yhä uudestaan vieraalle ihmiselle. Ei sitä aikuinen mies viitsi lukihäiriöstään kaikille puhua.
 
Lasse ajatteli muuttaa tyttöystävänsä kanssa yhteen. Epävirallisesti. Niillä on sellainen tilanne että Lasse pitää postrestante –osoitteen, jotta selviäisivät sen tulevan lapsen kanssa. Rahat on kuulemma tiukilla. Lasse ajatteli että jos kuitenkin hakisi töitä. Yritin sanoa ettei työnantajat katso hyvällä sen osoitetietoja. Lassella taitaa olla jotain ADHD- tyyppistä käytöstä, muttei sitä kukaan ole koskaan tutkinut. Se on sellainen tuuliviiri. Mahtaa olla isältä perittyä.
 
Kuulin, että sinä Outi olet kansanedustajana tehnyt paljon töitä työllistämisen eteen siellä eduskunnassa. Jaksaisitko vielä neljä vuotta? Minä ja Lasse tarvittaisiin edelleen vähän apua että saataisiin tämä elämä takaisin raiteilleen.
 
Karoliina Koskinen
 
Kirjoittaja on toiminut työpajakentällä yli 10 vuotta ja tällä hetkellä työskentelee TTS:n TehoAPAJA –hankkeen projektipäällikkönä.
Tagit: Nuoret Työpajat työttömyys työllistäminen työllisyys

Outi Alanko-Kahiluoto hallituspuolueiden nuorisomyönteisin kansanedustaja

01.03.2011

Allianssin Kultainen Kypärä-kilpailun tulokset julki:

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sijoittui hallituspuolueiden edustajista korkeimmalle sijalle Valtakunnallisen nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssin Kultainen kypärä-kilpailussa.

- Kansanedustajien aloitteellisuus lapsi- ja nuorisoasioissa on todella tärkeää juuri nyt. Nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma ja köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa edelleen. Kultainen kypärä-kilpailu on onnistunut tavoitteessaan, jos se kirittää kansanedustajia puolustamaan lasten ja nuorten asioita ja synnyttää julkista keskustelua, sanoo Alanko-Kahiluoto.

- Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen on panostettava tulevalla kaudella entistä tarmokkaammin. Koulutuspaikkoja on riitettävä kaikille, palveluketjun aukkoja on tilkittävä uuden nuorisolain edellyttämällä tavalla ja vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä, kuten työpajoja, on kehitettävä, listaa Alanko-Kahiluoto keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

- Lapsiköyhyyden poistaminen on tahdon asia. Lapsiköyhyyteen pitäisi puuttua korottamalla lapsiperheiden toimeentulotukinormia ja ulottamalla lapsilisät myös 17-vuotiaisiin, Alanko-Kahiluoto vaatii.

Allianssi pisteytti kansanedustajien nuorisomyönteiset teot ja puheenvuorot koko vaalikauden ajalta. Kilpailun tulokset julkistettiin tänään. Voittajaksi selviytyi Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, toiseksi tuli Outi Alanko-Kahiluoto ja kolmanneksi Kristillisdemokraattien Sari Palm. Puolueista nuorisomyönteisimpiä olivat Kristillisdemokraatit ja toiseksi sijoittuivat Vihreät.

- Pidän omaa sijoitustani erittäin hyvänä, kun otetaan huomioon, että pisteiden laskutapa suosii oppositioedustajia. Eniten pisteitä saa lakialoitteista, joista hallituspuolueiden edustajat eivät luonnollisestikaan juuri tee, toteaa Alanko-Kahiluoto.

Lisätiedot:

Outi Alanko-Kahiluoto
Puh. 050 512 1727

Tagit: Lapset Nuoret Työpajat koulutus köyhyys

Työpajoille hallitukselta lisärahaa

01.12.2010

Tiedote 1.12.2010

Kansanedustaja ja Valtakunnallisen Työpajayhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto iloitsee hallitusryhmien päätöksestä lisätä ensi vuoden budjettiin nuorten työpajatoiminnasta puuttuneet 800 000 euroa.

Hallitus leikkasi elokuun budjettiriihessä työpajoilta ja etsivästä nuorisotyöstä kaksi miljoonaa euroa, josta 1,2 miljoonaa palautettiin kuitenkin varsinaisessa budjettiesityksessä. Hallituspuolueet ovat nyt päättäneet esittää työpajoille 800 000 euron lisämäärärahaa jaettavaksi eduskunnan jakovarasta. Valtiovarainvaliokunta äänestänee esityksestä ensi viikolla.

- Työpajatoimintaa tarvitaan välttämättä erityisesti nyt, kun nuorisotyöttömyys on vielä korkealla eikä toisen asteen opiskelupaikkoja ole etenkään pääkaupunkiseudulla tarpeeksi. Työpajanuoret eivät ole niitä, jotka työllistyvät ensimmäisinä kun työllisyystilanne vähän kohenee, muistuttaa Alanko-Kahiluoto.

- Useimmat työpajalle tulevat nuoret tarvitsevat elämäntilanteeseensa monenlaista tukea ja apua, ennen kuin ovat valmiita jatkamaan opintoja tai hakemaan töitä. Asunnottomuus, päihdeongelmat, erilaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet ovat yhä useamman koulunsa keskeyttäneen nuoren osana. Olen erittäin onnellinen, että meillä työpajoilla on nyt paremmat mahdollisuudet auttaa näitä nuoria kuin ilman lisärahaa, kiittelee Alanko-Kahiluoto.

- Työpajatoiminta on tutkitusti erittäin tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä. Valtaosa nuorista onnistuu pajajakson jälkeen pääsemään opiskelemaan, työharjoitteluun, töihin tai muun mielekkään palvelun piiriin, kiittää Outi Alanko-Kahiluoto.

 

Lisätiedot:

Outi Alanko-Kahiluoto

GSM 050 512 17 27

Tagit: Työpajat koulupudokkaat syrjäytyminen etsivä nuorisotyö

Lisämääräraha työpajatoiminnalle estää nuorta putoamasta

28.10.2010

Tiedote

Kansanedustaja ja Valtakunnallisen Työpajayhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto onnittelee valtioneuvostoa viisaasta päätöksestä lisätä rahoitusta työpajoille ja etsivälle nuorisotyölle ensi vuoden talousarviossa.

Hallitus leikkasi elokuun budjettiriihessä työpajoilta ja etsivästä nuorisotyöstä kaksi miljoonaa euroa. Nyt tehty päätös korjaa tilannetta.

- Työpajatoimintaa tarvitaan välttämättä erityisesti nyt, kun nuorisotyöttömyys on vielä korkealla eikä toisen asteen opiskelupaikkoja ole etenkään pääkaupunkiseudulla tarpeeksi, muistuttaa Alanko-Kahiluoto.

- Työpajanuoret eivät ole niitä, jotka työllistyvät ensimmäisinä kun työllisyystilanne vähän kohenee. Työpajoille hakeutuvat nuoret tarvitsevat usein hyvin monenlaista tukea saadakseen elämänsä tasapainoon ja pystyäkseen hakemaan opiskelu- tai työpaikkaa. Työpajoilla heille pystytään antamaan tarpeenmukaista moniammatillista tukea ja apua, Alanko-Kahiluoto muistuttaa.

- Valtaosa työpajanuorista onnistuu pajajakson jälkeen pääsemään opiskelemaan, työharjoitteluun, töihin tai muun mielekkään palvelun piiriin. Työpajatoiminta on tutkitusti erittäin tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä, toteaa Outi Alanko-Kahiluoto.

- Etsivän nuorisotyön avulla on löydetty tehokkaasti koulunsa tai toisen asteen opintonsa keskeyttäneitä nuoria. Näille nuorille on voitava tarjota tarpeen mukaisia palveluita. Sen vuoksi lisäraha kannattaisi nyt suunnata painotetusti erityisesti työpajatoimintaan, Alanko-Kahiluoto toivoo.

Lisätiedot:
Outi Alanko-Kahiluoto
GSM 050 512 17 27

Tagit: Nuoret Työpajat koulupudokkaat syrjäytyminen etsivä nuorisotyö

Puhe kehysselonteon palautekeskustelussa

09.06.2010
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr: Arvoisa rouva puhemies! Talouspolitiikan on oltava sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Sosiaaliturvaa ei pidä heikentää edes huonoina aikoina. Tämän vuoksi tarvitaan rakenteellisia ja verotuksellisia uudistuksia, jotta talous pysyy kestävällä pohjalla. Vastuullista talouspolitiikkaa on sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäiseminen. Samoin hyvinvointi- ja terveyseroja pitää kaventaa. Tämä ei onnistu, jos tuloeroja ei kavenneta. On vaadittava ja tehtävä oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Kunnallisveron perusvähennyksen korottaminen, joka tällä kaudella on tehty, on tulonsiirto kaikkein köyhimmille. On edettävä niin, että pääoma- ja osinkoverotusta kiristetään. Tämä on oikeudenmukaista veropolitiikkaa.

Finanssikriisi on opettanut meille puolestaan, että talousmarkkinoiden sääntely on välttämätöntä, muuten maksatamme tulevatkin kriisit kaikkein köyhimmillä. Köyhyyden vähentäminen ja ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ovat aikamme politiikan tärkeimmät tehtävät. Ekologiset veroratkaisut ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta täysin välttämättömiä.

Tuloerot kasvoivat Suomessa kahden viimeisen hallituksen aikana enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämän hallituksen aikana on sentään päätetty takuueläkkeestä, joka parantaa kaikkein köyhimpien ja eläkeläisten tuloja yli 100 eurolla kuukaudessa. Kaikkein pienimpiä sairaspäivärahoja ja -etuuksia on korotettu ja sidottu indeksiin. Muun muassa opintoraha nousee enemmän kuin kahden edellisen hallituksen aikana yhteensä, samoin kaikkein pienimmät eläkkeet.

Olen iloinen siitä, että kuntouttavan psykoterapian järjestäminen siirtyy Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Kehitysyhteistyön määrärahat nousevat. Työttömyysturvan tarveharkinnasta tullaan luopumaan. Se auttaa kaikkein köyhimpiä.

Kehyksen oikeudenmukainen painopiste on tällä kertaa nuorissa. Työpajatoiminnan ja nuorten etsivän työn määrärahat ovat viime vuosina tasaisesti nousseet, mikä on aivan oikein ja perusteltua, jos haluamme taata nuorillemme valoisan tulevaisuuden.

Opetuksen puolella satsataan ammatillisen opetuksen koulutuspaikkojen lisäämiseen vihdoin viimein monien vuosien tauon jälkeen. Opetusryhmiä pienennetään siihen kohdennetuilla määrärahoilla ja oppilashuoltoa parannetaan.

Arvoisa puhemies! Hyvinvoinnin turvaaminen kaikille tulee olemaan vaikeaa tulevina vuosina. Työttömyys tulee olemaan pahaa vielä monta vuotta. Uusia tulonsiirtoja, sellaisia, joita hallitus nyt on tehnyt, tulee olemaan entistä vaikeampi tehdä. Huoleni koskee erityisesti työttömiä perusturvan varassa olevia sekä pätkätyötä tekeviä. Toivon siksi kaikesta sydämestäni, että tulevina vuosina tehdään köyhyyttä vähentäviä rakenteellisia ratkaisuja, joihin Sata-komitea valitettavasti ei pystynyt.

Tagit: Työpajat Talous

Sivut

Tilaa syöte RSS - Työpajat