Usein Kysytyt Kysymykset

Tätä kysytään usein. Ihan ensiksi on vastattava, että politiikka on ryhmätyötä. Yksin kukaan ei voi tehdä mitään. Omien tavoitteiden läpisaaminen edellyttää aina tukea muilta. 

Vaikkei kukaan yksin mitään saakaan aikaan, on aloitteellisuus politiikassa tärkeää. Voin luetella joitain asioita, joiden eteen olen tehnyt paljon töitä - ja joissa olen saanut tukea muilta poliitikoilta ja kansalaisilta.   

Olen eduskunnassa paiskinyt töitä erityisesti sen eteen, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranisi. Lasten hyvinvoinnin varmistaminen on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkein asia. Yhteiskuntaa on kehitettävä heikoimpien ehdoilla, mikä tarkoittaa että lapset ja sairaat on asetettava etusijalle kaikessa päätöksenteossa.

Talouden näkökulmasta asian voi kiteyttää niin, että jos lapset voivat hyvin eivätkä nuorina syrjäydy koulutuksesta ja työmarkkinoilta, meillä riittää aikanaan verorahoja myös vanhustenhoitoon. 

Olen saanut tunnustusta aktiivisesta työstäni lasten ja nuorten hyväksi. Vaalikauden lopussa nuorisojärjestäjen yhteistyöjärjestö Allianssi ry palkitsi minut "nuorisomyönteisestä toiminnasta kansanedustajana". Olin Allianssin pistepörssissä hallituksen kansanedustajista nuorisomyönteisin, kun kansanedustajien työtä oli tarkasteltu aktiivisuudella eduskunnassa ja sen ulkopuolla. 

Ensimmäinen tekoni lasten hyväksi kansanedustaja oli se, kun neljä vuotta sitten hallitusneuvotteluissa vaadin, että hallitusohjelmaan tulee kirjata lupaus lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden parantamisesta. Nuorten mielenterveyden palveluihin onkin saatu tällä kaudella parannuksia. Merkittävin oli psykoterapian siirtäminen Kelan järjestämisvastuun piiriin. Myös nuorten mielenterveyspalveluiden ikärajoja on yhtenäistetty. Olen tehnyt töitä molempien toteutumiseksi myös eduskunnan Nuorten mielenterveyden tukiryhmän varapuheenjohtajana.

Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmä on mm. järjestänyt info- ja asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksia sekä yleisötilaisuuksia mm. koulukiusaamisesta sekä uudesta nuorisolaista ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Tukiryhmämme on ollut viemässä eteenpäin nuorten ikärajojen yhtenäistämistä terveydenhuollossa ja esittämässä koulukiusaamisen vastaisen ohjelman käyttöönottoa joka koulussa.

Tein heti vaalikauden alussa lakialoitteen päivähoitolain uudistamiseksi niin, että siinä määriteltäisiin päiväkotiryhmille enimmäiskoot. Päivähoitolakia ei kuitenkaan tällä kaudella saatu uudistettua, ja teinkin loppukaudesta toimenpidealoitteen, jossa ehdotan, että hallitus selvittäisi varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen nykytilan ja kehittämistarpeet, jotta päivähoitolaista tulisi kerralla hyvä. 

Olen eduskunnassa ollut sivistysvaliokunnan jäsen. Heti kauden alussa sivistysvaliokunta otti nuorten syrjäytymisen käsittelyynsä ja julkaisi listan toimenpide-ehdotuksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myöhemmin eri ministeriöiltä saamamme selvityksen mukaan ehdotukset olivat johtaneet moniin toimenpiteisiin.

Minun ehdotuksestani sivistysvaliokunnan toimenpide-ehdotuksiin otettiin ajatus moniammatillisen, hallintokunnat ylittävän verkoston perustamisesta ennaltaehkäisemään nuorten putoamista palveluiden ulkopuolelle. Ajatus on, että nuori toimivan verkoston ansiosta saa kaikki tarvitsemansa palvelut ikään kuin yhdeltä luukulta. Aloitteeni sai lain muodon tämän vuoden alussa, kun voimaan astui uusi nuorisolaki, jossa säädetään monialaisesta viranomaisyhteistyöstä. Uskon ja toivon, että lain ansiosta nuorten syrjäytymistä pystytään aikaisempaa paremmin estämään. 

Itse olen tehnyt kaksi talousarvioaloitetta psykoterapeuttikoulutuksen määrärahoista. Olen myös kysynyt eduskunnan kyselytunnilla nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuuden yhdenvertaisuudesta ja tehnyt kirjallisen kysymyksen psykoterapeuttikoulutuksen uudistamisesta.

Olen toiminut Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2007 alkaen. Nuorten työpajoilla teemme töitä esimerkiksi niiden nuorten hyväksi, jotka syystä tai toisesta eivät pärjää luokkamuotoisessa opetuksessa tai joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia tai oppimisvaikeuksia.

Työpajat sekä etsivä nuorisotyö ovat saaneet tällä kaudella rutkasti lisärahoitusta, mihin olen osaltani ollut vaikuttamassa. Olen pitänyt työpajojen ja etsivän nuorisotyön puolta lukuisissa täysistuntopuheenvuoroissa ja muissa, eri tilaisuuksissa pitämissäni puheissa. Olen tehnyt aiheesta myös useita tiedotteita ja kannanottoja, viimeisimmäksi viime syksynä, jolloin kiitin hallitusta sen myöntämästä lisärahasta työpajatoiminnalle. Kirjallisen kysymyksen olen tehnyt työpajatoiminnan järjestämisestä lailla säädettynä työpajatoimenpiteenä.

Olen työssäni keskittynyt myös opppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon puutteiden esille tuomiseen. Olen tehnyt kirjalliset kysymykset peruskoulun oppilashuollon parantamisesta, toisen asteen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollosta, opiskelija- ja oppilashuollon kehittämisestä sekä YTHS:n päätöksestä rajata jatko-opiskelijat palvelujensa ulkopuolelle. Suullisella kyselytunnilla olen kysynyt lukiolaisten terveydenhuollosta sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä.

Olen vieraillut kansanedustajakautenani lukuisilla kouluilla ja vieraanani eduskunnassa on käynyt erittäin monia koululaisryhmiä. Olen tavannut säännöllisesti eri opiskelijajärjestöjen edustajia.

Olen puolustanut puheenvuoroissani opintotuen tasoa ja indeksiin sitomista ja ottanut tiedotteella kantaa opintotuen lainapainotteisuutta vastaan. Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen perheellisten opiskelijoiden toimeentulosta ja opintotuen huoltajakorotuksesta.

Olen myös kirjoittanut lasten, nuorten ja opiskelijoiden asioista lukuisia kolumneja Opettaja-lehteen, jonka kolumnistina toimin parin vuoden ajan.

Lisäksi vieraanani eduskunnassa on käynyt kymmeniä helsinkiläisiä peruskoululuokkia, lukiolaisia, ammatillisen opetuksen luokkia sekä vasta Suomeen muuttaneita maahanmuuttajaoppilaita. Olen kertonut kansaedustajan työstä, lasten oikeuksista, ja pyytänyt lapsilta ja nuorilta ohjeita kansanedustajan työn tekemiseen. Ohjeet ovat olleet osuvia ja olen parhaani mukaan niitä noudattanut. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu ensi kaudella! 

Maailmanlaajuinen finanssikriisi alkoi suunnilleen samaan aikaan kuin kulunut eduskuntakausi. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen ja paremman sääntelyn luominen ovatkin olleet koko kauden ajan keskeisiä puheenaiheita.

Keväällä 2008 herätettiin henkiin eduskunnan Attac-ryhmä, jonka puheenjohtajaksi minut valitiin. Eduskunnan Attac toimii läheisessä yhteistyössä Suomen Attacin kanssa, jossa olen aikaisemmin toiminut aktiivisesti. 

Suomen Attac on vuonna 2001 perustettu kansalaisjärjestö, joka pyrkii edistämään kriittistä globalisaatiokeskustelua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kansalaislähtöistä demokratiaa ja yhteiskunnallista avoimuutta. Attacin pääteemat ovat valuutanvaihtoveron toteuttaminen, veroparatiisien sulkeminen ja kehitysmaiden velkojen mitätöinti. Suomen Attac on osa maailmanlaajuista Attac-verkostoa.

Eduskunnan Attacin tarkoituksena on ollut antaa kansanedustajille ja muille eduskunnassa työskenteleville ajantasaista tietoa sekä mahdollisuus keskustella globalisaatioon ja talouteen liittyviä kysymyksiä. 

Tälle onkin kuluneen neljän vuoden aikana ollut tilausta. Attac on järjestänyt seminaareja ja keskustelutilaisuuksia, joissa on käsitelty mm. finanssikriisiä, Suomen 1990-luvun pankkikriisiä, innovatiivisia kehitysrahoituslähteitä, yritysten yhteiskuntavastuuta ja suomalaisen metsäsektorin murrosta. 

Kansanedustajana ja eduskunnan Attacin puheenjohtajana olen pitänyt rahamarkkinoiden parempaa sääntelyä ja demokraattisuutta esillä useissa julkisissa keskusteluissa, esimerkiksi Kepan paneelissa Maailma Kylässä-festivaaleilla ja erilaisissa artikkelissa ja kolumneissa.

Keväällä 2009 jätin eduskunnassa toimenpidealoitteen valuutanvaihtoveron toteuttamisesta. Aloitteen allekirjoitti 78 kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta. Vihreiden ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmät olivat kokonaisuudessaan allekirjoittajien joukossa. Aloite julkaistiin tiedotustilaisuudella.

Olen puolustanut finanssimarkkinoiden parempaa sääntelyä, veroparatiisien sulkemista sekä innovatiisia kehitysrahoituslähteitä useissa täysistuntopuheenvuoroissani ja julkaissut aiheesta tiedotteita.

Olen pitänyt luovan talouden vahvistamista esillä eri tavoin ja eri näkökulmista koko eduskuntakauden ajan. Olin kirjaamassa hallitusohjelmaan lupausta tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvan parantamisesta sekä apurahansaajien sosiaaliturvan järjestämisestä. Aikaisemmin sosiaaliturvan suhteen lainsuojattomille apurahansaajille on tällä hallituskaudella taattu eläketurva, sairasvakuutusturva sekä lakisääteinen tapaturmaturva. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa on parannettu. Työttömyysturvan antamisesta on annettu yhtenäinen ohjeistus ja tieteen ja taiteen tekijöille on saatu TE-toimistoihin omat työvoimaneuvojat.

Taiteesta ja kulttuurista pitämissäni puheenvuoroissa olen käsitellyt muun muassa vapaan taiteen kentän rahoitusta, taiteilijoiden toimeentuloa, tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvaa sekä apurahansaajien sosiaaliturvaa. Olen puolustanut myös taito- ja taideaineiden asemaa peruskoulussa.

Olen tehnyt talousarvioaloitteita vapaan taiteen kentän rahoituksen nostamiseksi, valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän lisäämiseksi, elokuvataiteen edistämiseksi, näyttämötaiteen edistämiseksi sekä valtion taiteilija-apurahan korottamiseksi. Kirjallisen kysymyksen olen tehnyt taideostojen edistämisestä verohelpotuksin sekä vierailevien taiteilijoiden matkakustannusten korvausten verottamisesta.

Kaikki puheenvuoroni ja valtiopäivätoimeni ovat luettavissa eduskunnan nettisivuiltani.

Olen myös pitänyt yllä itsensä työllistävien asemaan liittyviä epäkohtia ja vaatinut niiden poistamista. 

Olen iloinen siitä että sinnikäs työ taiteen puolesta on tuottanut tulosta. Taiteen ja kulttuurin määrärahat ovat kasvaneet vaalikaudella 2007-2011 merkittävästi. Valtionosuuden piirissä olevien kulttuurilaitosten tuki on kasvanut yli sadalla prosentilla.

Myös ns. vapaiden ryhmien tuet ovat kasvaneet merkittävästi. Näyttämötaiteessa lisäystä on 83,5%, säveltaiteessa 45,5% ja tanssitaiteessa peräti 97,2%. Uutena määrärahojen saajiin on tullut sirkustaide, joka on saanut 400 000 euroa. Olen iloinen siitä, että Vihreät saivat viime syksynä neuvoteltu 16 taiteilijaeläkettä lisää, ja että tällä kaudella toteutettiin myös Vihreiden ajama kulttuurilehtien tuen korotus. 

Suomen kulttuuripolitiikka painottuu voimakkaasti laitosten tukemiseen: 70% taiteen ja kulttuurin tuesta jaetaan laitoksille, kun yksittäisille taiteilijoille menee koko potista vain 4%. Ensi hallituskaudella on tärkeää pitää mielessä se, että valtionosuuslaitosten saama lisäys on tällä kaudella ollut suurempi kuin vapaiden ryhmien tuki yhteensä. Vapaiden ryhmien tukea pitää kasvattaa, ja teatterikenttää pitää kehittää panostamalla vapaiden ryhmien avustuksiin. 

Vapaan kentän toimintamahdollisuuksia on perusteltua edelleen vahvistaa ja VOS-laitoksia kannustettava yhteistyöhön vapaan kentän kanssa. Tätä toin esiin myös valtioneuvoston kulttuuripoliittista selontekoa koskeneessa puheessani. 

Olen yrittänyt selvittänyt verotuskäytäntöjen muutoksia kahdella kirjallisella kysymyksellä ja käsitellyt asiaa puheenvuoroissani ja kirjoituksissani.

Tekijänoikeudet ovat kauden aikana olleet esillä monissa eri yhteyksissä. Alkukaudesta kaavailtiin tekijänoikeusasioiden siirtoa opetusministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön, mikä ei onneksi toteutunut. Sen jälkeen tekijänoikeuslakiin haluttiin tehdä niin sanottu työsuhdeolettama, jonka myötä oikeudet työ- ja virkasuhteessa luotuun teokseen olisivat automaattisesti siirtyneet työnantajalle. Kauden lopuksi on taisteltu hyvitysmaksun uudistamisen puolesta.

Olen puhunut ja kirjoittanut tekijöiden oikeuksien ja toimeentulon puolesta kaikissa yhteyksissä. Hyvitysmaksun kehittämisestä järjestin eduskunnan Kansalaisinfossa tilaisuuden, joka veti väkeä salin täyteen. 

Olen toiminut tällä kaudella myös eduskunnan Arkadia-seuran puheenjohtajana. Seuran tarkoitus on edistää kulttuuria ja kansanedustajien sekä kulttuuriväen välistä vuoropuhelua. Arkadia-seura on järjestänyt lukuisia tilaisuuksia ja tapahtumia muun muassa vapaan taiteen kentän rahoituksesta, tekijänoikeuskysymyksistä sekä taito- ja taideaineiden asemasta koulussa.

Olen pitänyt tällä kaudella eduskunnassa 168 puheenvuoroa. Niistä lähes kolmanneksessa olen käsitellyt yliopistoja jostain näkökulmasta.

Suurin huolenaiheeni on koko eduskuntakauden ajan ollut yliopistojen rahoitus. Puheenvuoroissani olen vaatinut hallitusta mm. luopumaan yliopistoihin kohdistetusta tuottavuusohjelmasta. Mikäli olen mukana seuraavissa hallitusneuvotteluissa, teen parhaani sen eteen että hallitus sitoutuu parantamaan yliopistojen perusrahoitusta.

Viime hallitusneuvotteluissa sain neuvoteltua apurahansaajien sosiaaliturvan toteuttamisen hallitusohjelmaan. Ehdotuksestani hallitusohjelmaan kirjattiin myös lupaus tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvan parantamisesta. Olin mukana työryhmässä, jossa laki apurahansaajien sosiaaliturvasta kirjoitettiin ja laadittiin taiteen- ja tieteentekijöiden työmarkkinatukea koskeva ohjeistus.

Työ apurahansaajien sosiaaliturvan eteen alkoi jo ennen nousemistani eduskuntaan. Olin syksyllä 2006 mukana perustamassa ns. Tatusotu-verkostoa, jonka ansiosta apurahansaajien ja muiden pätkätyöntekijöiden sosiaaliturvan puutteet nousivat otsikoihin juuri ennen kevään 2007 eduskuntavaaleja.

Olen myös ennen eduskuntaan nousemistani työskennellyt 13 vuotta yliopistolla, ollut aktiivinen Tieteentekijöiden liitossa,  johtanut mm. Tieteentekijöiden liiton Sosiaaliturvatyöryhmää ja ollut humanistien luottamusmies Helsingin yliopistossa.  

Sivistysvaliokunnan jäsenenä olin tällä kaudella mukana käsittelemässä opetusministerin esittelemää yliopistolakia. Taustaltani yliopistolaisena minulle on ollut tärkeää puolustaa yliopistojen autonomiaa. Yliopistolakia käsiteltiin kahdessa valiokunnassa, sivistysvaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa. Pystyin molemmissa valiokunnissa vaikuttamaan myönteisesti lain lopputulokseen, vaikka en ollutkaan lakiin tyytyväinen. Onnistuin kuitenkin sekä sivistysvaliokunnassa että perustuslakivaliokunnassa vaikuttamaan mm. siihen, että lakiesitystä muutettiin paremmaksi yliopistojen autonomian osalta niin, ettei laissa määrätä yliopiston hallituksen kokoonpanoa.

Olen tehnyt useita ns. valtiopäivätoimia yliopistoihin liittyen. Toimenpidealoitteella olen ehdottanut, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin selvittääkseen yliopistojen hallinnon uudistuksen vaikutukset määrärahojen jakautumiseen hallinto- ja opetushenkilöstön välillä. Kirjallisen kysymyksen olen tehnyt tasa-arvosta yliopistojen rekrytoinneissa.

Kirjallisella kysymyksellä olen selvittänyt myös yliopistojen tutkimusrahoituksessa käyttöön otettua ns. kokonaiskustannusmallia.

Heti hallitusneuvotteluissa sain neuvoteltua apurahansaajien sosiaaliturvan toteuttamisen hallitusohjelmaan. Olin mukana työryhmässä, jossa laki apurahansaajien sosiaaliturvasta kirjoitettiin ja laadittiin taiteen- ja tieteentekijöiden työmarkkinatukea koskeva ohjeistus. Aikaisemmin sosiaaliturvan suhteen lainsuojattomille apurahansaajille on nyt taattu eläketurva, sairasvakuutusturva sekä lakisääteinen tapaturmaturva.

Vaadin hallitusneuvotteluissa myös, että hallitusohjelmaan kirjoitetaan lupaus tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvan parantamisesta. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannettiin jo hallituskauden alussa parannettu. Työttömyysturvan antamisesta annettiin yhtenäinen ohjeistus ja tieteen ja taiteen tekijöille saatiin TE-toimistoihin omat työvoimaneuvojat.

Kansanedustajana olen edelleen pitänyt voimakkaasti esillä erilaisten työelämän väliinputoajien (apurahansaajien, pätkätyöläisten, freelancereiden ja itsensä työllistävien) asemaa.

Olen tehnyt toimenpidealoitteen vuosilomaoikeuden ulottamisesta pätkätyöläisille (ns. lomapankin perustamisesta). Kirjallisia kysymyksiä olen tehnyt itsensä työllistävien asemasta ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa, apurahansaajien sosiaaliturvasta, apurahansaajien sosiaaliturvan vakuuttamisvelvoitteen laajentamisesta, itsensä työllistävien sosiaali- ja työttömyysturvasta, epätyypillisiä töitä tekevien työterveyshuollon parantamisesta ja apurahansaajien asumistuen määräytymisestä.

Olen myös toiminut Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton pätkätyötutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana.
 
Pätkätyöntekijöiden asemaan on saatu tällä kaudella aikaan monia parannuksia, ja uskon että omalla aktiivisuudellani on ollut siinä merkitystä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on tehty selvitys pätkätyöntekijöiden lomaoikeuden parantamisesta ja selvitys on nyt sosiaali- ja terveysministeriön pohdittavana. Työttömän mahdollisuutta opiskella on parannettu. Sivutoimisen yrittäjän sosiaaliturvaan on tehty parannuksia. Työmarkkinatuen tarveharkintaa on lievennetty. Luovan työn tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvan puutteita on selvitetty ja niistä on koottu toimenpide-ehdotuksia.
 
Olen yrittänyt tuoda palkansaajien ja yrittäjien välimaastoon putoavien ns. "itsensä työllistävien" asemaan liittyviä epäkohtia kansanedustajien tietoisuuteen. Aloitteestani itsensä työllistävävien sosiaaliturvan puutteet tunnustettiin historiallisesti ensimmäisen  kerran eduskunnan virallisessa asiakirjassa, kun sivistysvaliokunta kirjasi itsensä työllistävien aseman parantamisen mietintöönsä kulttuurin tulevaisuudesta.
  
Perustin myös Vihreään puolueeseen työelämätyöryhmän vuonna 2007. 

Lähdimme hallitukseen tavoitteinamme muiden muassa ilmastonmuutoksen ehkäiseminen, ympäristön suojelu, köyhyyden vähentäminen ja tuloerojen kaventaminen sekä reilumpi työelämä. Myös esimerkiksi maahanmuutto-, koulutus- ja tiedepolitiikan linjaaminen on ollut meille tärkeää.

Nyt vaalikausi on lopuillaan ja on tarpeen luoda katsaus siihen, mitä olemme saaneet aikaan – ja toisaalta, missä riittää vielä tehtävää.

Ilmastonmuutoksen torjunta

Ilmasto- ja energiastrategiassa hallitus linjasi keinot EU:n päästövähennys- ja uusiutuvan energian tavoitteisiin pääsemiseksi. Strategiassa otettiin ensimmäistä kertaa tavoitteeksi energiankäytön tehostaminen niin, että kulutus voidaan kääntää laskuun.

Hallitus on vauhdittanut uusiutuvien energialähteiden käyttöä mittavalla paketilla, johon sisältyy mm. syöttötariffi tuulelle, biokaasulle ja pienpuulle sekä päästöoikeuden hintaan sidottu tuki metsähakkeelle.

Energiatehokkuutta on edistetty periaatepäätöksellä sekä tiukentamalla rakentamisen määräyksiä ja osoittamalla osa elvyttävistä korjausavustuksista energiatehokkuuden parantamiseen.

Vihreiden Oras Tynkkysen johdolla valmisteltiin vuosisadan puoleenväliin ulottuva tulevaisuusselonteko. Siinä asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen vähentämiselle pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on leikata päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Selonteko osoittaa, että vähäpäästöinen Suomi on mahdollinen.

Hallitus toteutti Suomen historian suurimman vihreän verouudistuksen. Verotuksen painopistettä on siirretty toivomaamme suuntaan eli työn verotuksesta ympäristökuormituksen verottamiseen. Energiaveroja on päätetty korottaa noin miljardilla eurolla eli kolme kertaa enemmän kuin mitä hallitusohjelmassa sovittiin.

Ympäristönäkökulmasta on fiksua, että verotetaan luonnonvaroja tuhlaavaa käyttäytymistä ja palkitaan energiaa säästävästä käyttäytymisestä. On kuitenkin erittäin tärkeää, että ympäristö- ja energiaverojen tasaveroluonteisuus kompensoidaan pienituloisille. Pienituloisten verotusta on syytä edelleen ensi kaudella keventää niin, ettei tuloista käteen jäävä osuus pienene. Lisäksi tulonsiirtoja tulee kasvattaa.

Meille suuri pettymys oli tietenkin päätös ydinvoiman lisärakentamisesta. Emme onnistuneet siinä kääntämään hallituksen ja eduskunnan enemmistöä kannallemme. Vaikka päätös oli meille vaikea niellä, täytyy työtä kestävämpien energiamuotojen edistämiseksi vain sitkeästi jatkaa.

Luonnonsuojelu

Luonnonsuojelu jäi hallituksella ilmastopolitiikan varjoon. Petrattavaa on monin paikoin niin metsien, Itämeren kuin norpan suojelussa. Päätös Sipoonkorven ja Selkämeren kansallispuiston perustamisesta toteutti kuitenkin yhden vihreiden pitkäaikaisista tavoitteista. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun yhdellä hallituskaudella on perustettu kaksi uutta kansallispuistoa!

Vesilaki uudistetaan niin, että Vuotoksen altaan rakentaminen ei edelleenkään ole mahdollista. EU:n Natura-2000 – verkostoon ja Suomen tärkeimpiin lintualueisiin kuuluvat Kemihaaran suot eivät jää veden alle. Myös koskiensuojelulaki on voimassa ja Kollaja virtaa vapaana.

Kaikkein vakavimpien eläinsuojelurikosten rangaistuksia on ankaroitettu. Rikoslakiin on lisätty törkeä eläinsuojelurikos. Eläintenpitokieltorekisterin perustamisella tehostetaan eläintenpitokieltojen valvontaa.

Köyhyyden vähentäminen

Toinen tärkeä tavoitteemme oli hallitukseen mentäessä oli köyhyyden vähentäminen. Sosiaaliturva oli hallituksen aloittaessa jäänyt jälkeen kohtuullisesta tasosta, eikä se muutoinkaan vastannut tämän päivän tarpeita.

Hallitus on tehnyt mittavia parannuksia perusturvaan. Monia lapsiperheiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten tulonsiirtoja on korotettu. Opintotukeen ja pienimpiin vanhempien päivärahoihin on saatu selvä tasokorotus. Eläkeläisten verotusta on kevennetty samalle tasolle palkansaajien kanssa. Verotettavan tulon alarajaa on korotettu, mikä parantaa kaikkein pienituloisimpien tilannetta.

Osana laajaa sosiaaliturvauudistusta on päätetty korottaa kaikista pienintä eläkettä takuueläkkeen avulla ja nostaa lapsiperheiden tukia samassa tahdissa hintojen nousun kanssa. Ennen korotusta esimerkiksi pienin vanhempainpäiväraha oli jäänyt 1990-luvun puolivälin jälkeisestä hintakehityksestä jälkeen noin 24 prosenttia.

Meille tärkeä päätös oli myös työmarkkinatuen tarveharkinnan loiventaminen. Se lisää työstä käteen jäävää tuloa monessa perheessä.

Työttömien perusturvan parantaminen ei edennyt, koska työmarkkinajärjestöjen keväällä 2009 sopimaan pakettiin kuului, että kytkös työttömien perusturvan ja ansiosidonnaisen välillä säilyy nykyisellään.

Sata- komitea ei esittänyt toimeentulotuen maksatuksen siirtoa Kelaan. Nykyään moni tukea tarvitseva ei saa tätä sosiaaliturvan viimesijaiseksi tueksi tarkoitettua apua vaikka olisikin siihen oikeutettu. Vihreiden mielestä Kela-siirto pitäisi toteuttaa.

Vihreiden mielestä opintotuki pitää sitoa indeksiin, kuten muutkin etuudet. Muuten se jää jatkuvasti ansiotasosta jälkeen. Tästä tulisi sopia tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Perusturvaan tarvitaan jatkossa tuntuva tasokorotus. Vihreät ovat esittäneet korotuksen suuruudeksi sata euroa kuussa. Työttömän perusturvaa on voitava korottaa ainakin kertaluontoisesti erillään ansiosidonnaisesta turvasta. Nykyään vakaan työhistorian perusteella ansiosidonnaista nauttivat työttömät ovat kohtuuttoman paljon pelkällä perusturvalla kituuttavia paremmassa asemassa.

Reilumpi työelämä

Vihreät vaativat viime hallitusneuvotteluissa, että perusturvan on katettava kaikki elämäntilanteet ja että työnteon on aina oltava kannattavaa. Halusimme vahvistaa työelämän tasa-arvoa ja parantaa määräaikaisten työntekijöiden tilannetta.

Aikaisemmin sosiaaliturvan suhteen lainsuojattomille apurahansaajille on taattu eläketurva, sairasvakuutusturva sekä lakisääteinen tapaturmaturva. Pätkätyöläisistä myös tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa on parannettu. Työttömyysturvan antamisesta on annettu yhtenäinen ohjeistus ja tieteen ja taiteen tekijöille on saatu TE-toimistoihin omat työvoimaneuvojat.

Perusteettomia määräaikaisia työsuhteita on pyritty vähentämään. Työnantaja on nyt rangaistuksen uhalla velvoitettu selvittämään määräaikaisuuden perusteet. Vuorotteluvapaat mahdollistava järjestelmä on vakinaistettu.

Hallituskauden alettua koitti lama. Vihreän työministerin johdolla on onnistuttu välttämään 90-luvun tapainen joukkotyöttömyys, mikä on hieno saavutus. Hallitus on kohdentanut voimavaroja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuorten työttömyyden vähentämiseen. Nuorisotyöttömyys kääntyi laskuun viime kesäkuussa.

Paljon voimavaroja on kohdennettu työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön, mikä on osoittautunut oikeaksi valinnaksi. Työpajatoiminnalla on tutkitusti saavutettu tuloksia.

Hieno ja hyvän vastaanoton saanut uudistus on mahdollisuus opiskella työttömyystuella. Tähän on tarttunut jo 7700 ihmistä.

Vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukaista jakautumista on edistetty pidentämällä isäkuukautta neljästä viikosta kuuteen viikkoon.

Demokratia

Vihreän oikeusministerin johdolla on toteutettu mittava vaalirahoitusjärjestelmän uudistus, joka lisää suomalaisen poliittisen järjestelmän läpinäkyvyyttä ja demokraattisuutta.

Ehdokkaiden vaalirahoitus on saatu avoimemmaksi ja rahoituksen ehtoja on tiukennettu. Myös puolueiden vaalirahoituksen säännöt uudistetaan.

Vihreiden lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusta valmistelevan työryhmän ehdotuksista

Suomen perustuslain mukaan maalla on kaksi kansalliskieltä: suomi ja ruotsi.

Perustuslain 17 § ”Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin” määrittelee, että
”[--] Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. [--]”

Vihreät haluavat vaalia kansallista kaksikielistä perintöämme ja pohjoismaista viitekehystämme.

Vaikka muiden kielten osaaminen kasvattaa merkitystään, on kansalliskielten merkitys huomioitava ja äidinkielen hallintaa painotettava.

Ruotsin kielen opiskelussa on kuitenkin voitava nykyistä paremmin huomioida nuorten erilaiset tarpeet ja lähtökohdat. Ruotsin opetuksen päämääräksi on otettava, että nykyistä suurempi osa peruskouluruotsin suorittaneista todella pystyy käyttämään ruotsin kieltä sujuvasti. Esimerkiksi itärajalla asuvilla motivaatio ruotsin kielen lukemiseen voi ymmärrettävistä syistä olla heikko.

Vihreät ovatkin ehdottaneet mallia, jossa osa lukisi ruotsia nykyistä enemmän ja osa vähemmän. Mallissa suurta osaa nuorista kannustettaisiin valitsemaan ruotsi jo viidennellä luokalla, jolloin moni nuori saisi aidosti käytännön tarpeita hyödyttävän kielitaidon. Näin kaksikielisten palvelujen turvaamisen edellytykset paranisivat.

Kahden vuoden pakollinen ruotsin opiskelu takaisi muille nuorille edes kohtuullisen perustaidon, jonka avulla he myöhemmin elämässään tarpeen mukaan voivat vahvistaa toisen kotimaisen kielen osaamistaan. Tämä on syytä turvata myös siksi, että monissa julkisissa tehtävissä sekä useissa palvelutehtävissä ruotsinkielen taito on työnsaannin edellytys.