Mitä olen tehnyt eduskunnassa lasten, nuorten ja opiskelijoiden eteen

Olen eduskunnassa paiskinyt töitä erityisesti sen eteen, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranisi. Lasten hyvinvoinnin varmistaminen on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkein asia. Yhteiskuntaa on kehitettävä heikoimpien ehdoilla, mikä tarkoittaa että lapset ja sairaat on asetettava etusijalle kaikessa päätöksenteossa.

Talouden näkökulmasta asian voi kiteyttää niin, että jos lapset voivat hyvin eivätkä nuorina syrjäydy koulutuksesta ja työmarkkinoilta, meillä riittää aikanaan verorahoja myös vanhustenhoitoon. 

Olen saanut tunnustusta aktiivisesta työstäni lasten ja nuorten hyväksi. Vaalikauden lopussa nuorisojärjestäjen yhteistyöjärjestö Allianssi ry palkitsi minut "nuorisomyönteisestä toiminnasta kansanedustajana". Olin Allianssin pistepörssissä hallituksen kansanedustajista nuorisomyönteisin, kun kansanedustajien työtä oli tarkasteltu aktiivisuudella eduskunnassa ja sen ulkopuolla. 

Ensimmäinen tekoni lasten hyväksi kansanedustaja oli se, kun neljä vuotta sitten hallitusneuvotteluissa vaadin, että hallitusohjelmaan tulee kirjata lupaus lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden parantamisesta. Nuorten mielenterveyden palveluihin onkin saatu tällä kaudella parannuksia. Merkittävin oli psykoterapian siirtäminen Kelan järjestämisvastuun piiriin. Myös nuorten mielenterveyspalveluiden ikärajoja on yhtenäistetty. Olen tehnyt töitä molempien toteutumiseksi myös eduskunnan Nuorten mielenterveyden tukiryhmän varapuheenjohtajana.

Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmä on mm. järjestänyt info- ja asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksia sekä yleisötilaisuuksia mm. koulukiusaamisesta sekä uudesta nuorisolaista ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Tukiryhmämme on ollut viemässä eteenpäin nuorten ikärajojen yhtenäistämistä terveydenhuollossa ja esittämässä koulukiusaamisen vastaisen ohjelman käyttöönottoa joka koulussa.

Tein heti vaalikauden alussa lakialoitteen päivähoitolain uudistamiseksi niin, että siinä määriteltäisiin päiväkotiryhmille enimmäiskoot. Päivähoitolakia ei kuitenkaan tällä kaudella saatu uudistettua, ja teinkin loppukaudesta toimenpidealoitteen, jossa ehdotan, että hallitus selvittäisi varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen nykytilan ja kehittämistarpeet, jotta päivähoitolaista tulisi kerralla hyvä. 

Olen eduskunnassa ollut sivistysvaliokunnan jäsen. Heti kauden alussa sivistysvaliokunta otti nuorten syrjäytymisen käsittelyynsä ja julkaisi listan toimenpide-ehdotuksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myöhemmin eri ministeriöiltä saamamme selvityksen mukaan ehdotukset olivat johtaneet moniin toimenpiteisiin.

Minun ehdotuksestani sivistysvaliokunnan toimenpide-ehdotuksiin otettiin ajatus moniammatillisen, hallintokunnat ylittävän verkoston perustamisesta ennaltaehkäisemään nuorten putoamista palveluiden ulkopuolelle. Ajatus on, että nuori toimivan verkoston ansiosta saa kaikki tarvitsemansa palvelut ikään kuin yhdeltä luukulta. Aloitteeni sai lain muodon tämän vuoden alussa, kun voimaan astui uusi nuorisolaki, jossa säädetään monialaisesta viranomaisyhteistyöstä. Uskon ja toivon, että lain ansiosta nuorten syrjäytymistä pystytään aikaisempaa paremmin estämään. 

Itse olen tehnyt kaksi talousarvioaloitetta psykoterapeuttikoulutuksen määrärahoista. Olen myös kysynyt eduskunnan kyselytunnilla nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuuden yhdenvertaisuudesta ja tehnyt kirjallisen kysymyksen psykoterapeuttikoulutuksen uudistamisesta.

Olen toiminut Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2007 alkaen. Nuorten työpajoilla teemme töitä esimerkiksi niiden nuorten hyväksi, jotka syystä tai toisesta eivät pärjää luokkamuotoisessa opetuksessa tai joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia tai oppimisvaikeuksia.

Työpajat sekä etsivä nuorisotyö ovat saaneet tällä kaudella rutkasti lisärahoitusta, mihin olen osaltani ollut vaikuttamassa. Olen pitänyt työpajojen ja etsivän nuorisotyön puolta lukuisissa täysistuntopuheenvuoroissa ja muissa, eri tilaisuuksissa pitämissäni puheissa. Olen tehnyt aiheesta myös useita tiedotteita ja kannanottoja, viimeisimmäksi viime syksynä, jolloin kiitin hallitusta sen myöntämästä lisärahasta työpajatoiminnalle. Kirjallisen kysymyksen olen tehnyt työpajatoiminnan järjestämisestä lailla säädettynä työpajatoimenpiteenä.

Olen työssäni keskittynyt myös opppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon puutteiden esille tuomiseen. Olen tehnyt kirjalliset kysymykset peruskoulun oppilashuollon parantamisesta, toisen asteen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollosta, opiskelija- ja oppilashuollon kehittämisestä sekä YTHS:n päätöksestä rajata jatko-opiskelijat palvelujensa ulkopuolelle. Suullisella kyselytunnilla olen kysynyt lukiolaisten terveydenhuollosta sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä.

Olen vieraillut kansanedustajakautenani lukuisilla kouluilla ja vieraanani eduskunnassa on käynyt erittäin monia koululaisryhmiä. Olen tavannut säännöllisesti eri opiskelijajärjestöjen edustajia.

Olen puolustanut puheenvuoroissani opintotuen tasoa ja indeksiin sitomista ja ottanut tiedotteella kantaa opintotuen lainapainotteisuutta vastaan. Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen perheellisten opiskelijoiden toimeentulosta ja opintotuen huoltajakorotuksesta.

Olen myös kirjoittanut lasten, nuorten ja opiskelijoiden asioista lukuisia kolumneja Opettaja-lehteen, jonka kolumnistina toimin parin vuoden ajan.

Lisäksi vieraanani eduskunnassa on käynyt kymmeniä helsinkiläisiä peruskoululuokkia, lukiolaisia, ammatillisen opetuksen luokkia sekä vasta Suomeen muuttaneita maahanmuuttajaoppilaita. Olen kertonut kansaedustajan työstä, lasten oikeuksista, ja pyytänyt lapsilta ja nuorilta ohjeita kansanedustajan työn tekemiseen. Ohjeet ovat olleet osuvia ja olen parhaani mukaan niitä noudattanut. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu ensi kaudella!