Mitkä ovat tärkeimmät aikaansaannokseni eduskunnassa
Tätä kysytään usein. Ihan ensiksi on vastattava, että politiikka on ryhmätyötä. Yksin kukaan ei voi tehdä mitään. Omien tavoitteiden läpisaaminen edellyttää aina tukea muilta.
Vaikkei kukaan yksin mitään saakaan aikaan, on aloitteellisuus politiikassa tärkeää. Voin luetella joitain asioita, joiden eteen olen tehnyt paljon töitä - ja joissa olen saanut tukea muilta poliitikoilta ja kansalaisilta.
Ensimmäiseksi saavutuksekseni kansanedustajana kuluneella kaudella lasken sen, kun hallitusneuvotteluissa sain neuvoteltua apurahansaajien sosiaaliturvan toteuttamisen hallitusohjelmaan. Esitin myös, että hallitusohjelmaan kirjoitetaan lupaus tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvan parantamisesta. Olin mukana työryhmässä, jossa laki apurahansaajien sosiaaliturvasta kirjoitettiin ja laadittiin taiteen- ja tieteentekijöiden työmarkkinatukea koskeva ohjeistus. Aikaisemmin sosiaaliturvan suhteen lainsuojattomille apurahansaajille on taattu eläketurva, sairasvakuutusturva sekä lakisääteinen tapaturmaturva. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvan antamisesta on annettu yhtenäinen ohjeistus ja tieteen ja taiteen tekijöille on saatu TE-toimistoihin omat työvoimaneuvojat.
Minun itsepäisestä vaatimuksestani hallitusohjelmaan kirjoitettiin, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita parannetaan. Hallitusohjelman kirjaukset ovat tärkeitä, sillä niihin voi valiokunnissa ja budjettineuvotteluissa vedota silloin, kun tavoitteita muuten olisi vaikea saada eteenpäin. Apurahansaajien sosiaaliturvakaan ei olisi ilman hallitusohjelmakirjausta toteutunut. Eräs tärkeistä kirjauksista on ollut lapsiperheköyhyyden vähentäminen sosiaaliturvan aukkoja poistamalla. En ole tyytyväinen hallituksen saavutuksiin tällä saralla, mutta ilman hallitusohjelmakirjausta tilanne voisi olla vielä huonompi.
Olen kansanedustajana tehnyt ankarasti töitä nuorten hyvinvoinnin eteen. Nuorten syrjäytyminen on ollut keskeinen teema koko kuluneen kauden ajan.
Olen ajanut lasten ja nuorten asioita jo valtuutettuna, joten nuorten palveluiden tilanne ruohonjuuritasolla on ollut tiedossani hyvin. Uutta näkökulmaa nuorten palveluihin kuluneen neljän vuoden aikana olen saanut sen ansiosta, että olen toiminut Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2007 alkaen. Nuorten työpajoilla teemme töitä esimerkiksi niiden nuorten hyväksi, jotka syystä tai toisesta eivät pärjää luokkamuotoisessa opetuksessa tai joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia tai oppimisvaikeuksia. Työpajoilla nuori kohdataan siinä elämäntilanteessa jossa hän on, ja hänelle räätälöidään se tuki ja apu, jonka hän tarvitsee päästäkseen eteenpäin elämässään.
Työpajayhdistyksen puheenjohtajana olen päässyt paneutumaan välityömarkkinoihin ja sosiaaliseen työllistämiseen, ja pyrkinyt eri tavoin edistämään työelämän väliinputoajien asemaa eduskuntatyössäni.
Olen valiokuntatyössäni ja budjettineuvotteluissa onnistunut vaikuttamaan siihen, että valtion rahoitus työpajoille on tällä hallituskaudella kasvanut merkittävästi. Satsaus kannattaa, sillä työpajatoiminta on erittäin vaikuttavaa ja tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä: valtaosa työpajanuorista onnistuu pajajakson jälkeen pääsemään opiskelemaan, työharjoitteluun, töihin tai muun mielekkään, nuoren tarvitseman palvelun piiriin.
Olen toiminut eduskunnan lasten ja nuorten mielenterveyden tukiryhmän varapuheenjohtajana. Ryhmä on järjestänyt lukuisia nuorten mielenterveyspalveluiden laatua ja saatavuutta käsitelleitä tilaisuuksia ja olemme yrittäneet vaikuttaa siihen, että eduskunnassa koululaisten hyvinvointia, koulukiusaamista, oppilashuoltoa ja nuorten mielenterveyspalveluita koskevat lait liikkuisivat oikeaan suuntaan. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä kentällä toimivien nuorten mielenterveyden asiantuntijoiden kanssa. Olen tehnyt lukuisia aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä esimerkiksi lasten- ja nuortenpsykiatrian määrärahoista sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta. Nämä kaikki ovat luettavissa eduskunnan kotisivuiltani.
Hallituskauden lopussa sain valtakunnalliselta nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssilta tunnustuspalkinnon "nuorisomyönteisestä toiminnasta kansanedustajana". Tutkittuaan kansanedustajien tekoja ja toimia nuorten hyväksi Allianssi katsoi, että olin hallituksen kansanedustajista nuorisomyönteisin!
Olen ollut koko kuluneen eduskuntakauden ajan sivistysvaliokunnan jäsen. Sivistysvaliokunta käsitteli nuorten syrjäytymistä heti kauden alussa, ja teki toimenpide-ehdotuksia syrjäytymisen vähentämiseksi. Minun ehdotuksestani sivistysvaliokunnan toimenpide-ehdotuksiin otettiin ajatus moniammatillisen, hallintokunnat ylittävän verkoston perustamisesta ennaltaehkäisemään nuorten putoamista palveluiden ulkopuolelle. Ajatus on, että nuori toimivan verkoston ansiosta saa kaikki tarvitsemansa palvelut ikään kuin yhdeltä luukulta. Aloitteeni sai lain muodon tämän vuoden alussa, kun voimaan astui uusi nuorisolaki, jossa säädetään monialaisesta viranomaisyhteistyöstä. Uskon ja toivon, että lain ansiosta nuorten syrjäytymistä pystytään aikaisempaa paremmin estämään.
Sivistysvaliokunnan jäsenenä olin mukana käsittelemässä opetusministerin esittelemää yliopistolakia. Taustaltani yliopistolaisena minulle on ollut tärkeää puolustaa yliopistojen autonomiaa. Yliopistolakia käsiteltiin kahdessa valiokunnassa, sivistysvaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa. Pystyin molemmissa valiokunnissa vaikuttamaan myönteisesti lain lopputulokseen, vaikka en ollutkaan lakiin tyytyväinen. Onnistuin kuitenkin sekä sivistysvaliokunnassa että perustuslakivaliokunnassa vaikuttamaan mm. siihen, että lakiesitystä muutettiin paremmaksi yliopistojen autonomian osalta niin, ettei laissa määrätä yliopiston hallituksen kokoonpanoa.
Yliopistojen rahoitus on ollut suuri huoleni koko eduskuntakauden ajan. Olen puhunut eduskunnassa yliopistojen rahatilanteesta lukemattomia kertoja ja vaatinut hallitusta mm. luopumaan yliopistoihin kohdistetusta tuottavuusohjelmasta. Mikäli olen mukana seuraavissa hallitusneuvotteluissa, teen parhaani sen eteen että hallitus sitoutuu parantamaan yliopistojen perusrahoitusta.
Olen pitänyt voimakkaasti esillä erilaisia työelämäkysymyksiä ja etenkin pätkätöihin liittyviä ongelmia. Perustin myös Vihreään puolueeseen työelämätyöryhmän vuonna 2007. Itselläni on Vihreälle epätyypillinen "ay-tausta " siinä mielessä, että olen mm. toiminut puheenjohtajana Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmässä sekä humanistien luottamusmiehenä Helsingin yliopistossa.
Olen kansanedustajana nostanut esille työelämän väliinputoajien (apurahansaajien, pätkätyöläisten, freelancereiden ja itsensä työllistävien) asemaa. Olen tehnyt eduskunta-aloitteita esimerkiksi vuosilomaoikeuden ulottamisesta pätkätyöläisille (ns. lomapankin perustamisesta), vaatinut toimenpiteitä epätyypillisiä töitä tekevien työterveyshuollon parantamiseksi sekä itsensä työllistävien sosiaaliturvan parantamiseksi. Olen myös toiminut Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton pätkätyötutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana.
Pätkätyöntekijöiden asemaan on saatu tällä kaudella aikaan monia parannuksia, ja uskon että omalla aktiivisuudellani on ollut siinä merkitystä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on tehty selvitys pätkätyöntekijöiden lomaoikeuden parantamisesta ja selvitys on nyt sosiaali- ja terveysministeriön pohdittavana. Työttömän mahdollisuutta opiskella on parannettu. Sivutoimisen yrittäjän sosiaaliturvaan on tehty parannuksia. Työmarkkinatuen tarveharkintaa on lievennetty. Luovan työn tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvan puutteita on selvitetty ja niistä on koottu toimenpide-ehdotuksia.
Olen yrittänyt tuoda palkansaajien ja yrittäjien välimaastoon putoavien ns. "itsensä työllistävien" asemaan liittyviä epäkohtia kansanedustajien tietoisuuteen. Aloitteestani itsensä työllistävävien sosiaaliturvan puutteet tunnustettiin historiallisesti ensimmäisen kerran eduskunnan virallisessa asiakirjassa, kun sivistysvaliokunta kirjasi itsensä työllistävien aseman parantamisen mietintöönsä kulttuurin tulevaisuudesta.
Myös eduskunnan Attac-ryhmän puheenjohtajana olen saanut toimia eräänlaisessa kansanedustajien "valistajan" roolissa. Attac on kansainvälinen järjestö, joka ajaa demokraattisia pelisääntöjä rahoitusmarkkinoille. Olen eduskunnan Attacin puheenjohtajana järjestänyt kansanedustajille seminaareja ja koulutustilaisuuksia finanssikriisin taustoista sekä keinoista ennaltaehkäistä tulevia rahamarkkinakriisejä parantamalla rahamarkkinoiden säätelyä. Tein lisäksi toukokuussa 2009 mediassa jonkin verran huomiota herättäneen toimenpidealoitteen valuutanvaihtoveron eli transaktioveron toimeenpanosta. Aloitteen allekirjoitti lähes puoles kansanedustajista.
Kulttuuripolitiikassa tekijänoikeusasiat ovat olleet jatkuvasti läsnä. Olin kansanedustaja keskeisesti vaikuttamassa siihen, että tekijöiden asemaa heikentävä lakiesitys niin sanotusta työsuhdeolettamasta saatiin kaadettua. Laki olisi poistanut tekijältä oikeuden työsuhteessa luotuun teokseen ja heikentänyt luovilla aloilla työskentelevien neuvotteluasemaa.
Olen myös viimeiset neljä vuotta johtanut eduskunnan Arkadia-seuraa. Arkadia-seura on yhteistyöelin kansanedustajien ja kulttuurielämän toimijoiden ja taiteilijoiden välillä. Arkadia-seura järjesti mm. laajasti uutisoidun seminaarin edellä mainitusta työsuhdeolettamaa koskeneesta lakiesityksestä, joka olisi merkittävästi heikentänyt suomalaisten tekijöiden asemaa - tämän siis saimme estettyä. Olemme myös järjestäneet seminaareja vapaan taiteen kentän rahoituksen kehittämisestä, taito- ja taideaineiden aseman parantamisesta sekä kulttuurin merkityksestä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Näiden seminaarien keskeinen hyöty on ollut siinä, että seminaareihin osallistuneet kansanedustajat ovat saaneet kulttuurin kentällä toimivilta evästystä työnsä pohjaksi.
Olen iloinen siitä, että kansanedustajana, sivistysvaliokunnan jäsenenä ja Arkadia-seuran puheenjohtajana olen pystynyt vaikuttamaan kulttuurin rahoituksen merkittävään kasvamiseen. Valtionosuuden piirissä olevien kulttuurilaitosten tuet ovat kasvaneet tällä hallituskaudella kasvaneet peräti sadalla prosentilla ja olemme saaneet merkittävän lisäyksen mm. taiteilijaeläkkeiden määrään ja elokuvan tukeen.
Mikäli tulen valituksi ensi kaudelle, teen entistä kovemmin töitä vapaiden ryhmien tilanteen parantamiseksi. Olen tälläkin kaudella tehnyt vapaiden ryhmien tuen lisäämisestä talousarvioaloitteita ja pitänyt asiaa joka vuosi esillä budjettipuheissani.
Olen pyrkinyt parantamaan voittoa tavoittelemattoman, yleishyödyllisen yhdistystoiminnan toimintaedellytyksiä ja tehnyt monia asiaan liittyviä valtiopäivätoimia. Jos olen mukana kevään hallitusneuvotteluissa, teen kaikkeni jotta kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaaminen tulisi kirjatuksi hallitusohjelmaan.
Neljää vuotta on vaikea saada mahtumaan yhdelle sivulle. Lisävalaistusta kansanedustajan työhöni löydät eduskunnan sivuilta.
Vihreälle eduskuntaryhmälle ympäristöasiat ovat ensisijaisia, ja omista valiokuntapaikoistani johtuen olen tässä eduskuntaryhmässä vaikuttanut ympäristöasioihin lähinnä ryhmäkeskustelujen sekä tietysti ryhmän varapuheenjohtajan asemani kautta.






